siiri
...ilmapiiri. Mietin onkohan minulla kohtalotovereita. Elelen parisuhteessa jossa on sattunut ja tapahtunut. Puoliso sairastui vuosia sitten työuupumukseen ja sitten pari vuotta sitten oli useita kuukausia ettei edes tuntenut kotiväkeä oli täysin autettavana laitos hoidossa.
parannusta ei näytä olevan tiedossa vaikka sen aikainenn vaiva hoituikin että hän tuli kotikuntiseksi niin ettei sivulllinen äkkiseltään huomaa mitään.
Ennen niin toimiva ja oma aloitteinen ihminen on nyt jotenkin jatkuvasti vedettävä mukaan tärkeisiin asioihin eli jos huusholllisssa on vaikka vesi pumppu rikki niin hän nyppii muutamaa päivän polttamaa rikkaruohoa peruna pellolla.Tärkeysjärjestys ja loogisuus asioista puuttuu.
Olen miettinyt monia vaihtoehtoja mitä tekisi että itse jaksaisi käydä työssä , haluaisihan sitä myös löytää miespuolisen ystävän jonka kanssa synkkaisi ja voisi harrastaa kokea onnellisuutta ja saada huomiota itsekkin.
Jotenkin sekin tuntuu väärältä, etsiä deitti seuraa varsinkin kun ei ole valmis mihinkään yhden illan seksi suhteeseen.Sekä siksi että onko minulla oikeus ihmis suhteeseen jos kotona ei homma toimi muuten kuin olla hoitajana!?? Miksi en sitten eroa?? Siinäkin on yksi pulma, lasta en haluaisi repiä moneen suuntaan. Hän välittää meistä molemmista.
Deitti palstojen kamut etsivät jotain ihme prinsessaa pitäisi olla mallivartaloinen, itse en sitä ole vaan eipähän varmaan useimmat miehetkään ole kiiltokuva adoniksia.
Itse haluaisin löytää ystävän joka on ihminen ihmiselle.
Kertokaa miten olette ratkaisseet epätyydyttävässä suhteessa elämisen .
parannusta ei näytä olevan tiedossa vaikka sen aikainenn vaiva hoituikin että hän tuli kotikuntiseksi niin ettei sivulllinen äkkiseltään huomaa mitään.
Ennen niin toimiva ja oma aloitteinen ihminen on nyt jotenkin jatkuvasti vedettävä mukaan tärkeisiin asioihin eli jos huusholllisssa on vaikka vesi pumppu rikki niin hän nyppii muutamaa päivän polttamaa rikkaruohoa peruna pellolla.Tärkeysjärjestys ja loogisuus asioista puuttuu.
Olen miettinyt monia vaihtoehtoja mitä tekisi että itse jaksaisi käydä työssä , haluaisihan sitä myös löytää miespuolisen ystävän jonka kanssa synkkaisi ja voisi harrastaa kokea onnellisuutta ja saada huomiota itsekkin.
Jotenkin sekin tuntuu väärältä, etsiä deitti seuraa varsinkin kun ei ole valmis mihinkään yhden illan seksi suhteeseen.Sekä siksi että onko minulla oikeus ihmis suhteeseen jos kotona ei homma toimi muuten kuin olla hoitajana!?? Miksi en sitten eroa?? Siinäkin on yksi pulma, lasta en haluaisi repiä moneen suuntaan. Hän välittää meistä molemmista.
Deitti palstojen kamut etsivät jotain ihme prinsessaa pitäisi olla mallivartaloinen, itse en sitä ole vaan eipähän varmaan useimmat miehetkään ole kiiltokuva adoniksia.
Itse haluaisin löytää ystävän joka on ihminen ihmiselle.
Kertokaa miten olette ratkaisseet epätyydyttävässä suhteessa elämisen .