Tuntuuko muista että kun perheessä on jo useampi lapsi

2-3-4-5... Mutta siis useampi lapsi niin isovanhemmat tai läheiset ei ollenkaan enää välitä kun perhe kasvaa? Siis että lähinnä järkyttyvät että 'kuinkas paljon niitä lapsia meinaatte tehdä?' jne.?
Kun aikaisemmista on oltu tohkeissaan ja innoissaan.

 

Huomasin saman, kun ilmoitettiin että kolmas on tulossa. Pari päivää ennen tytön syntymää mun vanhemmat kertoivat, että olivat mietiskelleet että ette kai te enää lisää lapsia tee:headwall: Toiset kyselee, että millasta suurperhettä te oikein perustatte jne... Mun mielestä kolme ei edes oo mikään iso lapsiluku.

 

Pelkään että sama edessä lähinnä miun äidin kans, mikäli niin pitkälle tällä kertaa päästään että tarvii kolmosesta kertoa. :/
Se kun ei kakkosen kohdallakaan riemusta pomppinu, niin nyt se varmaan laittaa jo suruvalittelut. :xmas:

 

Mä olen 25v,mies 23v,Meillä on 7v ja 4v tytöt ja 1v4kk poika ja nyt rv.4+2
Jännittää kertominen tästä uudesta tulokkaasta varsinkin mun äidilleni joka tuskin riemuissaan on..

 

anoppi ei ensin ollut uskoa korviaan. Sitten sanoi miehelle että täytyy sitten kovasti tehdä töitä että saatte leipää kaikille ja sen lisäksi vielä että kuinka te mahdutte ( 77 neliön asunto ).
Meillä 4v, 1v ja kolmas tulossa. Minä 24 ja mies 31v.
Kyllä me mahdutaan ja pärjätään. Kunhan lapsi saisi olla yhtä toivottu ja haluttu myös läheisien mielessä kuin meidän. Ja niin kuin vanhemmat lapset ovat olleet.
Oma äitini kysyi että kuinkas monta meinaatte tehdä.

 

Noo, meillä osa sukulaisista oli jo ensimmäisestä hämmentynyt, toisesta vielä enemmän ja kolmannesta ei edes kerrottu. Ja neljännestä ja viidennestä, tästä iltasarjasta, ollaan oltu niin iloisia ja ylpeitä, että ei olla huomattu lähimmäisten hämmennystä.

 

Juu - pientä hämmennystä ja "ei voi olla" oloa oli havittavissa tän kolmannen kohdalla. Mä en tiedä onko meille lisää tulossa enää, mutta se vois olla jonkinlainen shokki meidän vanhemmille ainakin.
Useempi muukin kyllä sanoi kolmannesta kuullessaan, että "kuin paljon te oikeen meinaatte niitä lapsia hankkia?"

 

Juu sama "inflaatio " on huomattu. Meillä "vasta" kolme, mutta silti lapsimäärää on päivitelty ja kaikki käytännön apu on kortilla. Esim. kun esikoisen ristiäisiä laitoin, molemmat mummut huushollasivat innolla. Kakkosen ristiäisten aikaan oma äitini halusi hoitaa esikoista. Ensi sunnuntaina on komannen ristiäiset ja kukaan ei ole kysynyt, voisiko tehdä jotain. Oma äitini ilmoitti tulevansa aivan viime hetkillä, kun hänen pitää hoitaa jotain naapurin asioita...

 

Juu sama "inflaatio " on huomattu. Meillä "vasta" kolme, mutta silti lapsimäärää on päivitelty ja kaikki käytännön apu on kortilla. Esim. kun esikoisen ristiäisiä laitoin, molemmat mummut huushollasivat innolla. Kakkosen ristiäisten aikaan oma äitini halusi hoitaa esikoista. Ensi sunnuntaina on komannen ristiäiset ja kukaan ei ole kysynyt, voisiko tehdä jotain. Oma äitini ilmoitti tulevansa aivan viime hetkillä, kun hänen pitää hoitaa jotain naapurin asioita...

Just näin!

Nyt kun viime kerralla jo puolisukua oli iltatähden kastajaisissa silleen, että no kai meidän sitten on tultava kun kerran on juhlat -asenteella, niin mietin, että tämän tulevan saatamme miehen käyttää hiljakseen maistraatissa jonkun perhetutun perheen kanssa ja käydä sen jälkeen kahvilla ja tulla kotiin ja laittaa sukulaisille tekstarin, että lapsella on nimi ja se kuuluupi väestörekisteriin.

 

Minua lähinnä surettaa lapsen puolesta. Tuntuu että eikö kaikilla pitäisi olla oikeus olla yhtä odotettu ja rakastettu? Sisarusten keskenään siis?