Tupakkaa odotusaikana...

Olen polttanut 10vuotta ja kun sain tietää odottavani ensimmäistä lastani niin oli kyllä vaikea paikka. Halusin todella kovasti lopettaa, mutta vierotus oireiden takia itkin välillä lattialla, sain raivareita jne. tupakan himo oli melkein kovempi kuin silloin kun en odottanut ! sain kuitenkin lopetettua koska oma lapsi on kuitenkin mulle aina tärkeempi kun omat haluamiset

 

Itse polttanut yli 10vuotta, ja kun tein plussatestin niin meni viikolle 8-9 asti ennen kun pääsin eroon, ja kun viimeisen tupakan poltin askista illalla niin sen polttaminen teki jo pahaa, sehaju ja kaikki oli ohan kamalaa... Nyt ollut tupakasta 3viikkoa erossa, ja ei tehnyt lopettaminen yhtään pahaa, ei ollu vieroitusoireita yms.. Ainoo oli että piti keksiä jotain tekemistä ja halus enemmäna raitista ilmaa ku ei enää äyny pihalla..

Nyt hyvä olo, ja toivon etten enää koskaa alota polttamista! Vielä toivon että mies lopettaa kanssa polttamisen

 

En polttaisi :/ Jos haluaa lapsen, sen parasta pitää ajatella heti alusta asti.. siinä ei auta olla itsekäs. Voihan se vaikeaa olla, mutta jos ei siihen pysty ei tarvitsisi edes tehdä niitä lapsia..

 

Itse en ole koskaan polttanut, mutta mua kans kuvottaa katsoa maha pystyssä olevia naisia tai kärryjä lykkiviä äitejä rööki huulessa. Tekisi mieli aina mennä sanomaan, että "anteeks, mutta tiedätköhän sä mitä h*vettiä just teet lapsilles?" Raskaus on maailman paras syy lopettaa tupakointi, sillä ei tee muuta kuin hallaa kaikille. Ajatus siitä, miten pieni sikiö sätkii ja haukkoo henkeä masussa äidin vedellessä henkosia saa mut suorastaan raivon valtaan.

Kaikille lopettajille, jos tuntuu vaikealta lopettaa, niin kannattaa satsata sähkötupakkaan ja imeä sitä. Siinä on vähemmän myrkkyjä kuin normiröökissä ja siihen saa myös täysin nikotiinitonta ainetta, eli voi puhallella savuja niinkuin normiröökissä, mutta imet sisuksiisi vain vesihöyryä Yksi kaveri myös sanoi lopettaessaan, että hänelle ratkaisevin tekijä oli asennemuutos. Ennen ajatteli, että lopettaa tupakoinnin, ei enää polta. Sitten alkoi ajattelemaan, että jättää polttamatta. Jotenkin tuon ajatuksen muutos helpotti ja nykyäänkään ei polta.

 

Eihän niitä enää usemman kuukauden kuluttua voi kutsua lopetuksesta johtuneiksi vieroitusoireiksi, taidat nyt sekoittaa kaksi täysin eri asiaa toisiinsa?

Kyllä ne ovat psyykkisiä vierotusoireita. Nimenomaan ahdistus ja masennus kuuluvat vierotusoireisiin. Eli minulle lopetus on ollut aina yhtä tuskaa, siis pitemmän ajan kuluttua. Sehän oliskin helppoa jos parilla viikolla selviäisi

 

Itse en ole koskaan polttanut, mutta mua kans kuvottaa katsoa maha pystyssä olevia naisia tai kärryjä lykkiviä äitejä rööki huulessa. Tekisi mieli aina mennä sanomaan, että "anteeks, mutta tiedätköhän sä mitä h*vettiä just teet lapsilles?"

Tähän sen verran, että kyllä ne polttavat mammat tietää mitä ne tekee... Turha sitä on kenenkään mennä sanomaan. Tuskin helpottaa sun tai sen toisen oloa yhtään ja vaikutusta semmosilla sanomisilla ei ole pätkän vertaa mihinkään suuntaan. Itsellä lopettaminen ihan pirun vaikeaa ja ailahtelevalla menestyksellä mennään. Joinain päivinä en polta lainkaan ja toisinaan menee enemmän. Kyllä joka kerta mietin että mitä tulee taas tehtyä, mutta joskus se tupakinhimo vain voittaa. En voi sille mitään, olen itsekäs paskiainen. Mutta jos mulle tulis joku sen sanomaan, en tiedä raivostuisinko vai pillahtaisinko itkuun....

 

Niin, minäkin tiedän tupakasta ja sen haitoista varmaan paljon enemmän kuin monet jotka eivät polta. Olen jopa tehnyt esitelmän aiheesta tupakoinnin haitat sikiölle, ja olen hoitoalalla. Olen riittävän hyvä äiti lapselleni (1v 2kk) vaikka poltin raskausaikana. Tiedän vallan hyvin että se on todella väärin, mutta tupakanhimo meni kaiken edelle, se on valitettava tosiasia.

 

Kyllä ne ovat psyykkisiä vierotusoireita. Nimenomaan ahdistus ja masennus kuuluvat vierotusoireisiin. Eli minulle lopetus on ollut aina yhtä tuskaa, siis pitemmän ajan kuluttua. Sehän oliskin helppoa jos parilla viikolla selviäisi

Niin, kärsin itsekin siitä aika ajoin. Tupakka tulee jopa uniini! Sanoinkin että voi olla että tupakointi taas alkaa raskauden jälkeen. En kuitenkaan koskaan voisi antaa itselleni anteeksi, jos polttaisin nyt kun tiedän, etteivät ne vaikutukset tosiaan näy välttämättä ensimmäisten muutamien elinvuosien aikana.

Ihmettelenpä vain, miten vanhemmat jotka eivät voi lopettaa edes yhden päihdeaineen käyttöä, aikovat opettaa lapsilleen itsekuria ja terveellisiä elämäntapoja? Onhan se aika tekopyhää siinä vaiheessa paasata yhtään mitään varsinkaan tupakan haittavaikutuksista kun sikiö on niitä jo päässyt kokemaan kohdussa.

 

Heissan. Itse tässä plussasin juuri toissa päivänä ja tupakkaa on kyllä mennyt aivan liikaa. Ja tässä nyt koittanut vähentää jo kolmeen tupakkiin päivässä ja hatsin jos pari ottaa ukolta tai kaverilta niin ei hermot oo aivan riekaleina kun muutenkin tuntuu olevan yllätävän räjähdysherkkänä ja välillä säikähdän itsekkin että miten suutun jostain todella olemattomasta asiasta ku napin painamuksella.

Olisiko teillä joitain hyviä niksejä jolla tupakanpolton sais lopetettua? Olen sen 8v polttanut ja moneen otteeseen koittanut lopettaa mutta ei ole onnistunut. Mutta nyt on kyllä motivaatiotakin tuon pikkuisen ihmeen johdosta enemmän.

 

Heissan. Itse tässä plussasin juuri toissa päivänä ja tupakkaa on kyllä mennyt aivan liikaa. Ja tässä nyt koittanut vähentää jo kolmeen tupakkiin päivässä ja hatsin jos pari ottaa ukolta tai kaverilta niin ei hermot oo aivan riekaleina kun muutenkin tuntuu olevan yllätävän räjähdysherkkänä ja välillä säikähdän itsekkin että miten suutun jostain todella olemattomasta asiasta ku napin painamuksella.

Olisiko teillä joitain hyviä niksejä jolla tupakanpolton sais lopetettua? Olen sen 8v polttanut ja moneen otteeseen koittanut lopettaa mutta ei ole onnistunut. Mutta nyt on kyllä motivaatiotakin tuon pikkuisen ihmeen johdosta enemmän.

Itse olen polttanut myöskin n. 9 v ja molempien raskauksien kohdalla silti helpoin tapa on ollut se, että yksinkertaisesti vaan lopettaa. Se, että sitä pitkittää polttamalla sen muutaman päivässä, se ei muuta asiaa yhtään miksikään. Kuitenkin se sikiö siitäkin määrästä nikotiinia kärsii jo melko lailla. Ja otattehan huomioon että sikiö siis todellakin voi saada jopa enemmän tästä yhdestäkin tupakasta näitä monia satoja haitallisia aineita, kuin mitä itse odottava äiti. Tämän luulisi jo motivoivan lopettamiseen.

Toki jos kokee sen paremmaksi vaihtoehdoksi, että lopettaa pikkuhiljaa, onhan sekin parempi kun edes sitä yrittää. Tsemppiä!

 

Valistuksesta huolimatta noin 15 % suomalaisnaisista jatkaa tupakointia raskauden aikana. Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät istukan. Näistä tärkeimmät ovat nikotiini ja hiilimonoksidi eli häkä. Nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja siten sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi puolestaan vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakointi lisää merkittävästi sikiön kasvuhäiriön, ennenaikaisen synnytyksen, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan vaaraa.
Nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja sikiön hapensaantia supistamalla verisuonia. Hiilimonoksidi taas sitoutuu hemoglobiiniin muodostaen karboksihemoglobiinia, joka vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakoijalla istukan toiminta on heikentynyt, mutta istukka on laajempi ja painavampi kuin tupakoimattomalla.

Keskenmenoriski väestössä on 10–15 sataa raskaana olevaa kohden, mutta tupakoivalla se on jopa 33 sataa äitiä kohden. Tupakointi kaksin–kolminkertaistaa sikiön kasvuhäiriön riskin, ja tupakoivien äitien lapset syntyvät keskimäärin 200 grammaa kevyempinä. Tämä lisää kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrää ja vastasyntyneiden sairastavuutta.

Raskauden aikainen tupakointi altistaa paitsi raskaushäiriöille myös vastasyntyneen ongelmille: pH on pienempi, Apgarin pisteet huonommat, lapsivedessä on useammin mekoniumia eli lapsenpihkaa ja syntymänjälkeisen tarkkailun tarve on suurempi kuin muilla. Äidin raskaudenaikainen tupakointi jopa viisinkertaistaa lapsen äkkikuoleman (kätkytkuoleman) vaaran.

Haitat näkyvät myös lapsen myöhemmässä terveydessä. Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset ovat muita alttiimpia hengitystieinfektioille. Oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta kouluiässä todetaan tupakoivien äitien lapsilla useammin kuin muilla.

Jos tupakointi lopetetaan alkuraskaudessa, ennenaikaisuuden, istukan irtoamisen ja etisen istukan vaara vähenee. Jos tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä, sikiön kasvu normaalistuu.

Tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti vaikeaa nikotiiniriippuvuuden vuoksi. Lääkärin antama ohjaus, neuvonta ja valistus ovat avuksi. Nikotiinikorvaushoito auttaa jonkin verran, ja sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana. Raskaana oleville ja imettäville nikotiinikorvaushoito on parempi kuin tupakointi.

Nämä auttoivat ainakin itseäni motivoitumaan tupakoinnin lopettamiseen.

 

Olen ylpeä kaikista ketkä edes vähentää tupakointia raskauden aikana, mutta on se silti kamalaa katsoa kun maha pystyssä vedetään tupakkia aski päivässä :\ vaikkas e on jokaisen oma asia niin silti tekee pahaa nähdä nainen viimeisillään raskaana polttamassa ketjussa tupakkaa sairaalan ovien edessä ennen synnytystä tms.

 

Olen tietysti miettinyt tuota, että turha mun on lapselle puhua tupakoinnin vaaroista kun itse poltan. Tai jos lapsi alkaa vaikka teininä polttamaan, niin ainakin osasyy voin olla minä. Toki aion sanoa että äiti on riippuvainen ja siksi polttaa (ja selittää riippuvuudesta) mutta tupakka on silti haitallista. Hyvä olisi että pystyisin kuitenkin lopettamaan polttamisen ennen kuin lapsi siitä tajuaa.. Mutta tällä hetkellä ei ole motivaatiota eikä halua lopettaa, niitä odotellessa.

 

Tupakkaa palo ennen kun sain tietää raskaudesta tooodella paljon (testin näytettyä plussaa, tuli käytyä hermosauhulla ja poltettua pari kessua putkeen), nyt olen vähentänyt huomattavasti (1-2per päivä)... Omia tupakkeja en osta, vaan ukko jättää töihin mennessään yhden tupakan pöydälle, jonka sitten käyn polttamassa päivän aikana jos siltä tuntuu. Joskus on kyllä päiviä jolloin tupakka kököttää seuraavaan päivään pöydällä.
Toki on myös päiviä jolloin tulee poltettua enemmän ku pari... Riippuu miten paljon hermostuttaa... Mitenkää ylpeä en kyllä tuosta röyhyttelystä ole. :/

Tiedän montakin, jotka on koko raskauden ajan polttaneet eikä se ole vaikuttanut heidän lapsiin millään tavalla. Tiedetään, tiedetään, vaikka se ei ole heihin vaikuttanut, ei se tarkoita etteikö tupakointi voisi vahingoittaa omaa lastani...

Jospa tuon tupakan pirulaisen sais lopetettua kokonaan.... Mutta itsehillintä on niin surkeaa, että saas nähdä...

 

Itse poltin 10 vuotta askin päivässä, joskus enemmänkin. Aikaisemmin lopetuskertoja on ollut pari, mutta olen pystynyt olla maksimissaan 20 tuntia ilman tupakkia. Kolme viikkoa sitten plussauksen jälkeen poltin vielä yhden tupakan siihen tärinään ja sekavaan oloon, jonka se plussaus aiheutti, mutta sitten lopetin. Kolme ensimmäistä päivää olivat aivan kamalat. Kädet tärisivät, suussa napsui, itkin hysteerisenä tupakantuskissa. Öisin en nukkunut kuin pieniä pätkiä max. 3 tuntia yhteensä koko yön aikana. Heräilin, ajattelin tupakkaa, tärisin. Mulla meni vahvoja kurkkupastilleja valtavat määrät; koko ajan piti olla suulle tekemistä, ja purkka oli aivan liian mietoa siihen. Neljäntenä päivänä alkoi jo vähän helpottaa. Nyt ei ole enää hirveästi fyysisiä vierotusoireita, mutta pitkin päivää se tupakka silti mieleen tulee, ja tekisi mieli mennä savuille. Onhan nyt niin mahtavat ilmatkin, että mikäs sen mahtavampaa kuin istua pihalla ja poltella. Niinpä niin.

Tsemppiä kaikille lopettaneille ja lopettaville! Itse en ajattele, että olisin nyt lopullisesti lopettanut. Helpompi olla, kun ajattelee olevansa vain tauolla niin kauan, kun on raskaana... Tietäen, että sitä tupakkia saa sitten, kun tämä kaikki on päättynyt onnellisesti.

 

Mä poltin puolikkaan askin päivässä ja kun plussasin niin siihen loppui tupakan polttaminen. Ei siis tullut mieleenikään polttaa enää sen jälkeen.. Tsemppiä kaikille lopettaville! Se on, ei vaan lapsenne, vaan myöskin itsenne parhaaksi!

 

Ihmettelenpä vain, miten vanhemmat jotka eivät voi lopettaa edes yhden päihdeaineen käyttöä, aikovat opettaa lapsilleen itsekuria ja terveellisiä elämäntapoja? Onhan se aika tekopyhää siinä vaiheessa paasata yhtään mitään varsinkaan tupakan haittavaikutuksista kun sikiö on niitä jo päässyt kokemaan kohdussa.

Ymmärrän pointtisi mutta toisaalta tällä perusteella jos juot joskus lasin viiniä ruuan kanssa tai otat saunaoluen niin et voisi paasata myöskään alkoholin haitoista koska käytät itse?

Entä ne vanhemmat jotka eivät polta raskausaikana mutta ratkeavat myöhemmin, onko heidänkin turha varoitella lasta tupakasta kun polttavat silti?

Kyllä meillä miesystävän lapsille on aina puhuttu tupakan vaaroista vaikka molemmat ollaankin poltettu ja mies polttaa edelleen. Ainakin toistaiseksi molempien suhtautuminen tupakkaan on kielteinen ja toivottavasti se sellaisena pysyy.

Ei sillä, edelleen olen siis sitä mieltä että kaikkein paras jos siitä tupakasta pääsee eroon raskaus ajaksi ja kaikille paljon tsemppiä joilla on vaikeaa ja onnittelut niille jotka ovat onnistuneet!!

Itse vähän tällä hetkellä alkaa mietityttää miten käy kun vauva syntyy, ratkeanko vaiko en. Myönnän että on hetkiä jolloin tekee mieli tupakkaa, ja kun mies ei ole pystynyt yrityksestä huolimatta lopettamaan, on omakin kynnys ratketa matalampi.

 

Hmm, mielestäni ensinäkään satunnaista viinilasia ei voi verrata tupakoivan ihmisen tupakanpolttoon, ja sen määrään. Jos puhutaan, että ihminen tupakoi, se yleensä tarkoittaa jokapäiväistä käyttöä. Satunnainen viinilasi / olut saunan kanssa ei ole jokapäiväistä. Joten enpä menisi tuota sinäänsä vertaamaan, kun eivät ole vertailtavissa olevia asioita.

Ja toisekseen, kirjoitin siihen lähinnä siitä, että raskausaikana kun on jo käytetty päihdeaineita, ne siirtyvät sikiöön ja sikiö altistuu niille jo raskausaikana, mahassa ollessaan. Halusi sitä tai ei. Joten minusta siinä vaiheessa on tekopyhää alkaa puhumaan että tupakka on sinulle pahaksi, tai jokin muukaan päihde. Kun sillä on tietoisesti lastaan saastuttanut jo raskausaikana. Se oli pointtini jos lukaiset tuon uudestaan.

 

Niin ja tosiaan on tutkittu, että monet vastasyntyneet kärsivät tupakan vieroitusoireista. Se on mielestäni vaan niin väärin, että viaton ihmisenalku joutuu kärsimään tuollaisista asioista, kun oma äiti ei pysty niitä kärsimään.

 

Imho sellaiset ihmiset eivät tarvitsisi saada lapsia ollenkaan jotka eivät sen vertaa kykene omaa napaansa syvemmälle ajattelemaan että lopettaisivat polttamisen kun alkavat odottaa lasta. Osaa olla oksettavia "äitejä"...

 

mielestäni se on jokaisen oma valinta. itse en ensimmäisessä raskaudessa polttanut muutakuin silloin tällöin satunnaisesti, mutta nyt olen tupakoinut koko raskauden ajan (nyt 33+3) vähentänyt olen hurjasti siitä määrästä mitä kului ennen raskautta. tuoakka saattaa aiheuttaa ties mitä, mutta itse ajattelen että kahdesta pahasta on tupakka pienempi, kuin esim. alkoholi.

 

Jaa oma valinta, saako se syntymätön vauva valita? Otatteko vauvan nortille sittenkin matkaan kun se syntyy kun pakotatte sen vetämään niitä myrkkyjä jo vatsassa ollessa?

 

tää on sellainen aihe että tätä on periaatteessa turha kommentoida suuntaan tai toiseen koska siitä alkaa vaan jumalatoon haloo. jokainen tekee tässä maailmassa omat valintansa. joku kännää joku tupakoi ja joku vetää muita aineita. antaa jokaisen elää niinkuin itse haluaa.

 

Toki. Hauskaa loppuelämää, toivottavasti syytätte itseänne jos vauvassa on jotain vikaa oman selkärangattomuutenne takia.
How smoking during pregnancy affects you and your baby | BabyCenter Siinä teidän vauva jokaisella henkosella, tosi hyvä valinta.

 

jokainen tupakoiva odottaja tietää varmasti riskit ja on tehnyt itse valintansa.