Tunteet on näemmä täysin kuolleet

[ppieras.ss]

Toisen puhelimeen kajoaminen kertoo, että epäluottamuksen siemen oli jo ennen toisen yksityisyyden loukkaamista (=puhelimen tonkiminen). Parisuhde ei ollut kunnossa ja oli epäluottamus. Puhelimen lukeminen on lisäksi rikos. Pettäminen ei ole.

Auttoiko sua kovastikin tuo, että kerroit "pettäjänaisen" kumppanille? Ei, olet edelleen katkera. Olet katkera ihminen, joka ei näe omaa osuuttaan asioihin eikä pysty pääsemään eikä edes halua päästä asioista yli ja eteenpäin, vaan jää rypemään pas...ssa, jonka tuottamiseen ei tajua itse olevansa osaltaan osallinen.

Luottamus ei palaa myöskään viestintäsalaisuutta loukanneeseen puolisoon, eli siihen, joka tutkii salaa toisen viestejä. Sellainen kertoo ihmisen pienuudesta - epäilee, kyttää, kyräilee, ei osaa ottaa puheeksi, on jänishousu joka ei uskalla puhua puolisolleen ongelmista, vaan kyttää salaa.

Voi jösses Sinä syyllistät toista ja mollaat, tasapainoton. Pitäskö antaa pettää ja vaikka on varma ja toinen ei kerro, jättä txt lukematta ja antaa jatkaa Taidat olla pettäjä itse.

 

[Incommunicado]

Toisen puhelimeen kajoaminen kertoo, että epäluottamuksen siemen oli jo ennen toisen yksityisyyden loukkaamista (=puhelimen tonkiminen). Parisuhde ei ollut kunnossa ja oli epäluottamus. Puhelimen lukeminen on lisäksi rikos. Pettäminen ei ole.

Auttoiko sua kovastikin tuo, että kerroit "pettäjänaisen" kumppanille? Ei, olet edelleen katkera. Olet katkera ihminen, joka ei näe omaa osuuttaan asioihin eikä pysty pääsemään eikä edes halua päästä asioista yli ja eteenpäin, vaan jää rypemään pas...ssa, jonka tuottamiseen ei tajua itse olevansa osaltaan osallinen.

Luottamus ei palaa myöskään viestintäsalaisuutta loukanneeseen puolisoon, eli siihen, joka tutkii salaa toisen viestejä. Sellainen kertoo ihmisen pienuudesta - epäilee, kyttää, kyräilee, ei osaa ottaa puheeksi, on jänishousu joka ei uskalla puhua puolisolleen ongelmista, vaan kyttää salaa.

Harmi kun täällä ei voi alapeukuttaa.

 

["Liisa"]

Minä puhuin ja kyselin mikä mättää, onko hänellä joku suhde, miksi on aina äreä jne. En vaan hiljaa vaaninut puhelinta. Mies ei ole puhunut mitään miksi luin hänen puhelinta.

Mulla ei oo kiinnostusta J:n miehelle kertomiseen. Miten se auttaa mua? Heillä ei ole lapsia.

En jaksa mennä yksityiskohtiin, mutta mies sanoi, että jos haluan eron, me jäädään tähän ja kunnes lapset ovat maailmalla, myydään ja silloin ositetaan. Tämä on velaton. Remontit maksetaan yhdessä.
Hän siis muuttaisi johonkin tähän lähelle että tytöt voivat vapaasti käydä hänen luonaan.

Mies pyytää että miettisin vielä ja käytäisiin yhdessä jossain neuvonnassa. Voi olla hyvä että saa tämän henkisesti käytyä läpi. Tosin ärsyttää, mies voi itse miettiä miksi teki noin ja joku järkevä selitys pitää löytyä eikä vaan että toinen oli ihastunut ja tyrkytti itseään... Ja se imarteli häntä.

Noin 5 v sitten yksi mies, johon olin julkisuuskuvan perusteella ihastunut (siis kaukaisesti eli pidin seksikkäänä ja ihanana miehenä), yritti mua kun olin yhden kerran samassa paikassa kuin hän. Kieltäydyin kuitenkin. Olisi vissiin pitänyt mennä hänen kanssaan naimaan hotellihuoneeseen. Vituttaa etten mennyt. Turhaan olin uskollinen.

Vähän on jo ärtymystä, olen haukkunut miestä raukkamaiseksi, epäluotettavaksi paskaksi.

 

[Bbierass]

[QUOTE="Liisa";30427701]Minä puhuin ja kyselin mikä mättää, onko hänellä joku suhde, miksi on aina äreä jne. En vaan hiljaa vaaninut puhelinta. Mies ei ole puhunut mitään miksi luin hänen puhelinta.

Mulla ei oo kiinnostusta J:n miehelle kertomiseen. Miten se auttaa mua? Heillä ei ole lapsia.

En jaksa mennä yksityiskohtiin, mutta mies sanoi, että jos haluan eron, me jäädään tähän ja kunnes lapset ovat maailmalla, myydään ja silloin ositetaan. Tämä on velaton. Remontit maksetaan yhdessä.
Hän siis muuttaisi johonkin tähän lähelle että tytöt voivat vapaasti käydä hänen luonaan.

Mies pyytää että miettisin vielä ja käytäisiin yhdessä jossain neuvonnassa. Voi olla hyvä että saa tämän henkisesti käytyä läpi. Tosin ärsyttää, mies voi itse miettiä miksi teki noin ja joku järkevä selitys pitää löytyä eikä vaan että toinen oli ihastunut ja tyrkytti itseään... Ja se imarteli häntä.

Noin 5 v sitten yksi mies, johon olin julkisuuskuvan perusteella ihastunut (siis kaukaisesti eli pidin seksikkäänä ja ihanana miehenä), yritti mua kun olin yhden kerran samassa paikassa kuin hän. Kieltäydyin kuitenkin. Olisi vissiin pitänyt mennä hänen kanssaan naimaan hotellihuoneeseen. Vituttaa etten mennyt. Turhaan olin uskollinen.

Vähän on jo ärtymystä, olen haukkunut miestä raukkamaiseksi, epäluotettavaksi paskaksi.[/QUOTE]

Kuulostaa fiksulta! Siis miehesi. Näköjään se olisi vieras muna kelvannut sullekin.

 

["Liisa"]

En menisi kehumaan. Oli niin fiksu, että on yli 3 kk pannut sen työkaverin kanssa mun selän takana. Nyt katuu pelleilyään ja yrittää olla mulle mieliksi.

Minä kieltäydyin, en edes miettinyt että menen. Olin kuitenkin etukäteen ihastunut tähän julkisuuden henkilöön. Siis kuin johonkin leffatähteen, jota ei koskaan tule tapaamaan. Silti en mennyt.

 

["minna"]

No helppohan miehen on olla fiksu. Tosi fiksua on ollut pettää useita kuukausia.

 

[kokenut nainen]

Suosittelen aloittajaa itsekin käymään vieraissa, niin ymmärrät, ettei se ole niin iso juttu ja saat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Sen jälkeen ehkä tajuat, ettei välttämättä sen takia kannata erota, jos muuten asiat rullaavat.

 

["Liisa"]

Minusta tämä ei ole yksi kerta. Luulen että yhden kerran erehdyksen voisin ehkä unohtaa. Joskus.

Tämä oli suhde jota pidettiin yllä yli 3 kk. Minun selän takana. Mulle oltiin äreitä, etäisiä, kaikki oli väärin ja mikään ei huvittanut.

 

[ghyt]

Voi jösses Sinä syyllistät toista ja mollaat, tasapainoton. Pitäskö antaa pettää ja vaikka on varma ja toinen ei kerro, jättä txt lukematta ja antaa jatkaa Taidat olla pettäjä itse.

Mä en koskaan ole ymmärtänyt miksi epäluottamus pitää pystyä todistamaan. Jos olet varma että toinen puuhaa selän takana jotakin auttaako esim. tekstiviestien lukeminen paluttamaan luottamuksen. Palautuuko luottamus kuitenkaan vaikka mitään todellista näyttöä ei löytyisi?

 

["Liisa"]

En minä ollut varma. Mutta epäilin ja näemmä vaistosin oikein. Nyt tiedän, että olin oikeassa, vaikka mies kiisti. Nyt ei voi kiistää.

 

[ghyt]

[QUOTE="Liisa";30427813]Nyt tiedän, että olin oikeassa, vaikka mies kiisti. Nyt ei voi kiistää.[/QUOTE]

Miten se muuttaa tilannetta parisuhteessa siihen verrattuna että edelleen epäilisit?

 

[Puuhippa]

Ei olisi musta jatkamaan avioliittoa, mulla menisi mielenterveys jos pitäisi olla yhdessä ihmisen kanssa johon en luota. Teininä annoin poikakaverille anteeksi pettämisen, mutta ei siitä mitään tullu. Ei musta vaan ole siihen, helpompi jatkaa sitä elämää ja odottaa kunnes viha toista kohtaa on laantunut, kunnes sitä ei enää edes muista.

Eihän sun tarvii heti päättää mitä tehdä, mutta jos koit sekunninkin ajan helpotusta siitä, että ukkos petti niin silloin teidän liitto oli ohi jo ennen paljastuksia tai pettämisiä.

 

[Lispetti]

Sulla on tosiaan harkinnan paikka. Ei ole pikkujuttu päättää, tai edes harkita päättävänsä liittoa.
Kannattaa käydä juttelemassa jossakin kuten miehesi tarjosi.
Sieltä saattaa ne tunteetkin putkahtaa pintaan, ja niitä voi sitten käsitellä
ammattilaisen kanssa. Ei sun tarvitse mennä sinne samaan aikaan miehesi kanssa.

Vaikutat fiksulta naiselta.
Tuntuu jotenkin tosi pahalta sun puolesta.
Tsemppiä hirveesti. *kukkapuska tähän*

 

[sama..]

[QUOTE="Liisa";30427764]Minusta tämä ei ole yksi kerta. Luulen että yhden kerran erehdyksen voisin ehkä unohtaa. Joskus.

Tämä oli suhde jota pidettiin yllä yli 3 kk. Minun selän takana. Mulle oltiin äreitä, etäisiä, kaikki oli väärin ja mikään ei huvittanut.[/QUOTE]

No kokeile sinäkin sitten vaikka puolen vuoden suhdetta, niin huomaat, ettei sekään ole niin kamala asia. Piristää kummasti mieltä ja jaksaa taas paremmin arkea.

 

["Liisa"]

Miten se muuttaa tilannetta parisuhteessa siihen verrattuna että edelleen epäilisit?

Siten että olemme molemmat samalla sivulla. Kortit on pöydässä, toista ei voi sanoa kuvittelijaksi.

Minusta ihan merkittävä ero.

 

["nöö"]

Piristää kummasti mieltä ja jaksaa taas paremmin arkea.

Erikoisesti sanottu kun ap:n mies kuitenkin oli etäinen, äreä ja hankala. Eikä mitenkään akkujaan ladannut tai vireä uusista kokemuksista.

 

[jösses]

Mä en koskaan ole ymmärtänyt miksi epäluottamus pitää pystyä todistamaan. Jos olet varma että toinen puuhaa selän takana jotakin auttaako esim. tekstiviestien lukeminen paluttamaan luottamuksen. Palautuuko luottamus kuitenkaan vaikka mitään todellista näyttöä ei löytyisi?

Ei palaudu. Idea on siinä, että vituttaa kun toinen kusee keskelle silmään, vaikka olet asiasta 99,5% varma. Ja pahimmillaan mollaa epäluuloiseksi, kuvittelevaksi.. Ei myönnä, ja tottakai ihmismieli HALUAISI uskoa ettei mitään ole, jos ei ole aukotonta todistetta.
Kun on todiste, asiaa voi olkaa prosessoimaan, asia konkretisoituu. Voit olla 110% varma, että sua on petetty.
Aikanaan vitutti, kun ympäri kylää kuului, kuinka (EX nykyään) aviomies petti. Aina selitti, että kateellisten panettelua. Erosin sitten muiden asioiden vuoksi ja kyllä vetutti, kun siskon mies lipsautti exän pettämisestä vahingossa. Että olisin eronnut aiemmin, jos olisin tiennyt totuuden. Silloin tieto enää ei satuttanut, vaan ärsytti ettei mulle kertonut aiemmin.

Eri juttu on sitten ikään kuin varalta epäillä, tutkia puhelin+ sähköpostit. Varalta epäillä = toinen käy kapuassa ja menee puolen tunnin sijaan tunti, jota seuraa ristikuulustelu jnet...

 

["akka"]

Luottamus ei pettämisen jälkeen ikinä palaudu.

 

[bbbiersss]

[QUOTE="akka";30428553]Luottamus ei pettämisen jälkeen ikinä palaudu.[/QUOTE]

eikä jotkut koskaan pysty irrottamaan katkeruudesta, katkerasta asenteesta ihmisiä,ja koko elämää kohtaan.

 

[as]

Kyllä meillä on töissä hyvin monella tapana laittaa viestin tai puhelun loppuun "heippa muru", vaikka ei olisi ko henkilöillä mitään. Itse pidän sitä niin teininä, v-mäisenä ja ärsyttävä, lisäksi harhaanjohtavana, että ei toista. Mutta vaikka minäkin asiasta mainitsin, ei se siitä muutu. Mies joskus kysyikin, että kuuliko hän oikein, kun ovenraosta kuului "heippa kulta" kun käytiin kylässä.

Että kyllä sitä ainakin itse näen käytettävän.

Asentajatkin joskus toteaa toisilleen "halipusu" ja antavat toisilleen halin kun jokin menee pieleen.

Kaipa se on jotain työpaikan sisäistä huumoria sitten täällä, joka elää laajasti myös siviilissä.

 

["Siru"]

Voimia Liisa. Kuulostat niin rohkealta naiselta...
Saman tyyppisessä tilanteessa itsekin olen nyt ja yritän opetella antaa anteeksi.

Meillä ei ole lapsia, mutta jätin Suomessa kaiken ja muutin Belgiaan vuosi sitten hänen luo, joten se hillitsee myös hätäisten päätöksien tekemistä.

Ja mikä tekstissäsi tuntui niin tutulta oli juuri se ilkeys, ärtyisyys ja tiuskiminen. Itse sikailee ja kaataa sen paskan sitten niskaani....

Laitan tämän linkin sivuun, jos käyt vielä myöhemmin kertomassa kuinka voit.

 

["rita"]

Kyllä meillä on töissä hyvin monella tapana laittaa viestin tai puhelun loppuun "heippa muru", vaikka ei olisi ko henkilöillä mitään. Itse pidän sitä niin teininä, v-mäisenä ja ärsyttävä, lisäksi harhaanjohtavana, että ei toista. Mutta vaikka minäkin asiasta mainitsin, ei se siitä muutu. Mies joskus kysyikin, että kuuliko hän oikein, kun ovenraosta kuului "heippa kulta" kun käytiin kylässä.

Että kyllä sitä ainakin itse näen käytettävän.

Asentajatkin joskus toteaa toisilleen "halipusu" ja antavat toisilleen halin kun jokin menee pieleen.

Kaipa se on jotain työpaikan sisäistä huumoria sitten täällä, joka elää laajasti myös siviilissä.

Mulla paljon miespuolisia työkavereita ja yhden kanssa heistä puolin ja toisin kutsumme toisiamme rakkaaksi useamman kerran jopa päivässä. Harjoittelijapoika hieman ihmetteli mutta tokaisi sitten että työpaikkahuumoria no joo, myönnetään, että on molemminpuolista ihastustakin vähän ilmassa ja työkaverini alkoi puhua että on rakastunut ja kun kysyin että mihin, niin kuulemma minuun, vastasin naureskellen että joo, täytyy varmaan sanoa että on sitten molemminpuolista. Olemme kumpikin varattuja ja tuskinpa mitään koskaan tulee tapahtumaankaan. Halauksia ja poskipusun tosin olen saanut, mutta siihen se on jäänyt

 

[pia]

Kannattaa tosiaan rauhassa harkita Ei tehdä äkkinäisiä päätöksiä. Omalta kohdalta voin sanoa että sinänsä luottamus palannut mutta eipä moista koskaan unohtaa voi, ei ainakaan vielä tähän mennessä ole unohtunu..eihän sitä enää usein mieti, mutta palaa siltikin välillä mieleen.
Toisaalta voisin sanoa että ero ainut ratkaisu, jossei oikeesti pysty asiaa halki poikki pinoon kunnolla puhumaan...

 

["george"]

Joku täällä ihan tosissaan (ilmeisesti?) kirjoitti että "hyi kun luit kännykkää, mutta pettäminen ei ole rikos. "??!?? No, itseasiassa monessa maassa se on todellakin rikos. Jopa kuolemanrangaistuksen alainen rikos.
Myös Suomessa se on edelleen nimellä aviorikos. Aviorikos on myös tänä vuonna 2014 yksi syy millä perusteella voi hakea avioeroa. Aiemmin se oli ainut syy millä perusteella esim nainen saattoi saada avioeron miehestään. Mutta se laista.
Toisen pettäminen on pahinta mitä voi tehdä. Totuuteen on oikeus jokaisella.
On muuten monia yksityisetsiviä joita voi palkata jos epäilee toista pettämisestä. Laillisia firmoja, kovin kysyttyjä... että se siitä "yksityisyydestä". Totuus kestää päivänvalon. Itse kyllä haluan kumppanin jota EI tarvitse koskaan epäillä.
Outo suhde muuten missä kännykkää salaillaan, tai ei saisi esim vastata toisen kännykkään , silloin pitäisi hälytyskellojen jo soida ja lujaa

 

[jassooooo....]

Palstan kolmas Tinja.