tuntuu että toinen lapsi on suuri virhe(raskaus on aika pitkällä)

[typerä äiti]

harkitsin aborttia raskauden alussa,enkä kennyt siihen. ja nyt tuntuu että jos ei kerta hermot kestä tuota yhtä lasta niin miten ihmeessä kahta. täyttä helvettiä sitten vaan äsken napakasti reuhtasin muksun takas pöytään kun lähti TAAS kesken syömisen välissä leikkii,siinä sitten ei ois muuten sattunut mitään mutta vahingossa jotenkin onnistu kolhasee pöytään jalan =( mä en vaan jaksa kun yksikään ruokailu ei suju nätisti. ja syksyllä viel vauva tähän. ei elämä,ei tuu mitään. mua ei oo luotu äidiksi.

 

[Rieputarallaa]

Sä tarvit ihan selvästi lepoa ja omaa aikaa. Mee vaikka hotelliin yöksi, tee jotakin kivaa, tuuletu. Tuollaiset fiilikset tulee helposti, jos on liian pienet ympyrät eikä ehdi levätä tarpeeksi. Tsemppiä :hug:!

 

[Rinsessa-Ryysynen]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

 

[kutku]

Tuosta syömisestä... minkä ikänen lapsi? Tee niin, että kerrot lapselle, että jos lähtee pöydästä, niin takasin ei ole tulemista. Kerran voit antaa tulla takas, mutta toista kertaa et. Ja sitä ruokaa ei sitten anneta ennenkuin seuraavalla kerralla vasta. Hyvin päättäväisesti kun vain nostaa ruuan pois ja antaa lapsen huutaa, eikä ite huuda ja hermostu, niin siitä se alkaa sujumaan. Se täytyy vaan jotenkin saada itsestään se ote, että nyt minä jaksan ja minä toimin ja teen näin, enkä anna lapselle periksi, vaikka kuin huutas ruokaa takas.

 

[vinci]

juu onhan se noinkin ja varsinki jos ei pääse itekseen jonnekkin..vaikka kierteleen kauppoja kaverin kans tmv. jaksaisitko lähtee yksin tai kaverin kans vaikka iltasella lenkille(tai millon sun mies ny on kotona vahtimassa sitä toista lasta) helpottas arkee kummasti...
ja kokemuksen syvällä rintaäänellä...on kaksi kaksin verroin ärsyttävämpiä jos alkaa temppuilemaan...
meillä tuo esikko otti oikein vauva asenteen vasta muutaman kuuukauden päästä kun toinen vauva synty...siinä sitten vauvateltiin ja matkittiin vauvaa ihan kybällä..että otti pattiin!!
nyt lakaa hiukan helpotusta oleen....

 

[linneaborealis]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

Peesi

nim. km, josta LA olis ollut elokuussa :'(

 

[Rieputarallaa]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

Peesi

nim. km, josta LA olis ollut elokuussa :'(

Ymmärrän teidän tunteenne hyvin, mutta toivottavasti te kumpikaan ette tarkoita sitä, että jos joku on raskaana tai on saanut jo lapsen, hänellä ei teidän mielestänne ole oikeutta negatiivisiin tunteisiin?

 

[äippä-85]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

Peesi

nim. km, josta LA olis ollut elokuussa :'(

Ymmärrän teidän tunteenne hyvin, mutta toivottavasti te kumpikaan ette tarkoita sitä, että jos joku on raskaana tai on saanut jo lapsen, hänellä ei teidän mielestänne ole oikeutta negatiivisiin tunteisiin?

Minä ymmärrän kyllä, vaikka tuntisikin noin. Varmasti tilanne aiheuttaa katkeruutta jolle ei mahda mitään. Tai niin epäilisin.

 

[....]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

Peesi

nim. km, josta LA olis ollut elokuussa :'(

Ymmärrän teidän tunteenne hyvin, mutta toivottavasti te kumpikaan ette tarkoita sitä, että jos joku on raskaana tai on saanut jo lapsen, hänellä ei teidän mielestänne ole oikeutta negatiivisiin tunteisiin?

Minä ymmärrän kyllä, vaikka tuntisikin noin. Varmasti tilanne aiheuttaa katkeruutta jolle ei mahda mitään. Tai niin epäilisin.

aivan varmasti katkeruutta tuntee kun joku ei edes sitä lasta halua ja toiset jotka niin haluaa ei sitten millään voi saada.
Mikään ei tunnu pahemmalta kun valittava äiti kun itse kärsii lapsettomuudesta.

 

[vieras]

Sä tarvit ihan selvästi lepoa ja omaa aikaa. Mee vaikka hotelliin yöksi, tee jotakin kivaa, tuuletu. Tuollaiset fiilikset tulee helposti, jos on liian pienet ympyrät eikä ehdi levätä tarpeeksi. Tsemppiä :hug:!

Näin juuri. sitä on helposti ristiriitaiset fiilikset ja huoli omasta jaksamisesta loppuraskaudesta kun voimat alkavat olla koetuksella. Vaikka lapsi olisi hyvin toivottukin. Ei saa ajatella niin, että minulla ei ole oikeutta tuntea näin, koska joku muu ei saa lasta....

Mulla on ollut ihan samanlaisia fiiliksiä tokan ja kolmannen odotusaikoina, että tämä on ihan virhe, vaikka IVF-hoidoin tekemällä tehtyjä lapsia ovat. Odotusaika van ottaa joskus koville ja tuollainen huolehtiminenhan vaan osoittaa että jo tiedät realistisesti mitä se vauvanhoito on, ja tunnet kovaa vastuuta tulokkaasta.

 

[vieras]

Mä voisin ottaa sun raskautes koska vaan :attn:

Peesi

nim. km, josta LA olis ollut elokuussa :'(

Ymmärrän teidän tunteenne hyvin, mutta toivottavasti te kumpikaan ette tarkoita sitä, että jos joku on raskaana tai on saanut jo lapsen, hänellä ei teidän mielestänne ole oikeutta negatiivisiin tunteisiin?

Minä ymmärrän kyllä, vaikka tuntisikin noin. Varmasti tilanne aiheuttaa katkeruutta jolle ei mahda mitään. Tai niin epäilisin.

aivan varmasti katkeruutta tuntee kun joku ei edes sitä lasta halua ja toiset jotka niin haluaa ei sitten millään voi saada.
Mikään ei tunnu pahemmalta kun valittava äiti kun itse kärsii lapsettomuudesta.

Näin se varmasti on, mutta ehkä siinäkin tilanteessa pitää vaan myös pyrkiä järjellä ajattelmaan niitä asioita, eikä pelkästään rypeä siinä pahassa olossa ja ajatella, ettei kellään muulla ole oikeutta valittaa mistään kuin minulla, jolla on maailman isoin ongelma. Kussakin elämäntilanteessa on omat haasteensa. Toivon, että lapsettomat saavat jossain vaiheessa omat nyyttinsä, ja toivon, että siinä vaiheessa kun niin käy, niin hekin uskaltavat tunnustaa jos odotus, yövalvomiset tai uhmaiät ajoittain väsyttää, masentaa, ahdistaa. Ei se ole huonoa äitiyttä, ettei näe kaikkea ruusunpinkkinä, se on rehellisyyttä. Muuten sitä helposti masentuu jollei uskalla itsekseen ja muiden kanssa käsitellä tunteitaan.

 

[kutku]

Täytyis varmasti nyt tehdä niin, että saisitte esikoisen kanssa tilanteen rauhotettua ennen vauvan syntymää. Eli säännönmukaset rajat, ei ole aina helppoa varsinkaan väsyneenä, kun tuntuu että kaikki kaatuu niskaan. Mutta tosiaan se, että jos sinä "uhkaat" jotain, niin myös toteutat. Jotta lapselle tulee olo, että voi luottaa sinuun. Eli "jos lähdet pöydästä, niin takaisin ei tulla, miten sanotaan?" ja ruoka pois. Vaikka lapsi huutaa ja valittaa nälkää, niin ei se siihen kuole.

Sama homma tilanteessa kuin tilanteessa, että kerrot päättäväisesti painokkaalla äänellä, miten homma on etkä anna periksi. Jos alkaa kiukuttelemaan niin pyri vaikka nauramaan, että kuinka hassu lapsi sulla on. Anna kiukutella.

Onko sulla mahdollisuus apuun, kertoa jollekin, että et jaksa? Jos ei muuta niin neuvola. Olisi hyvä selvitellä elämää ja omaa päätä jo ennen vauvan syntymää ja saada apua. :hug:

 

[vieras]

kannattaisiko sille lapselle asettaa rajat?

 

[näin]

hei laita isompi lapsi tarhaan, niin saat vauva-ajan hoitaa pikkuisen rauhassa ja kaikilla on varmasti kivempaa. ihan oikeesti.