Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Tuplia odottavat LA heinä-joulukuun aikoihin 2013
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="maibei, post: 29331200, member: 128789"]</p><p>Onnea Tuplamammutille, hyvänkokoset pojat noille viikoille! Saitko pojat heti viereen vai menivätkö kaapin kautta.</p><p></p><p>Apua, mulla on kyllä listanpäivitys ihan pihalla, ehdinköhän sen vielä joskus saamaan ajantasalle kun on niin paljon vauvoja ja uusia ketjulaisia <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite9" alt=":eek:" title="Iik! :eek:" data-shortname=":eek:" /></p><p></p><p>Nopeasti tota synnäritarinaa sitten: tosiaan ma piti olla käynnistys joka siirty vielä ti. Tiistaina 8h tipalla, suppareita tuli mutta ei kunnolla kivuliaita, joten eivät oikeen tehneet mitään. Ke välipäivä osastolla ja limatulppaa alko vähän tulee. To uudestaan synnytyssaliin ja taas sama juttu, 8 tipalle, suppareita tuli mutta ei kivuliaita. Vihdoin kuitenkin klo 13 päästiin kohdunsuulle (ongelmana kun vauvat tippu alas, painoivat kohdun niin taa tuplapainollansa, että suulle oli enää vaikee ylettyä) ja saatiin ne kalvot puhkasta. Tästä lasketaan synnytys aljaneeks. Kivuliaat supparit alko melko pian kalvojenpuhkasun jälkeen, kipu oli kuitenkin ihan erilaista kuin esikoisen synnytyksessä, ei sitä perinteistä menkkamaista jomotusta vaan mieletön paineen tunne alhaalla! Supparit tuli tiheesti, hoitajat alko puhuu tipan takasotosta ja kasvattamisesta että saatais pidempikestosia ja harvempia suppareita, no eihän niitä saatu ja mä kuuntelin kauhullatätä selostusta ja aloin puhuu kivunlievityksestä ja väänsinkivusta ekat kyyneleet. Esikoisella ilokaasu toimi loistavasti ja nyt siitä ei ollu mitään apua. Yleensä näin alussa ei vielä anneta epiduraalia ettei synnytys tyssää mutta mä olin niin kovissa kivuissa, että sitä päätöstä ei kauaa mietitty mutta ei ollu paljo apua epiduraalistakaan, koska mun suurin kipuni oli toi paineen tunne, mihin ei auttanu mikään. Siinä sitte makasin synnytyspöydällä ja vedin aina kyynelten lomassa vähän tehotonta ilokaasua epiduraalipöllyissä. Vessaan pääsin vielä, sekin oli aika projekti kun oli kaikki piuhat kiini, oksitosiinitippa, a-vauvan päästä kohdunsuusta sydänäänikäyräanturi jne. Vessakäynnin jälkeen pyysin kattoo kohdunsuun tilanteen, olin 7 cm auki. Ihan tarkkaan en kellonaikoja muista, voin lisätä niitä myöhemmin. Tosta ei kuitenkaan kauaa menny kun todettiin, että olen täysin auki, kello 17 ja alettiin valmistelee ponnistusvaihetta.</p><p></p><p>Kivut loppu vihdoin vähäks aikaa, oli hassua miten helpottunu tunne oli. Olin ehtiny saamaan lisäannoksen epiduraalia, joten suppareitakaan en tuntenu ja kun olin jo niin täynnä piuhaa niin ei supparikäyrää laitettu, piti mahan kovettumisesta päätellä, koska supistaa ja ponnistaa sillon. Jalat alko olee tässä vaiheessa kanssa puutunu päivän urakasta, jalat telineillle, jaloista kii ja ponnistamaan. Eka ponnistus merkattiin 17:20. Täällä ei todellakaan ollu mitään kaunista tarinaa tyyliin kolmannella ponnistuksella liukui vauvan pää ulos.... En tiedä kuinka monta tuhatta kertaa ehdin ponnistaa noitten 1,5 h aikana mutta varmaan aika paljon kun supisti alle 5 min välein ja jokasta supistusta kohden tulee se 3 ponnistusta, aina en vaan jaksanu ponnistaa, että jokunen suppari jäi kyllä välistäkin. Työ tuntu ihan loputtomalta, aina sanoivat että hienosti menee, mutta musta eteneminen tuntu tosi vaivalloiselta. Pikkuhiljaa alko kivut lisääntymään ja hoitajien tsemppaukset kovenemaan. Mä huusin kivusta, hoitajat sano, että ei saa tuhlata voimia huutamiseen ja tiesinhän mä sen jo esikoisen valmennuksesta ja pelkopolilta mutta pakko oli! Välillä tuntu että en jaksa ja hoitajat melkeen huus että nyt on pakko, olet niin lähellä. Lopulta otettiin imukuppi apuun ja sen kanssakin meni hyvä tovi ennen kuin saatiin lopulta 1,5 h jälkeen se a ulos (a ja b oli muuten taas vaihtanu paikkaa joten onneks jäljellä oli b vauvana pienempi)! Btä pidettiin kii, äkkiä ultrattiin asento ja käsipelillä tutkittiin ja todettiin et rt mut käsi tulee eka, se yyönnettiinsitten käsipelillä takas. Sit sain alkaa ponnistaa btä, kyselin että kai tää on helpompi, ketään ei sanonu mitään. Jossain vaiheessa oli sydänäänetkin hävinny, mä en ihan pysyny kärryillä tästä. Huusivat että nyt ponnistat tän ulos ettei jouduta leikkaukseen, se on sitten todella kurjaa jos on sekä ompeleet (repeemistä) että sektiohaava. B vauva tuli onneks kuitenkin vähän helpommin 13 min an perään 19:01 mutta sai sitäkin voimattomana rusentaa, imukuppia käytettiin tässäkin. B oli vähän sininen ja hetken hiljaa mutta heti ilmoittivat että elossa ja onneksi siitä pian tokeni. A kävi jossain vaiheessa mun sylissä ponnistusten lomassa.</p><p></p><p>Sitten alko vielä kursiminen. Kyselin montako tikkiä (esim vuodeosastolla vierustoverillani 2), eivät viittineet sano, eivät ehkä tienneet itsekään, sanoivat ettei sillä ole merkitystä kun ei näitä poisteta vaan imeytyvät. Paikoin kahdessa kerroksessa tikkiä, kuitenkin "vain" toisen asteen repeemä.</p><p></p><p>Yhdeksältä sain ruokaa. Vuoron vaihduttua noin kympiltä suihkuun, jonne vielä pyörryin. Muistan että nojasin hanaa vasten, vedin hälytysnarusta, varmuuden vuoksi kahdesti, kun en ollut varma lähtiköhälytys. Seuraavaksi "heräsin" kyykystä lattialta 3 hoitajan ympäröimänä ja joku sanoi, että nyt se avaa silmänsä.... Vuoteessa osastolla yön aikana vuoteen kanssa vessaan, ainoot matkat mitä kävelin oli siitä vuoteesta pytylle. Seuraavana päivänä pystyin jo tuettuna kävelemään vessaan. Pikkuhiljaa tässä toivutaan.</p><p></p><p>Että sellanen synnytys! Onneks tää oli mun vika, olis ollu sitä varmaan ilman esikoistakin. Pari lääkäriä ja hoitajaa tuli heti synnytyksen jälkeen kysymään jäikö paha mieli ja haluanko puhua jostain ja pahoittelivat kovia sanojaan mutta ei mulla tosta mitään hampaankoloon jääny vaikken ikinä enää haluakaan synnyttää <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> He tekivät vain työtään ja tiedän sen kuuluvan heiän työnkuvaan. Ei synnytystä voi koskaan etukäteen suunnitella, en ole ikinä kuvitellutkaan, se menee niin kuin luonto määrää ja me vaan toimitaan sen mukaan, ei mulla oo mitään pahaa sanottavaa henkilökynnan toimista.</p><p></p><p>Onneks toi on nyt takana. Osastollakännykällä kirjotan, joten voi tulla paljo kirjotusvirheitä. Kohta aamusyötölle <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Onneks tytöt on terveitä ja ihania vaikka kyllä ne äidin mielestä ois voinu olla vähän vähemmänkin masussa ja onneks 3,7 kg esikoinen ei tullu alakautta! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /></p><p></p><p>Uupunut mutta helpottunut maibei</p><p></p><p>Ps. Toivottavasti tää ei säikytä ketään, enimäkseen hienosti ne synnytykset on menneet!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="maibei, post: 29331200, member: 128789"] Onnea Tuplamammutille, hyvänkokoset pojat noille viikoille! Saitko pojat heti viereen vai menivätkö kaapin kautta. Apua, mulla on kyllä listanpäivitys ihan pihalla, ehdinköhän sen vielä joskus saamaan ajantasalle kun on niin paljon vauvoja ja uusia ketjulaisia :o Nopeasti tota synnäritarinaa sitten: tosiaan ma piti olla käynnistys joka siirty vielä ti. Tiistaina 8h tipalla, suppareita tuli mutta ei kunnolla kivuliaita, joten eivät oikeen tehneet mitään. Ke välipäivä osastolla ja limatulppaa alko vähän tulee. To uudestaan synnytyssaliin ja taas sama juttu, 8 tipalle, suppareita tuli mutta ei kivuliaita. Vihdoin kuitenkin klo 13 päästiin kohdunsuulle (ongelmana kun vauvat tippu alas, painoivat kohdun niin taa tuplapainollansa, että suulle oli enää vaikee ylettyä) ja saatiin ne kalvot puhkasta. Tästä lasketaan synnytys aljaneeks. Kivuliaat supparit alko melko pian kalvojenpuhkasun jälkeen, kipu oli kuitenkin ihan erilaista kuin esikoisen synnytyksessä, ei sitä perinteistä menkkamaista jomotusta vaan mieletön paineen tunne alhaalla! Supparit tuli tiheesti, hoitajat alko puhuu tipan takasotosta ja kasvattamisesta että saatais pidempikestosia ja harvempia suppareita, no eihän niitä saatu ja mä kuuntelin kauhullatätä selostusta ja aloin puhuu kivunlievityksestä ja väänsinkivusta ekat kyyneleet. Esikoisella ilokaasu toimi loistavasti ja nyt siitä ei ollu mitään apua. Yleensä näin alussa ei vielä anneta epiduraalia ettei synnytys tyssää mutta mä olin niin kovissa kivuissa, että sitä päätöstä ei kauaa mietitty mutta ei ollu paljo apua epiduraalistakaan, koska mun suurin kipuni oli toi paineen tunne, mihin ei auttanu mikään. Siinä sitte makasin synnytyspöydällä ja vedin aina kyynelten lomassa vähän tehotonta ilokaasua epiduraalipöllyissä. Vessaan pääsin vielä, sekin oli aika projekti kun oli kaikki piuhat kiini, oksitosiinitippa, a-vauvan päästä kohdunsuusta sydänäänikäyräanturi jne. Vessakäynnin jälkeen pyysin kattoo kohdunsuun tilanteen, olin 7 cm auki. Ihan tarkkaan en kellonaikoja muista, voin lisätä niitä myöhemmin. Tosta ei kuitenkaan kauaa menny kun todettiin, että olen täysin auki, kello 17 ja alettiin valmistelee ponnistusvaihetta. Kivut loppu vihdoin vähäks aikaa, oli hassua miten helpottunu tunne oli. Olin ehtiny saamaan lisäannoksen epiduraalia, joten suppareitakaan en tuntenu ja kun olin jo niin täynnä piuhaa niin ei supparikäyrää laitettu, piti mahan kovettumisesta päätellä, koska supistaa ja ponnistaa sillon. Jalat alko olee tässä vaiheessa kanssa puutunu päivän urakasta, jalat telineillle, jaloista kii ja ponnistamaan. Eka ponnistus merkattiin 17:20. Täällä ei todellakaan ollu mitään kaunista tarinaa tyyliin kolmannella ponnistuksella liukui vauvan pää ulos.... En tiedä kuinka monta tuhatta kertaa ehdin ponnistaa noitten 1,5 h aikana mutta varmaan aika paljon kun supisti alle 5 min välein ja jokasta supistusta kohden tulee se 3 ponnistusta, aina en vaan jaksanu ponnistaa, että jokunen suppari jäi kyllä välistäkin. Työ tuntu ihan loputtomalta, aina sanoivat että hienosti menee, mutta musta eteneminen tuntu tosi vaivalloiselta. Pikkuhiljaa alko kivut lisääntymään ja hoitajien tsemppaukset kovenemaan. Mä huusin kivusta, hoitajat sano, että ei saa tuhlata voimia huutamiseen ja tiesinhän mä sen jo esikoisen valmennuksesta ja pelkopolilta mutta pakko oli! Välillä tuntu että en jaksa ja hoitajat melkeen huus että nyt on pakko, olet niin lähellä. Lopulta otettiin imukuppi apuun ja sen kanssakin meni hyvä tovi ennen kuin saatiin lopulta 1,5 h jälkeen se a ulos (a ja b oli muuten taas vaihtanu paikkaa joten onneks jäljellä oli b vauvana pienempi)! Btä pidettiin kii, äkkiä ultrattiin asento ja käsipelillä tutkittiin ja todettiin et rt mut käsi tulee eka, se yyönnettiinsitten käsipelillä takas. Sit sain alkaa ponnistaa btä, kyselin että kai tää on helpompi, ketään ei sanonu mitään. Jossain vaiheessa oli sydänäänetkin hävinny, mä en ihan pysyny kärryillä tästä. Huusivat että nyt ponnistat tän ulos ettei jouduta leikkaukseen, se on sitten todella kurjaa jos on sekä ompeleet (repeemistä) että sektiohaava. B vauva tuli onneks kuitenkin vähän helpommin 13 min an perään 19:01 mutta sai sitäkin voimattomana rusentaa, imukuppia käytettiin tässäkin. B oli vähän sininen ja hetken hiljaa mutta heti ilmoittivat että elossa ja onneksi siitä pian tokeni. A kävi jossain vaiheessa mun sylissä ponnistusten lomassa. Sitten alko vielä kursiminen. Kyselin montako tikkiä (esim vuodeosastolla vierustoverillani 2), eivät viittineet sano, eivät ehkä tienneet itsekään, sanoivat ettei sillä ole merkitystä kun ei näitä poisteta vaan imeytyvät. Paikoin kahdessa kerroksessa tikkiä, kuitenkin "vain" toisen asteen repeemä. Yhdeksältä sain ruokaa. Vuoron vaihduttua noin kympiltä suihkuun, jonne vielä pyörryin. Muistan että nojasin hanaa vasten, vedin hälytysnarusta, varmuuden vuoksi kahdesti, kun en ollut varma lähtiköhälytys. Seuraavaksi "heräsin" kyykystä lattialta 3 hoitajan ympäröimänä ja joku sanoi, että nyt se avaa silmänsä.... Vuoteessa osastolla yön aikana vuoteen kanssa vessaan, ainoot matkat mitä kävelin oli siitä vuoteesta pytylle. Seuraavana päivänä pystyin jo tuettuna kävelemään vessaan. Pikkuhiljaa tässä toivutaan. Että sellanen synnytys! Onneks tää oli mun vika, olis ollu sitä varmaan ilman esikoistakin. Pari lääkäriä ja hoitajaa tuli heti synnytyksen jälkeen kysymään jäikö paha mieli ja haluanko puhua jostain ja pahoittelivat kovia sanojaan mutta ei mulla tosta mitään hampaankoloon jääny vaikken ikinä enää haluakaan synnyttää ;) He tekivät vain työtään ja tiedän sen kuuluvan heiän työnkuvaan. Ei synnytystä voi koskaan etukäteen suunnitella, en ole ikinä kuvitellutkaan, se menee niin kuin luonto määrää ja me vaan toimitaan sen mukaan, ei mulla oo mitään pahaa sanottavaa henkilökynnan toimista. Onneks toi on nyt takana. Osastollakännykällä kirjotan, joten voi tulla paljo kirjotusvirheitä. Kohta aamusyötölle :) Onneks tytöt on terveitä ja ihania vaikka kyllä ne äidin mielestä ois voinu olla vähän vähemmänkin masussa ja onneks 3,7 kg esikoinen ei tullu alakautta! ;) Uupunut mutta helpottunut maibei Ps. Toivottavasti tää ei säikytä ketään, enimäkseen hienosti ne synnytykset on menneet! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 9 9 4
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Isossa Omenassa kuollut nainen oli vainoaja
25 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mikä ihmisiä vaivaa?
39 min sitten
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Vasemmisto marssi vappuna punalippujen alla vaatien vallankumousta – kulkueesta kuului juutalaisvastaista huutoa ja vaatimuksia Israelin hävittämistä
46 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kehtaanko mennä baariin
Tänään 19:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Olisipa suomalaisillekin tällaiset etuoikeudet- maa- muille ohituskaista ja valmennuskurssit Oulun ja Lapin yliopistoihin!
Tänään 15:42
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Mikä rangaistus voi odottaa miestä joka salakuvasi julkisella paikalla kännykällään naisen hameen alle?
Tänään 15:27
vierailija
19 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kilttimies aloittaa sitten tänä kesänä kalastuksen
Tänään 14:58
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
8.
En enää äänestä persuja.
Tänään 14:46
vierailija
38 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Caritan, Tuulan ja Riikan elämän piti olla Espanjassa täynnä aurinkoa, mutta nyt tuli karu käänne – ”On itketty ja kiroiltu”"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:24
Luettu: 3K
Aihe vapaa
2.
mietitkö koskaan omaa vanhenemistasi
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:08
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Timo Vornanen saa osallistua eduskunnan täysistuntoon ensi viikolla
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:09
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
Häiriseeköhän Vornasen vaimoa se, että mies painii ja ammuskelee 18 vuotiaan mimmin vuoksi?
Started by vierailija
Maanantai klo 20:54
Luettu: 1K
Aihe vapaa
5.
Persulla on niin kova krapula, että jää kahden viikon sairauslomalle
Started by vierailija
Maanantai klo 01:54
Luettu: 857
Aihe vapaa
6.
Ei ollut joukkoraiskauksen estäminen, ei ollut itsepuolustusta
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 648
Aihe vapaa
7.
Miehenä pitää olla hirveän varovainen nykyaikana
Started by vierailija
Tiistai klo 12:58
Luettu: 628
Aihe vapaa
8.
"Arhinmäellä vauhti päällä – Heiluttaa punalippua Hakaniementorilla ja kehottaa kapinaan"
Started by vierailija
Tiistai klo 10:24
Luettu: 618
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Relaatio 55
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Uusin puoluegallup: kokoomus ylivoimainen ykkönen ja sdp romahti
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
3.
kyllä tuo äkkijyrkkä on lapsellinen ihminen
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
relaatio 944
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
6.
Relaatio 425
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
7.
Relaatio 559
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
8.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Latest: vierailija
21 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Tuplia odottavat LA heinä-joulukuun aikoihin 2013
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu