meillä poika 1v ja tuntuu etten saa mitään yhteyttä,kunnon otetta lapsesta. viikonloppuna olin tosi väsynyt jatkuvasta yöheräilystä ja sitten päivällä räjähdin ihan kunnolla syyttömälle lapselle. tuntui että kaikki kaatui päälle,kun huonosti nukuttujen öiden jälkeen poika vain kiukutteli eikä mitkään normaalit rutiinit (syöminen,vaipanvaihto,pukeminen)sujuneet ilman vääntöä. huusin siis varmaan kymmenen minuutia naama punaisena ja sen jälkeen itkin toiset kymmenen minuutia ja tuon jälkeen poika selvästi välttelee minua,eipä kyllä ihme..en saa katsekontaktia,kiemurtelee irti kosketuksesta ja jos menen lattialle mukaan leikkiin niin lähtee pois. on lopettanut "juttelemisenkin" minulle lähes kokonaan,miehelleni kyllä kertoilee tarinoita ja hymyilee. kadun tuota kiukunpurkaustani ihan älyttömästi ja olen sen jälkeen yrittänyt hellitellä ja paijata,mutta poika käyttäytyy kuin olisin vieras. voiko lapsi traumatisoitua tuosta kokemuksesta,jos on tapahtunut vain kerran? kerta liikaa,mutta kumminkin..tuntuu tosi kurjalta.. :ashamed:
tuntuu etten saa kontaktia omaan lapseeni :(
- Viestiketjun aloittaja bumbah
- Ensimmäinen viesti
EN usko. Lapsella on taito rakastaa äitiään, vaikka mitä tuli! On voinut kyllä pelästyä tai loukkaantua sulle, kyllä se siitä taas rauhoittuu. Koita itse rauhoittaa se lapsen kanssa oleminen, jos käy hermoille (kuten meillä äideillä AINA silloin tällöin Aiwan Varmasti Käykin) niin poistu koko huoneesta, tai vie lapsi pinnasänkyyn talteen ja mene saunaan lukkojen taakse raivoamaan. Tai raivoa miehelle
vieras
Yleensä lapset rakastavat ja hakevat vanhemmiltaan hyväksyntää olivat nämä millaisia tahansa.
En ymmärrä miten noin nuori äiti voi yhden lapsen kanssa väsyä. Käytkö töissä vai mikä stressaa?
En ymmärrä miten noin nuori äiti voi yhden lapsen kanssa väsyä. Käytkö töissä vai mikä stressaa?
En usko, että lapselle tullut mitään traumoja. Uskoisin, että useimmat lapset joutuvat joskus kuulemaan huutoa (vaikkei se oikein olekaaan). Koita nyt vaan halia poikaa, saat varmasti luottamuksen takaisin. Niin, ja jos vielä tulee vastaavanlainen olo ja tekee mieli huutaa, laske vaikka kymmeneen
kiitos,toi lohdutti sit oon miettinyt sitäkin,että oonko jotenkin ylihysteerinen ton muksun kanssa,musta tuntuu että aina jos tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa niin saattaa saada traumoja ja siks hössötän liikaakin ja hermostun kun kaikki ei menekkään niinkuin lastenhoito-oppaissa..tuntuu että jos jätän lapsen hetkeksikään yksin itkemään,niin sille jää pysyvät sielunarvet koko loppuelämäkseen ja oon vain kiristelly hampaita ja kuunnellu kiukkua ja yrittäny rauhotella,siihen pisteeseen astikin että oma pää meinaa levitä. joo,tulipa nyt tyhmä olo,ei kai ne lapset tosiaan ihan joka asiasta traumoja saa
sit oon miettinyt sitäkin,että oonko jotenkin ylihysteerinen ton muksun kanssa,musta tuntuu että aina jos tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa niin saattaa saada traumoja ja siks hössötän liikaakin ja hermostun kun kaikki ei menekkään niinkuin lastenhoito-oppaissa..tuntuu että jos jätän lapsen hetkeksikään yksin itkemään,niin sille jää pysyvät sielunarvet koko loppuelämäkseen ja oon vain kiristelly hampaita ja kuunnellu kiukkua ja yrittäny rauhotella,siihen pisteeseen astikin että oma pää meinaa levitä. joo,tulipa nyt tyhmä olo,ei kai ne lapset tosiaan ihan joka asiasta traumoja saa Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä se nuorikin äiti voi olla väsynyt, yllätys yllätys! :/
Niin olin minäkin silloin ja olen edelleen..
stressiä on lähinnä siitä,että mulla ei ole mitään elämää kodinulkopuolella,lähes kaikki kaverit kaikkosivat lapsen myötä ja ne keihin pidän yhteyttä asuvat entisellä kotipaikkakunnallani..ainoa tuki täällä ovat miehen vanhemmat. leikkikentällä käydään joka päivä,mutta muut äidit ovat huomattavasti mua vanhempia,eikä kukaan ole osoittanut edes mitään halua juttukaveriksi vaikka olen kyllä yrittänyt lähestyä. hoidan kodin käytännössä yksin,kun mies tuo leivän pöytään ja elämäni on joka päivä ihan samanlaista. tottakai lapsen kanssa on ihanaa,mutta jos on aina kotona,niin kyllä se happi loppuu välillä. äiti yritti ehdottaa että menisin mökille yhdeksi yöksi yksin saunomaan ja rentoutumaan,mutta mies sanoi että jos lähdet niin otat pojan mukaan kun hän ei muka osaa hoitaa yhtä hyvin.Alkuperäinen kirjoittaja vieras: