V
vierailija
Vieras
kesäkuu 4, 20189:24
Eerola: Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen – koulutus, kielitaito ja kyky integroitua puuttuvat
Politiikka
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta julkiseen talouteen.
Eerola tiedustelee asianmaiselta ministeriltä, onko hallitus valmis myöntämään, että sen arviot turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta huoltosuhteeseen olivat virheellisiä.
– Miksei hallitus hyödynnä muista Pohjoismaista saatua kokemusperäistä tietoa sekä valtiollisten tutkimusyhtiöiden raakaa tilastodataa omia johtopäätöksiä tehdessään, Eerola ihmettelee.
Tulijoilla todella alhainen työllisyysaste
Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, jolloin useat poliitikot kommentoivat, kuinka Suomen väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi siitä on hyötyä Suomelle. Enemmistö turvapaikanhakijoista saapui Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan näiden kansallisuuksien työllisyysaste vuonna 2013 oli vain 20-26 prosenttia.
– VATT:n tutkimuksesta voi päätellä, että Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen tulleiden henkilöiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen, Eerola toteaa.
Avokätisyydestä miljardiluokan kustannukset
Eerola viittaa VATT:n tutkimukseen Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisetä työmarkkinoilla vuosina 1990-2013. Hän toteaa lisäksi, ettei tutkimus edes huomioi viimeisintä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Eerola kokee turvapaikanhakijoiden työllistymisen vaikeaksi, koska heiltä puuttuu pääsääntöisesti koulutus, kielitaito sekä kyky omaksua ja integroitua osaksi länsimaista yhteiskuntaa.
– Uusimmilla tulijoilla on entistä haastavampi työllistyä pelkästään suuren absoluuttisen määrän vuoksi. VATT:n mukaan aikaisempi kokemus viittaa tähän, Eerola sanoo.
Kirjallisen kysymyksen mukaan Suomi on avokätisesti osoittanut määrärahoja kotouttamiseen ja maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet miljardiluokkaan. Näitä kustannuksia ei juuri koskaan huomioida turvapaikanhakijoiden työllistymisen kokonaisuudessa. Sijoitukset eivät ole olleet suomalaiselle veronmaksajalle myönteisiä.
Eerola: Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen – koulutus, kielitaito ja kyky integroitua puuttuvat
Politiikka
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta julkiseen talouteen.
Eerola tiedustelee asianmaiselta ministeriltä, onko hallitus valmis myöntämään, että sen arviot turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta huoltosuhteeseen olivat virheellisiä.
– Miksei hallitus hyödynnä muista Pohjoismaista saatua kokemusperäistä tietoa sekä valtiollisten tutkimusyhtiöiden raakaa tilastodataa omia johtopäätöksiä tehdessään, Eerola ihmettelee.
Tulijoilla todella alhainen työllisyysaste
Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, jolloin useat poliitikot kommentoivat, kuinka Suomen väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi siitä on hyötyä Suomelle. Enemmistö turvapaikanhakijoista saapui Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan näiden kansallisuuksien työllisyysaste vuonna 2013 oli vain 20-26 prosenttia.
– VATT:n tutkimuksesta voi päätellä, että Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen tulleiden henkilöiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen, Eerola toteaa.
Avokätisyydestä miljardiluokan kustannukset
Eerola viittaa VATT:n tutkimukseen Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisetä työmarkkinoilla vuosina 1990-2013. Hän toteaa lisäksi, ettei tutkimus edes huomioi viimeisintä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Eerola kokee turvapaikanhakijoiden työllistymisen vaikeaksi, koska heiltä puuttuu pääsääntöisesti koulutus, kielitaito sekä kyky omaksua ja integroitua osaksi länsimaista yhteiskuntaa.
– Uusimmilla tulijoilla on entistä haastavampi työllistyä pelkästään suuren absoluuttisen määrän vuoksi. VATT:n mukaan aikaisempi kokemus viittaa tähän, Eerola sanoo.
Kirjallisen kysymyksen mukaan Suomi on avokätisesti osoittanut määrärahoja kotouttamiseen ja maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet miljardiluokkaan. Näitä kustannuksia ei juuri koskaan huomioida turvapaikanhakijoiden työllistymisen kokonaisuudessa. Sijoitukset eivät ole olleet suomalaiselle veronmaksajalle myönteisiä.
