Tuosta täysimetyksen vankina -ketjusta tuli mieleeni...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
En kylläkään tosin ymmärrä miksi kyseisen ketjun ap ensin kertoo nähneensä paljon vaivaa, että saa vauvan täysimetykselle ja sitten samantien sen onnistuessa alkaa valittaa sen sitovuudesta....

Mutta itse täysimetin edellistä lasta 7kk ja sen jälkeen tyttö oli käytännössä vielä 1v3kk ikäiseksi likimain täysimetyksellä, kun kiinteät ei kesähelteillä eikä hampaiden tulon takia maistuneet. En ottanut stressiä ja tyttö kasvoi hienosti ja söi lopulta rintaa 2v4kk ikäiseksi. En koskaan kokenut sitä sitovaksi.

Nyt kolmas lapsi kuusi viikkoinen ja täysimetän ja haluan täysimettää sinne 6kk-7kk ikäiseksi tätäkin vauvaa ja sitten hissukseen aloitella kiinteitä. Ja vaikka tuokin tietysti nukkuu muutaman tunnin syötön välissä niin kauppaan mennessä otan lähes poikkeuksetta aina vauvan mukaani. On ihana pyöriä ruokakaupassa ihan rauhassa vauvan kanssa, kun tietää että kotona ei kukaan kaipaa tissejäni. Jos menen ilman vauvaa niin sitten mietin, että kauankohan vielä arvaan olla ettei siellä ehdi tulla nälkä. Helposti voisin kuitenkin käydä ilman vauvaakin, mutta minusta on niin ihanaa liikkua vauvan kanssa kaupoilla.

Ja ne on vauvoja niin lyhyen aikaa, että minä voin sen ekan vuoden antaa itsestäni täydet sata prosenttia sille vauvalle.
 
No meitä ihmisiä (äitejä) on moneen junaan.Ja vauvat on erilaisia,tiedän kokemuksesta.Joku jaksaa imettää 2 vuotta,toinen 2 viikkoa.Yhtä oikeata tapaa ei ole.En käsitä miksi Suomessa tehdään hirveä haloo imetyksestä! Ulkomailla asuessamme kukaan ei jaksanut vouhkata lapsen syöttämisestä samalla tavalla...
 
Kyllä mäkin koin ja koen imetyksen sitovana kun kumpikaan ole pulloa huolinut. Toisaalta sellastahan se on, ja vauva ainakin nauttii kun saa olla äidin kanssa 24/7.
 
Vauvanhoidon kuuluukin olla sitovaa, nii on luonto tarkoittanut. Miksi kaiken pitäis olla aina niin helppoa ja itselle mukavaa?! Monet nykymamit ovat päässeet elämässä liian helpolla, niin sitten lapsen synnyttyä ollaan pulassa. Siperia opettaa!
 
sitä mä en tajuu miten ihmiset oikeesti kerkee edes kauppaan imetysten välillä. mä en kerennyt vauvan kanssa enkä ilman vauvaa. Vauva halusi tissiä koko ajan ja oli riski lähtee kotoo kun heti melkein halus taas.
 
no mä imetin 4kk.
sittenneuvolasta neuvottiin et lisämaitoo kun omat voimat oli loppu.
lapsi söi koko ajan. siis niin että kun menin vessaan niin tuli huuto.
ilmeisesti maitoa ei tullut enään tarpeeksi.

eli tosiaan koin todellaraskaaksi sen. kaikilla ei imetys mee samaan tahtiin.
ikävä kyllä kun alettiin antaa lisä maitoa lapsi ei sitten hetkenpäästä enään halunnut rintaa kun pullosta tuli helposti ja tuntu et maidontulo hiipuentisestään.
 
Minä taas en ymmärrä miksi ihmeessä äidit ovat niin kapeakatseisia ja arvostelevat toisiaan jatkuvasti. Eikö jokainen saa tehdä parhaaksi kokemansa ratkaisut, ilman että toisten täytyy olla niihin puuttumassa!! Niin kauan kuin lapsi ei kärsi, tottakai. Ja hyvinvoiva äiti on paras äiti lapselle.
 
Mutta miksi se toisen ketjun ap sitten näki ensin paljon vaivaa, että pääsi siihen haluamaansa täysimetykseen ja kun pääsee siihen niin painaakin paniikkinappulaa ettei tahdokaan. Se minusta on outoa.

Ja vaikka minä siis olenkin täysimettänyt näitä kahta niin esikoista en imettänyt enkä kokenut sitäkään kummempana juttuna. En siis kailota tuon imetyksen perään ja kuvittele, että se tekee ihmisen kaikkivoipaiseksi ja vain se on ainut tapa ruokkia vauvaa. Mutta sitä en ymmärrä, kun valitetaan niin kauheasti siitä vauvanhoidon sitovuudesta. Kyllä minä kuskasin sitä esikoistakin mukanani, koska tahdoi, vaikka olisi pärjännyt isänsä ja pullon kanssa kotosalla. Se vauvan kanssa kulkeminen vain on niin ihanaa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta miksi se toisen ketjun ap sitten näki ensin paljon vaivaa, että pääsi siihen haluamaansa täysimetykseen ja kun pääsee siihen niin painaakin paniikkinappulaa ettei tahdokaan. Se minusta on outoa.

Ja vaikka minä siis olenkin täysimettänyt näitä kahta niin esikoista en imettänyt enkä kokenut sitäkään kummempana juttuna. En siis kailota tuon imetyksen perään ja kuvittele, että se tekee ihmisen kaikkivoipaiseksi ja vain se on ainut tapa ruokkia vauvaa. Mutta sitä en ymmärrä, kun valitetaan niin kauheasti siitä vauvanhoidon sitovuudesta. Kyllä minä kuskasin sitä esikoistakin mukanani, koska tahdoi, vaikka olisi pärjännyt isänsä ja pullon kanssa kotosalla. Se vauvan kanssa kulkeminen vain on niin ihanaa. :)

voi voi voi voi voi voi voi ja vielä kerran voi!

Niin jos hän näki paljon vaivaa niin ehkä voimat oli jo loppu.
jos et viel tuohon ikään mennessä ole huomannut että lapset ja ruokatottumukset on jokaisella erit. Äidit on erilaisia KAIKKI. ja elämä on erilaista.
et voi tietää millaista jollakin on. millainen lapsi on, millainen perhetilanne ja elämäntilanne jne on.

ihmettelen että nykyäänkin on paljon ihmisiä jotka ei kykene ajattelemaan ja ottamaan asioista selvää ja kun oma lapsi on helppo niin kuvittelee että muillakin on ja muut on vaan niin huonoja kun ei onnistu.

mulla on suht helppo lapsi mutta kavereilla ei näin kaikilla ole. En silti pidä itseäni parempana koska toisten elämään ei voi vertailla omaa elämää
 

Yhteistyössä