Tunnen itseni ihmishylkiöksi :(

["vieras"]

Toisaalta itkettää, mutta toisaalta tunne on niin kamala etten oikein osaa itkeäkään. Välillä tulee kyyneleet silmiin, mutta en uskalla itkeä kunnolla. Vielä...

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni työtön. Ja vielä kaikenlisäksi minut irtisanottiin. Tai oikeastaan siis olin vielä periaatteessa koeajalla. Sopimusta ei oltu tehty, joten tämä on vain suullista puuhaa nyt...

Olin edellisessä työpaikassani 2,5vuotta. Menin sinne suoraan hoitovapaalta. Työ oli koulutustani vastaavaa ja itse työstä tykkään, mutta valitettavasti pomo aiheutti sen, että koko henkilöstö voi pahoin. Sieltä oli pakko päästä pois. Etsin töitä enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja lopulta tärppäsi puoliksi tutunkauppaa.

Heillä piti olla kova tarve työntekijälle, mutta ehdin kuukauden tehdä töitä, kun totesivatkin ettei tarvetta ole. En mennyt siis kenenkään tilalle vaan kokonaan uuteen työnkuvaan, johon luulivat olevan tarpeen palkata. Tykkäsin työstä, mutta sitä ei siis ollut tarpeeksi. Ja se työ mitä olisi ollut tarjolla niin siihen ei taas koulutukseni riitä.

En tiedä... hävettää ihan hirveästi, vaikka syy ei nyt ole minussa. EIhän? Pomo sanoi, että hänelle saa soittaa kyllä ja kysyä suosituksia ja uskoo, että saan pian töitä.

Maanantaina menen jo kahdesta paikasta juttelemaan, mutta en vielä liputa.

Tapahtuuko asiat syystä?

 

[ei hätää]

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Eteenpäin elävän mieli, nyt vaan hommaat uuden työpaikan, varmasti sellaisen löydät, kun on intoa työtä tehdä. Älä jää murehtimaan tuollasia, vaikka nyt harmittaaki.

 

["vieras"]

Ihmishylkiöksi työttömän halutaan itsensä tuntevankin, että silleen mennee ihan niinku palstan mukaan pitääkin.

Mä en ole ainakaan toistaiseksi työtön mutta mua oksettaa tää porukka jotka
vaahtoaa aivottomien duunien teettämisestä ihmisillä. Sellaisten duunien keksiminen joita ei ole. Kunhan saataisiin ihmisiä seisotettua muiden nähtävillä. Siinä se Maija pakkaa mun ostoksiani!

Mä kierrän kaukaa sitten jaloillani ne kaupaty jotka ihmisiä seisottaa, ihan varmasti.

On meillä aikoinaan laitettu häpeäpaaluun ja seisotettu lapsia koululuokan nurkassa kun ovat pärjänneet huonosti opinnoissa.

 

[TiiBii]

Nokka pystyyn nyt! Saat takuulla paremman työpaikan. Kunhan vain maltat etsiä sen.

 

["alkup"]

Miljoonia ajatuksia kiertää päässä ja pieni paniikki ja pelko taloudellisesta pärjäämisestä, jos ei mitään löydy heti. Minä en edse kuulunut liittoon ja syy on se, että vielä vuosi sitten tein töitä niin vaihtelevan tuntimäärän ettei työtunnit aina täyttyneet. Hankala homma oli, mutta työssäoloehto ei joka hetki täyttynyt niin ei ollut järkeä maksaa. Sitten se on jäänyt, kun työtunnit vakiintui. :/ Eli peruspäivärahan saan.

Hävettää monestakin syystä... Moni tiesi, että tahdon muualle töihin, koska voin huonosti vanhassa paikassa. Ja kun uusi paikka löytyi niin hehkutin sitä onnea asiasta. Mitään en ole leuhkinut siis tms. En sitä tarkoita. Vaan että olen sanonut ihan avoimesti olevani onnellinen siitä, että pääsin pois ja sain kivan paikan.

Nyt hävettää... on sellainen olo, että kaikki ajattelee, että en osannutkaan. Tai jotain.

 

[liityppäs]

Heti kun saat uuden työn, liity työttömyyskassaan, esim YTK:ssa on vuosimaksu, ei kuukausittaisia maksuja. Nyt vaan tosiaan pää pystyyn ja aktiivisesti etsimään uutta työpaikkaa, tai vaikka opiskelemaan (työttömänä voit opiskella ja saada työttömyyspäivärahan+korotuksen, joka on verotonta). Minäkin sain n. 800e/kk opiskellessa tuota pvrahaa ja korotusta Kelasta, paremmin sillä pärjää kuin peruspvrahalla, ja voit samalla parantaa opinnoilla työllistymismahdollisuuksiasi, etkä joudu rahallisesti niin pulaan mahdollisesti.

 

["alkup"]

up

 

[jälkiviisas]

[QUOTE="alkup";29035984]Miljoonia ajatuksia kiertää päässä ja pieni paniikki ja pelko taloudellisesta pärjäämisestä, jos ei mitään löydy heti. Minä en edse kuulunut liittoon ja syy on se, että vielä vuosi sitten tein töitä niin vaihtelevan tuntimäärän ettei työtunnit aina täyttyneet. Hankala homma oli, mutta työssäoloehto ei joka hetki täyttynyt niin ei ollut järkeä maksaa. Sitten se on jäänyt, kun työtunnit vakiintui. :/ Eli peruspäivärahan saan.
[/QUOTE]

Olisit liittynyt työttömyyskassaan. Niissä vuosimaksu ei päätä huimaa, on luokkaa 100-200 euroa kassasta riippuen.

 

["alkup"]

Olisit liittynyt työttömyyskassaan. Niissä vuosimaksu ei päätä huimaa, on luokkaa 100-200 euroa kassasta riippuen.

Luitko kun kerroin jo, että olin liittymässä mutta tunnit ei riittäneet joka viikko siinä kohtaa ja myöhemmin se unohtui.

 

["..."]

Puolisollani on ollut sama tilanne. Se vie henkisesti voimia, mutta ainoa tapa selvitä on jatkaa eteenpäin ja jostain kaivaa voimat siihen. Toivottavasti sinulla läheisiä, jotka osaavat tukea sinua tässä tilanteessa.

Kovasti tsemppiä ja nokka kohti uusia tuulia, askel kerrallaan. Älä anna epätoivolle ja surulle liikaa töitä.

 

["been there"]

Vaatii rohkeutta ja oma-aloitteisuutta lähteä työpaikasta, jossa on huono ilmapiiri. Pärjäät varmasti työmarkkinoilla. Olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja niin on ollut pari ystäväänikin, ja vaikka vanhasta paikasta lähteminen voi kaduttaa eikä uusi työ ole sellaista kuin ensin luuli, tämäkin on hyvä kokemus, sillä nykyään elinikäiset työpaikat ovat harvassa, ja uuden työn etsiminen on tärkeä taito sekin. Älä lannistu, saat kohta uuden paikan ja voit huokaista helpotuksesta, että nuo molemmat paikat jäivät taakse. Nyt otat selvää työttömyyskassasta ja unohdat turhat häpeämiset!

 

["höh"]

No en tiedä auttaako mutta en minä ainakaan arvosta ihmisiä sen perusteela onko töissä vai onko rikas . Kuten suurin osa varmaan tekee.
Ihan sen perusteella, miten kohtelee muita.

Ja nämä jotka vaahtoavat että kyllä työttömät ovat pohjasakkaa, ovat kyllä ihan itse pohjasakkaa. Ihmisarvo ei ole palkkatyöstä kiinni.

 

["Tiina"]

Iyagcoikeita ratkaisuita olet tehnyt ei noissa ole mitään häpeämistä. Nyt pää pystyyn ja aktiivisesti vain hakemaan töitä....

 

["alkup"]

Kiitos! Ootte kannustavia. Ja mulla on läheisiä, jotka tsemppaa ja uskoo, että kaikki menee hyvin. Ja niin ne varmasti meneekin. Epävarmuus on pelottavaa.

Ihaninta on, että mies ei ole näyttänyt mitenkään että tilanteessa olisi mitään kauheaa.