tuntuuko teistä muista koskaan siltä et ite on aina järjestämässä jotain kivaa ja mitään ei saa takaisin...?

[kyllästynyt]

mä oon ideoinu varmaan 20 yllätystä ystäville, synttäreitä, vauvajuhlia, mökki-iltoja, polttareita, hotellireissuja jne ja niin hyvälle mielelle kun niistä ihan pyytettömästi on tullutkin, niin nyt on alkanu tuntua et mäkin voisin joskus haluta jotain yllätystä tai hemmottelua mitä itse olen muille järjestänyt....
mul on 24.12.synttärit ja kaverit aina vedonnu et joo oltais me järjestetty jotai mutkun ei jouluna viiti.... miks synttäreitä ei voi juhlia vaikka marraskuussa tai tammikuussa?! ihan katkera olo nyt et en kyl enää kelleen järjestä mitään...
mä oon itse aikanaan YHDET syntymäpäiväjuhlat pitäny ja sinne tuli sit ihan 5 ihmistä 2kymmenestä ja niistä viidestäkin 2 meni töihin seuraavana päivänä ja lähti ajoissa. kiitos. tänä vappuna kutsuin porukkaa meille, mut suurinosa menikin toisiin juhliin.
mulla on ihan paskoja ystäviä.
mun mieskään ei ikinä yllätä mua, ei vie mua syömään eikä elokuviin eikä mitään ellen ite vingu viikkokausia et vie mut.
mua itkettää toverit.

 

[vieras]

Kyllä kuulostaa hyvin tutulta,oonki päättäny et en enää järjestä yhtikäs mitään.

 

[mä]

Oon varmaan sun kaveri, mutta oon todella saamaton tyyppi tommosissa asioissa. Suunnittelen useastikin tekeväni ties mitä ties kelle, mutta ikinä en saa mitään aikaiseksi. Anteeksi, jos olen sun ystävä, tai jos en ole niin anteeksi mun oikeille ystäville..

 

[DiivaNeito]

minusta vastavuoroisuus on kiva sana tässäkin asiassa sanattomasti. Ei kaimkukaan järjestä juhlia jotta sitten HÄNELLE joku taas juhlat järjestäisi tms. mutta onhan se kivaa että huomioitais puolin ja toisin, kun ei sen aina tarvi jotain noin isoa olla.

 

[Raitalankakäärme IV]

Mua välillä nyppii kun tietyt kaverit on aina järjestämässä kaikkea, ja sitten niillä menee herne nenään, jos muita ei kiinnosta osallistua, ja sitten jos osallistuu, niin niillä on herne nenässä, kun ne aina "joutuu" järjestämään, eikä kukaan muu

 

[ap]

minusta vastavuoroisuus on kiva sana tässäkin asiassa sanattomasti. Ei kaimkukaan järjestä juhlia jotta sitten HÄNELLE joku taas juhlat järjestäisi tms. mutta onhan se kivaa että huomioitais puolin ja toisin, kun ei sen aina tarvi jotain noin isoa olla.

ihan pikkujuttujakin on ollu, meillä on istuttu iltaa lukemattomia kertoja kun meillä kerran on tilaa. mut nyt jotenkin jurppii niin paljon että ei taida olla enää...

 

[*]

Vähän asian vierestä, mutta itse olen huomannut seuraavaa. Olen aikanani ja edelleen lähetän ihan jokaiselle ystävä/sukulaispiirini uudelle tulokkalle jonkun pienen vaatenyytin lahjaksi (body+ housut+sukat yms.), ihan vaan, koska musta on todella mukavaa lähetellä paketteja ja olishan niitä mukava saadakin. Oman kullannuppuni syntyessä kuvittelin, että meilläkin on varmasti lattia täynnä muistamisia kun sairaalasta saavutaan. Vaan kuinkas kävikään -lienee turha edes kertoa. Tästä huolimatta jaksan edelleen postittaa pienen tervetuliaistervehdyksen ihan jokaiselle uudelle tulokkaalle ja viimeksi 7 viikkoa sitten sain jälleen lähettään mukavan paketin.

 

[eräs]

Mua taas ärsyttää suunnattomasti ettei ap ymmärrä tälläisiä ihmisiä, jotka inhoaa järkätä juhlia yms. Mä vihaan synttäreitä, ristiäisiä, häitä jne Menen toki vieraaksi joskus, mutta en itse tykkää yhtään järkätä.

 

[ap]

Mua taas ärsyttää suunnattomasti ettei ap ymmärrä tälläisiä ihmisiä, jotka inhoaa järkätä juhlia yms. Mä vihaan synttäreitä, ristiäisiä, häitä jne Menen toki vieraaksi joskus, mutta en itse tykkää yhtään järkätä.

mitenniin en ymmärrä?
luulen et tunnen ystäväni sua paremmin ja ne kyl ihan tykkää kaikenmaailman kissanristiäisistä.
en mäkään enää tykkää järkätä kun mennyt yli 10vuotta ja aina ollaan meillä ja minä sitten myös siivoan ne jäljet.
mä oon nyt pahalla päällä enkä välttämättä tarkota niin tylysti mitä kirjotan, mutta nyt tuntuu siltä et hv vaan kaikki..... anteeks...

 

[mv]

tosi paljon luonteesta kiinni nuo järkkäilyt. itse en osaa yhtään organisoida ja inhoan sitä, vaikka joskus ideoinkin kaikkea päässäni. Ei vaan tuu toteutettua. Järjestin ystävälleni ehkä paskimmat polttarit ikinä, ja on jälkeenpäin kaduttanut tosi paljon etenkin kun itse sain aivan ihanat. En vaan keksinyt mitään.. ihailen ihmisiä, joiden pää pursuaa ideoita ja jotka jaksaa laittaa energiansa tuollaiseen ja osaa ajatella jotenkin ihan kaikkea. ihmisillä on erilaisia vahvuuksia - ole ap onnellinen siitä, että sinulla on taito ilahduttaa ystäviäsi perin juurin. ehkä joskus joku yllättää vielä sinutkin

 

[ap]

niin siis voin valottaa tätä hommaa et miks nyt kosahti hermo...
mun miespuoleinen kaveri menee naimisiin ja mut on kutsuttu hänen tulevan vaimonsa polttareihin. no, facebookissa sitten kaaso ja pari muuta tykittää mua yksityisviesteillä et mitä MÄ voisin keksiä kun oon kaikkee niin paljon järkänny ja voisinko MÄ askarrella ja sitä ja tätä ja tota. mä viime kesänä järjestin 2 polttarit ja ne riitti ja kun sanoin asiallisesti että toki teen mitä voin, mutta en ala pääorganisaattoriksi kun haluaisin kerrankin vaan nauttia valmiista juhlasta ilman paineita, niin mulle vedetään herneitä nenään.

 

[cella]

mulla ei niinkään ole et mä järkkäisin hommia, mutta hoidan muiden lapsia, lainaan rahaa ja kuuntelen...

 

[ap]

mulla ei niinkään ole et mä järkkäisin hommia, mutta hoidan muiden lapsia, lainaan rahaa ja kuuntelen...

eipä tuokaan kiva juttu ole jos ei saa mitään takaisin...
mulla yks sellanen kaveri jota pitää kans aina kuunnella kun se vuodattaa, mut se ei ikinä ehdi kuunteleen mua.. olenkin luovuttanut sen suhteen...