Minulla rektoseele ja leikkaukseen olisin päässyt kun todettiin.
Lapsia kuitenkin vielä halusin niin leikkaus pistettiin jäihin.
Sain v.2007 lapsen ja synnytys päätyi lapsen sydänäänten rajujen laskujen vuoksi hätäsektioon.
Vaivani paheni lapsen ollessa n.½ vuotias, mutta pystyin edelleenkin suht normaalisti vaivan kanssa elämään.
Yksi lapsi tuntui puuttuvan vielä elämästämme ja SUURESTI asiaa harkiten päädyimme vielä antaa yhden lapsen tulla jos on tullakseen.
Nyt sitten olen raskaana ja tuleva synnytys on alkanut kummitella mieltäni.
Nyt pullistuma on ajoittain kovasti pullottava kun "isolle" hädälle täytyy mennä. Ei muulloin. Ei siis haittaa kävelyä, liikuntaa tai muutenkaan pullottele oikeastaan muulloin.
Entäpä alatie synnytys. Voinko jotenkin invalisoitua synnytyksessä niin, että elämästäni tulee tuskien taivalta tuon suolen kanssa siihen asti, että minut leikataan. Eikös se leikkauskin tehdä max 6kk:n jälkeen synnytyksestä?
Synnytystapa-arvio edessä, mutta ainakin neuvolamme kätilö oli sitä mieltä, ettei ainakaan tämän laskeuman osalta pitäisi olla mitään estettä ettenkö voisi alateitse synnyttää.
Arvaapa mietinkö sitä teimmekö oikean ratkaisun sittenkään tämän lapsen hankkimisen kanssa kun pelko tulevasta on alkanut täyttää päiväni
Voiko tai tekeekö kätilö mitään sen erityisempiä kommervenkkejä synnytyksen edetessä ettei vaivani kovasti pahenisi? Voinko itse tehdä jotain tämän asian edesauttamiseksi?
Mitä ihmettä minulla on odotettavissa
