Tuossa hän nyt on, mun luomuyllärini.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mis

Vieras
Ja täyttää kohta vuoden. Olen niin onnellinen hänestä. Ja kiitollinen.

Luulin useita vuosia että en saa biologisia lapsia. Emme hakeutuneet hoitoihin koska en halunnut. Luotin siihen että se annetaan mitä annetaan. Tämä onni, iloinen ja terve lapsi annettiin mulle 8 vuoden aktiivisen ja ei/niin/aktiivisen yrityksen jälkeen.
Rakastan häntä yli kaiken. Hänen pieniä sormiaan, jyrsiviä hampaitaan ja erityisesti voisin hiplailla kaikki päivät noita ihania läskimakkarajalkoja. :) Olen säästänyt monta pientä 50-senttistä mekkoa mihin hänen kätensä edes ei enää mahdu. Hän voi sitten aikanaan pukea ne omille tyttärilleen. Annan hänelle sitten tuonkin mekon mikä on ollut hänen isoäidillään. :)

Olen nyt 1-vuotispäivän kynnyksellä tosi täynnä tunteita. Vauvani on oppinut jo kävelemään. Hän kasvaa ja kehittyy, ihanaa! Hän on terve ja täynnä halua oppia elämää.
Kuolisin hänen puolestaan jos tarvisi. Silmääkään räpäyttämättä.

Mun vauvani. 1v. Olet opettanut mulle mitä tarkoittaa äidinrakkaus. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
silloin kun raskauduit, niin oliko jotain erikoista, minkä takia ajattelet, että tärppäsi? vai tuliko ihan yllärinä? onnea 1-v tyttöselle! :)

Olin silloin jo ajat sitten luovuttanut koko raskausajatuksen. Eli en aatellut koko asiaa enää ollenkaan. Ajattelin jo itseäni ajat sitten ennen raskautumistani että olen lapseton.
Mut ylläri tuli ja ihana tulikin :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lapseton:

Voi ei... ehkä se tärppää vielä sullakin.

ajattele, meillä meni 8 vuotta :o Kaikki ei ole niin helposti sikiäviä. Unohda koko juttu. Niin mä tein kun aika ja vuodet kului. Ja sitte se vaan oli kohdalla, testi näytti plussaa :) Nyt se plussa täyttää vuoden.

:hug:
 

Yhteistyössä