Tuota noin.. Onko meidän perhe jäänyt jostain paitsi, kun emme ole käyneet ulkomaan reissulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja AS:
Ja minusta NYC ja Kuala Lumpur eivät ole lainkaan samanlaisia, eivät ollenkaan. Suuret kaupungit ovat ihania ja erittäin pajon näkemisen arvoisia.

Ei tietenkään ole kirjaimellisesti samanlaisia, mutta kaikkia yhdistää tietyllä tapaa kiire, raha, valta...Kauppakeskuksia kauppakeskusten vieressä, tavaraa enemmän kuin kukaan tarvitsee. Sika rikkaita ja super köyhiä. Kaikki nuo näkyy jokaisessa suurkaupungissa.

Mutta kuten sanoin, en varsinaisesti koskaan ole lomaillut kaupungissa, Prahaa ja Budabestiä lukuunottamatta. Muuten olen aina ollut enempi tai vähempi työmielessä siellä. Toki omaa aikaakin on ollut ja silloin on voinnut tutustua paikkoihin.
 
Mä oon käyny aikanaan porukoitten kanssa yhen kerran Virossa, siinä se. Suomessa jonkun verran reissuttu ristiinrastiin, joten kotimaa ja siinä samassa monien paikkojen historiakin tullut tutuksi. Miehen kanssa tehtiin muutama ulkomaanreissu ennen lasten syntymää ja tosi mukavaahan se oli kun pääsi kattelemaan miltä se maailma muualla näyttää. Lasten kanssa ei olla ulkomailla käyty. Ihan kiva toki olis, mut ei oo ollu sopivaa tilannetta. Ja en todellakaan edes haluais mitään jokavuotisia ulkomaanmatkoja! Ite oon saanu aikanaan kuulla (nirppanokka) kavereilta ihmettelyjä miten me ei käydä ulkomailla. Omista lapsista en halua semmosia..
 
Matkakaiho iski...

Mitähän mahtaa kuulua kynnenlakkaajatyttö Chengille? Kävin hänellä lakkauttamassa varpaan kynsiäni, kauniisti piirteli kuvioita kynsiini ja harjoitteli kanssani englantia. Kävin hänen luonaan usein (pitkään kun kiinassa asuin). Meistä tuli ystäviä. Hän kutsui minut kotiinsa vierailulla. En ikinä ole sellaisessa kodissa käynnyt. Enemmän meikäläiseen tyyliin hökkeliltä näytti. Seinät vinossa, keittiön katosta näkyi taivas. Sänky oli valettu betonista ja sängyn alla oli tulisija jolla talvisin lämmitettiin sänkyä. Kolme huonetta oli...Chengin äiti oli laittanut viimeisen päälle ruokaa...Ja vaikka moni ruokainen olenkin, se maistui kamalalta. Mutta kohteliaasti söin kuitenkin. Chengin englanti oli todella surkeaa, mutta yritti kuitenkin. Ainoa lapsi, niin kuin nyt kiinassa tapaa olla. Vanhemmat puhuivat minulle paljon, vaikka mitään en ymmärtänyt, eikä Chengin tulkkauksesta ollut apua. Mieletön kokemustuokin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Voihan sitä ajatella, että siitä jää paitsi, mitä ei koe, mutta eihän se mitenkään huono asia ole. Minä olen esimerkiksi "jäänyt paitsi" kylpyläreissuista, mutta ihan sen takia, etteivät ne minua kiinnosta. :)

samoilla linjoilla =) .En itsekään ole ollut kylpylässä, mikäli ei vesipuistoa sellaiseksi lueta.

Itse omalla kohdallani koen, että olisin jäänyt montaa elämystä ja kokemusta vaille,
jos en olisi matkustellut. Ja uskon, matkailun myös jollain tapaa avartaneenkin
tapaani katsoa asioita ja elämää. En kuitenkaan aseta matkustelua miksikään suoranaiseksi mittariksi, jolla voisin mitata elämänkokemusta tai "sivistyneisyyttä".
 
me oltiin kolmen pienen kanssa toukokuussa kreikassa...kolme vuotta sitten oltiin myös mutta olivat niin pieniä etteivät siitä muista.
meidän lapset ainakin RAKASTI sitä olemista siellä ja olihan se lapsille huikeata olla "vieraassa paikassa" -kaikki ne rannat jne. ei niitä suomesta eikä virosta löydä kuitenkaan. lapset nautti ihan kamalasti ja vanhemmillakin oli suht helppoa kun täysihoito oli...suosittelen kyllä mutta eihän se välttämättömyys ole! me tingitään muusta, lomailusta ei !!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Voihan sitä ajatella, että siitä jää paitsi, mitä ei koe, mutta eihän se mitenkään huono asia ole. Minä olen esimerkiksi "jäänyt paitsi" kylpyläreissuista, mutta ihan sen takia, etteivät ne minua kiinnosta. :)

samoilla linjoilla =) .En itsekään ole ollut kylpylässä, mikäli ei vesipuistoa sellaiseksi lueta.

Itse omalla kohdallani koen, että olisin jäänyt montaa elämystä ja kokemusta vaille,
jos en olisi matkustellut. Ja uskon, matkailun myös jollain tapaa avartaneenkin
tapaani katsoa asioita ja elämää. En kuitenkaan aseta matkustelua miksikään suoranaiseksi mittariksi, jolla voisin mitata elämänkokemusta tai "sivistyneisyyttä".

Näinpä. Mulle matkailu on ollut lahja joka tuli osittain työn mukana. Mielettömiä muistoja ja kokemuksia. Ja kyllä ne on avartanut ajatusmaailmaa.

Silti on paljon kokemuksia joista olen jäännyt paitsi. Vaikkapa sitten tämän palstan rakkaat aiheet kuten normisynnytys tai imetys. Lapset syntynyt leikkauksella, keskosina...ja maito ei ole koskaan tisseihin noussu. Niitä kokemuksia en ole saannut.

Kukin kerää omanlaisensa kokemusten kirjon elämässään, kaikki yhtä kauniita tilkkutäkkejä =) :heart:

M
 

Yhteistyössä