Tuota.... *nolo kysymys* (imetyksestä)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja heli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

heli

Vieras
Suunnitellaan miehen kanssa lasta, ja oon lukenut paljon mm. tätä palstaa... Joka paikassa puhutaan siitä, miten äiti tarvitsee opastusta imettämiseen, ja sit jos sitä ei saa niin sit voi olla ettei imettäminen onnistu jne...

Niin mitä siitä imettämisestä tarkalleen ottaen pitää "opetella"? Siis kun oon aina olettanut että tissi suuhun vaan ja maitoa tulee jos on tullakseen... Niin mitä siinä imetysopetuksessa tarkalleen sit opetetaan, niinkuin konkreettisesti? Ja miten imetys voi epäonnistua sen ohjauksen puutteen takia?

Oon koittanut miettiä tätä omassa päässäni mut en vaan keksi, ja tutuilta en viiti kasvotusten kysyä...
 
Joillain vauvoilla ei ole hyvä imuote, äiti voi tarjota rintaa 'väärin' millä tarkoitan että asento ei ole hyvä ja vauva ei saa siitä johtuen kunnon otetta rinnasta.

Sitten voidaan ohjastaa hyvään ja niskoja säästävään imetysasentoon tms.

Ei kaikki ohjastusta tarvi, salissa vauva nostetaan rinnalle ja katotaan onnistuuko miten, vierihoito-osastolla hoitajat tulee katsomaan että onnistuuko ja jos näyttää hyvältä niin ei siihen kukaan sen kummemmin puutu sitten.

Samalla tavalla katotaan osastolla ekat vaipanvaihdot ja pesut ja semmoset.
 
Minä esimerkiksi tarvitsin sen konkreettisen tuen ja tiedon, että se maito ei sieltä lopu. Vasta nelosen synnyttyä sain Jorvissa imetykseen tukea ja neuvola jatkoi, aiemmin on tainnut sattua sellaisia 'korvikemyönteisiä' nla:n tätejä kohdalle.
 
Esimerkiksi jos vauvalla on hyvin pieni suu ja äidillä isot ja löllöt rinnat, lapsen voi olla vaikea saada oikeaa imuotetta. Silloin joku kokeneempi voi neuvoa, miten rintaa ja lasta voi pitää, jotta imeminen olisi helpompaa. Hän myös osaa neuvoa, miten lasta voi ohjata imemään oikein. Tämä nyt vaan oli yksi esimerkki avuntarpeesta.
 
Imetyksessä voi olla paljonkin haasteita... Vauvalla voi olla imuote pielessä, imetys voi sattua, voi tulla rintatulehdusta, vauva voi lakkoilla rinnalla monesta syystä, maitoa voi tulla liian vähän tai liikaa jne.
 
suurimmalla osalla lähtee sujumaan ihan noin vaan että tissi suuhun. joillain ongelmia esim jos nännit sisäänpäin kääntyneet tai arat, jos lapsi ei osaa imeä itsestään, jos ei löydä sopivaa asentoa vaan saa hartiansa kipeiksi tms tms.
 
Se voi sujua niin että tissi suuhun vaan. :) Tai sitten voi olla ongelmaa toisen perään. Mulla on kokemusta molemmista, kuopus oli helppo imetettävä ja esikoinen kaikkea muuta.

No, niitä mahdollisia ongelmia...
-imuote on huono -> rinta kipeytyy ja tyhjenee huonosti, saattaa tulla haavoja nänneihin (ja ne on kipeitä!) ja mahdollisesti rintatulehdus
-maitoa tulee liian vähän tai äidistä tuntuu siltä -> pitäisi saada opastusta maidontulon lisäämiseen
-vauva alkaa hylkiä tissiä/pulloa
-pumppaaminen ei onnistu (kaikilla ei vaan heru pumpulle)
-rintatulehdukset, tiehyttukokset
-rintaraivarit, eli vauva vaan huutaa tissille pää punaisena eikä suostu imemään
-imemislakko, mun vauvani suostui kuuden viikon aikaan syömään tissiä vain öisin (ja pulloa ei lainkaan)

tässä nyt niitä ongelmia mitkä on mulle koituneet, niitä on kyllä lisääkin... mutta turha stressata etukäteen. Tärkeintä on tietää että ongelmia voi tulla mutta niistä voi myös päästä yli, ei kannata heti lannistua! :)
 
Meillä päin ainakin kätilö kertoi muunmuassa imetysotteesta, maidonnoususta, eri imetys asennoista jne.

Meillä imetys meni heti alkuun pepulleen, kun vauvan ote oli väärä ja mulla meni nännit verille, mutta sinnikkäästi jatkoin ja noin 7 vkoa meni, että nännit parani.

imetystukilistalta saa hyvää infoa. Olisko imetystukilista.fi
 
no ei siitä kannata tehä yhtään sen monimutkasempaa ku mitä se on. tissi suuhun kun vauvalla on nälkä. joskus se ei vaan oo niin helppoa (lapsi hylkää tai maito ei nouse) mutta se on sen ajan murhe. eikä kannata vaatia niin paljon iteltään.
 
varmaan se vauvan imuote on tärkein ja sit hyvänä kakkosena luottamus siihen että maito riittää. Maito saattaa nousta hitaasti (mulla vasta 3pv synnytyksen jälkeen - siihen asti mentiin korvikkeella) ja nousun jälkeenkin voi epäilyttää onko maitoa vai ei (kaikilla rinnat ei oo pinkeenä maidosta vaikka sitä onkin ihan tarpeeksi).
 
ja ei sa aheti luovuttaa vaikka ei onnistus! :) imetykseen on hyviä apuvälineitä, tyynyjä, rintakumeja ja pumppuja. vaadit vaan hyvän opastuksen imetykseen. älä ota liikaa stressiä siitä, se suujuu sillon kyllä :) maito ei keneltäkään lopu jos vaan sitkeesti imettää!
 
Imuote tosiaan voi olla väärä syystä jos toisestakin. Esikoisella oli liian kireä kielijänne, joka esti kunnon imuotteen. Siihen auttoi kielijänteen leikkaus. Toisena ongelmana esikoista imettäessä oli reippaat rintaraivarit, välillä itkettiin molemmat. :ashamed:
Imetysasennoissa pyysin apua toisellakin kerralla. Esikoista imetin vain istualtaan, muu asento ei onnistunut. Toisella kerralla pyysin apua kätilöltä makuuasennossa imettämiseen. Kuopuksella tosin oli alusta asti tosi napakka imuote, joten häntä olisin voinut imettää vaikka päälläni seisten. =)
 
Mulla on omien lasten imetys sujunut just tyyliin, tissi suuhun ja heti onnistunut. Äidin stressi, masennus, rintatulehdus jne. voi vaikuttaa sit vaikka siihen et imetys ei tunnu onnistuvan. Harmailen nyt siitä syystä, että olen imettänyt myös kaverin lasta. Siis vain kerran, mutta joidenkin mielestä varmaan tosi ällöä... Mutta koska imetin tuolloin myös omaa lasta, halusin kokeilla, että onko siinä imuotteessa vikaa. Ei ollut, vaikka kaveri sitä epäili. Sain sitten kuitenkin autettua sen verran asiassa ( mm. asennot ja miten voi auttaa sormella ) että imetys rupesi sujumaan ja hän imettikin sitten yli vuoden.
 
No varsinkin ensimmäistä kertaa voi olla hiukan kateissa, varsinkin siellä laitoksella, kun kolottaa ja väsyttää ja on muutenkin tunteet vähän pinnassa. Voi siis olla hankala paneutua asiaan, jos vauva on malttamaton ja itkee kovaa ja tuntuu, ettei saa pidettyä sitä tissiä siellä vauvan suussa :)

Imuote siis on monesti se missä kaivataan apua.
Minulla on suuret rinnat ja juurikin sellaiset pehmeät, ts. löllöt :D
Esikoista kun aloitin imettämään sairaalassa ja olin tosi kiepänä synnytyksen jälkeen, että pystyin vain makaamaan ekat 3pv, niin oli tosi hankala saada vauva saamaan otetta, kun toisen naama hautautui sinne tissiin.
Sitten kun pääsin vihdoin istumaan, siis niin että pystyi istumaan kauemmin kuin 3min, niin kaikki sujui ilman ongelmia. Kunnes maito nousi ja havaitsin 2kk imetyksen jälkeen edelleen suihkivani maitoa, eli omaan suihkutissit.
Siihen sitten piti opetella parempi tekniikka, kun vauva monesti alkoi yskiä ja oksentaa, kun maitoa tuli liian paljon ja liian nopeasti.
Ajan myötä kun keksin kikka kolmoset tähän ongelmaan, niin kaikki sujui taas hyvin.

Onhan toki niin, että ei kaikki sitä apua tarvitse missään vaiheessa, mutta tosiaan monelle ensikertalaiselle voi tulla yllätyksenä ja shokkina, että ei se sittenkään ole ihan niin yksinkertaista, kuin oli kuvitellut :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt harmaana:
Mulla on omien lasten imetys sujunut just tyyliin, tissi suuhun ja heti onnistunut. Äidin stressi, masennus, rintatulehdus jne. voi vaikuttaa sit vaikka siihen et imetys ei tunnu onnistuvan. Harmailen nyt siitä syystä, että olen imettänyt myös kaverin lasta. Siis vain kerran, mutta joidenkin mielestä varmaan tosi ällöä... Mutta koska imetin tuolloin myös omaa lasta, halusin kokeilla, että onko siinä imuotteessa vikaa. Ei ollut, vaikka kaveri sitä epäili. Sain sitten kuitenkin autettua sen verran asiassa ( mm. asennot ja miten voi auttaa sormella ) että imetys rupesi sujumaan ja hän imettikin sitten yli vuoden.

Tuo on mielestäni hienoa, ei ällöä.
Itse olen ajatellut myös, että jos joskus tulisi ystävälleni tilanne, että tahtoo imettää, mutta jokin tuntuisi olevan vaan pielessä, niin tarjoutuisin auttamaan noin, jos itsekkin sattuisin imettämään silloin. Siis tarjoituisin auttamaan noin, sehän on eriasia, antaako äiti siihen luvan. :)
 

Yhteistyössä