tupakasta eroon tsemppareita....

Eli ongelma tulikin jo otsikossa.. :/ Esikoista odottaessa vastaavaa asiaa ei edes olevan olemassakaan..aloitin polttaa vasta syntymisen jälkeen....tuntu vaan ettei yksinkertaisesti hermot muuten kestäneet...

Nyt sain viime viikolla tietää olevani raskaana..mutta sauhuttelusta on vaan niin vaikea luopua :x Toivon ettei aloitus keräisi valtavaa tuomitsemis rypästä, koska olen tietoinen kyllä asiaan liittyvistä haitoista yms.. Olen tutkinut netistä ja kysellyt terveydenhuolto ammattilaisilta mutta...äsh...mikään ei tunnu tepsivän

Kohtalotovereita kaipaillaan... :'(

 

Laitan sulle kohta yyveetä.

 

Mulla oli IHAN sama fiilis raskauden alussa, tuntu että nyt jos milloinkaan tekee mieli tupakkaa kun on kaikkia asioita mielessä ja tupakka tuntui aina "auttavan" keskittymään ja pitämään ressitason alhaisena. Syyllisyys kasvoi niin kauheaksi joskus viikoilla 14-15 jolloin rupesin polttamaan 1- savukkeita (ne miedoimmat mahdolliset). Tein sitten itselleni pienen taulukon (josta tietenkin lipsuin..) jonka mukaan yritin poltella päivä pälvältä vähemmän. Yhtenä päivänä huomasin etten polttanut kuin aamutupakan ja askissa oli 1 jäljellä. Poltin illalla sen viimeisen ja (muka) tein päätöksen etten osta lisää enkä polta mieheltä. Se oli viikolla 18, sen jälkeen en ole polttanut yhtäkään.

Nyt vasta, kun viikko 30 alkaa lähentymään, tekee aina silloin tällöin (yleensä kun on todella vihainen jostain, ja kuten hyvin tiedätte, niitä hetkiä on aika usein näin raskausaikana ) mieli polttaa yksi tupakki. Onneksi tyyyppi ilmoittelee itsestään niin usein, ettei vaan pääse unohtumaan.

*odottaa moraalisarnaajien saapumista*

Paljon tsemppiä lopettamiseen, tai ainakin miedompien polttamiseen!!

ELppa

 

Pidän peukkuja että tupakoinnin saisi loppumaan :wave:
Ei varmasti ole mitään yksinkertaista hommaa.
Itse sain onneksi lopetettu,mutta ei mitää helppoa ollut ei.

Annu & Masu-asukki 8+3

 

kaksi kertaa lopettaneena tiedän et ei oo helppoo. Nyt tulee mulla kohta 9kk täyteen savuttomana. Lopetin, kun sain tietää odottavani esikkoa. Toisen kerran lopetin, kun yritys aloitettiin ja nyt aion pysyä tällä tiellä.

Oletko koittanut jotain nikotiinituotteita. Ne on kuitenkin parempia ottaa, kuin itse tupakka. Mulla onnistui niin, että ekan viikon mulla oli koko ajan sellainen imeskelytabletti suussa. Jossain vaihees alkoi tulla huono olo, mutta oli pakko, ettei ehtinyt tulla sitä tupakanhimoa. Kolmessa viikossa pääsin eroon sitten niistä korvaavistakin.

Kannattaa myös hakea kunnollista vertaistukea "alan" sivustoilta. Stumppi.fi esimerkiksi. Sieltä löytyy paljon ihania tsemppaavia ihmisiä.

Tsemppiä tosi paljon! Tuo ei ole helppo koitos, mutta on sen vaivan arvoista! Muistan, kuinka ylpeä olo oli, kun neuvolassa sanoin lopettaneeni. Sain sieltä niin ihanat kehut =)

 

Mun on jotenkin vaikee ymmärtää mitä vaikeeta siinä lopettamisessa on? Itse ehdin polttaa noin 7 vuotta ja heti, kun sain tietää, että oon raskaana, tupakointi loppui kuin seinään. Mun mielestä siihen lopettamiseen ei tarvita muuta kun tahdonvoimaa. Etenkin, kun syy on noin hyvä (vauva masussa) mun ainakin henkilökohtaisesti oli helppo lopettaa. Epäitsekäs ajattelu tuli kehiin, kun vauvan etu on tietysti tärkein.

Toivottavasti muillakin on tarpeeksi sitä tahdonvoimaa lopettaa =)

 

Voi minulla siinä ei ollut tahdonvoimalla osaa eikä arpaa =) Tahdonvoiman avulla teki sen päätöksen, että lopettaa, mutta loput oli ihan järjestelykysymys. Eli ne nikotiinivalmisteet, jotka piti tupakanhimon kurissa. Sen lisäksi en käynyt viikkoon juuri kaupassa, etten olisi sortunut (mies hoiti kauppareissut) Ylimääräisiä kolikoita ei saanut olla taskussa Niin on vaan ihmiset erilaisia, tsemppiä kaikille, jotka on niin hienon päätöksen tehnyt ja onnistunut lopettamaan!

 

Olin just tulossa kirjoittamaan samaisesta ongelmasta. Itse nyt 18+4 ja edelleen sauhuttelen ja ajattelen kokoajan että huomenna ei yhtään enään..Ja ihan hirvee morkkis koko jutusta.

Tiedän kyllä myös riskit, mutta se vaan on niin hankalaa! Onneksi maha alkaa näkyä jo niin ei kehtaa enää julkisilla paikoilla poltella..sekin vähentää=)
Yritetään toisia kannustaa lopetukseen eikä osoitella sormella..Meitä kuitenkin loppujenlopuksi on aika paljon(valitettavasti )

Jos on hyviä vinkkejä lopetukseen niin antakaa ihmeessä!

 

Itsellä tosiaan tepsi se että yksinkertaisesti vaan ei enää polttanut sitä tupakkaa! Päätin lujasti, että nyt ei enää. Ja jos joskus alkoi tehdä mieli, keksi vaan muuta tekemistä eli korvasi sen sauhuttelun jollain muulla. Itse en oikein noista nikotiinivalmisteista välitä, kun yhtälailla niihinkin sitten jää kii (vaikka tietysti sekin parempi kuin tupakka) ja rahaa vaan palaa. Mä korvasin tupakan veden/mehun juonnilla, pienellä napostelulla, liikunnalla... Ja pari viikkoa, niin pahimmat "vieroitusoireet" poissa ja sitten onkin jo paljon helpompi olo!

 

Itellä myös kävi niin, että tupakointi loppui kuin seinään kun sain tietää raskaudesta. Paljon kyllä helpotti myös se, että tupakointi oli alkanut muuttumaan tapa poltteluksi töissä ja silloin kun on otan. Ensimmäiset kolme kuukautta menikin suht helposti. Mutta nyt....nyt ajoittain iskee aivan hirveä vimma. Itselläni todellakin pikkuinen on tsempannut masussa todella paljon, mutta silti olen huomannut tekeväni sitä, että sytytän tupakan, otan hönkäisyn ja tumppaan. Se vaan voi enteillä sitäkin, että kauan en erossa tolla menolla siitä pysy. Mies onneksi kyllä aika rankka ajatuksen suhteen, että odottavana MINÄ en polta ja asiasta ei keskustella.

Mutta tsemppiä kaikille ja onnea rankkaan yritykseen. Siitä kun vaan ei muuten selviä kuin itse yrittämällä ja myös vakaalla päätöksellä. =)

 

mä lopetin molemmissa raskauksissa sauhuttelun heti kun plussasin.ajattelin miten se pieni siellä maussa kärsii hapenpuutteesta ja sain lopetettua.kyllähän sitä teki mieli tupakkia mut kun ajattelee vaan sitä haittaa mitä se pienelle tekee niin mä en voinut polttaa!
en moralisoi ketään mutta kyllä tupakka niin paha sikiölle on että ällöttää ajatus raskaana olevasta sauhuttelijasta.siis itse en voinut kuvitellakaan polttaa pyöreän vastani kanssa....toivon ettei kukaan polttaisi....
tsemppiä kaikille sauhuttelijoille että pääsisitte tupakasta eroon jos ette itsenne niin sen vauvan takia.

 

Mä lopetin niin ekalla kun nyt tokallakin kerralla kun plussasin. Tämän jälkeen en enää aloita ikinä.
En usko että ilman tätä raskautta olisin pelkällä tahdon voimalla pystynyt lopettamaankaan. Nyt ajatuskin siitä että pieni ihmisen alku kärsisi moisesta on pitänyt näpit irti tupakasta.

En sano että se on helppoa (sauhuttelua takana n. 15 v. enemmän ja vähemmän), mutta en kestäisi sitä että lapsi joutuisi mun sauhuttelun takia kärsimään. Nyt polttamatta kohta 6 kk ja vieläkin on päiviä kun hermostuessani alan kaivella taskuja

Jokainen joka väittää ettei siitä ole mitään haittaa vauvalle ei tiedä mistä puhuu ja valehtelee itselleenkin.

Toivon todella voimia ja halua teille kaikille lopttamiseen, se kannattaa aina!!!

 

mulla autto mies, kun se katto niin pahasti, kun kävin ihan alussa polttmassa muutaman hönkäsyn pahimpaan himoon.
Ja kannatta alussa välttää kavereita jotka polttaa, niiden seurassa mulla oli vaikeinta. Mutta yllättävän nopeesti siitä pääsee irti, nyt mulla rv 12+1 ja en vois kuvitellakkaan polttavani ja tupakan haju on niin kuvottavaa...

 

Kiitoksia mielipiteitä ja kokemuksista..noista tosiaan saa voimia tsempata...täällä päässä ei ainakaan mies oo auttamassa kun se itekkin polttaa...ihan kiltisti aina mullekkin sätkän kääntää vaikken pyydä saatikka polta...Mullekkin on nyt tullu kamala morkkis..kun pikkunen kärsii...saatan aina parit savut ottaa tupakasta ja tumpata..mut kun senkin sais pois... :ashamed:

 

Miulla auttoi se tupakan himon lopettamiseen yksinkertaisesti jenkki... Ssiis tavis purkka, sitä mäyhäsin leuat jumissa iana kun teki mieli ja lähdin ulos reipaalle kävelylle. takana 7 v aktiivista savuamista. Helppohan se on sanoa, mutta sen kun vaan päättää, että nyt loppu, ni se sitten pitää. keksi tilalle joku korvike toiminta ja koita vähentää semmoisia himoja laukaisevia tilanteita, miull aoli ainakin vaikea mennä kahvilaan, kun ei saanut polttaa. En siis mennyt, vaa n kökötin kotona ja kutsuin kaverit kaffelle

 

ja unohtui vielä sanoa, että siitä asiasta ei kannata tehdäö itselleen hirveää mörköä, itsesyytökset ei auta ketään. Lopettamalla loppuu ne itysesyytöksetkin

tsemppiä kaikille yrittäville ja lopettaville :wave:

 

Mua vähän henk.koht. ärsyttää, kun tällaiseen ketjuun vastailee ihmiset, jotka kirjoittaa "itse lopetin heti kun plussasin, ajattele lasta". Eiköhän ketjun aloittaja ajattelekin, lopettaminen ei tapahdu vain päätöksestä kaikilla, oli sitten kuinka "hyvä" ihminen tahansa.

 

Elppa - Kyllä sitä varmasti nekin jotka on saannut lopetettua heti siltä istumalta niin ajattelee että ihan yhtä tärkeä se vauva on kaikille odottajille,ei se tee huonompaa ihmistä vaikka ei saa lopetettua sitä tupakkaa heti.Pitää vaan tsempata kaikkia

Annu & Masu-asukki 8+5

 

Itse normaalisti tupakoivana, nyt koko raskaus ajan polttamatta olleena mun mielipiteeni asiasta lyhyesti ja ytimekkäästi on se että, sä et lopeta polttamista itsesi takia vaan, vain ja ainoastaan sisällä kasvavasi vauvan takia! Mietit vaikka nyt esikoistasi, etkö sä tällä hetkelläkin valmis uhraaman kaikkesi häneen eteensä.. näin varmasti haluat asian olevan myös sisällä kasvavan pienokaisen kohdalla.

Itse sain tietää odottavani esikoista viikko ennen häitämme, jolloin huolestuin juuri siitä tressin määrästä et häät tulossa ja samaan syssyyn pitäisi lopettaa rööki, eikä sais juodakkaan mitään.. kävimme tarkistuttamassa yksityisellä että kaikki ok jolloin kysyin gynekologilta et miten on noiden kahden asian laita, niin hän tuumasi että näin alkuraskaudessa on sikiölle haitallisempaa tressi kuin muutama savuke päivässä.
Hääpäivänä (siis viikolla 7) poltin 4 tupakkaa, viimeisen yöllä ja siihen jäi. Kaksi lasillista meni ruoan yhteydessä viiniä ja siihen jäi sekin.

Nyt viedään toiseksi viimeistä raskaus viikkoa, enkä voi kieltää etteikö röökii ja siideriä tekis mieli.. oonki tossa jo uhkaillut miehelleni että varmasti aloitan taas polttamaan ku imetys loppuu.. kuinka typerää se onkin, on hienoa pystyä olla polttamatta jonkun toisen takia mutta miksi sitä ei voi tehdä itsensä terveyden/hyvinvointinsa takia !?!?

Tämä oli mun mielipiteeni asiasta, kaikkea hyvää.
Ei nää ole ollenkaan niin helppoja juttuja.

Minä + Voice 38+3