V
vierailija
Vieras
Meillä on haastava tilanne. Olen jäänyt työttömäksi ja tulotasomme on tipahtanut huomattavasti. Tällä hetkellä elämme puolison palkalla ja muutamalla tuella. Tulot ovat tippuneet noin 2000e kuussa joten on sanomattakin selvää että se näkyy tilillä -siis ihan oikeasti pohdimme miten saamme rahat riittämään ruokaan. Ongelma on ehkä se, miten lapset tämän kokevat ja miten heille asiasta tulisi kertoa.
Me olemme aina eläneet terveellisesti. Suosimme luomua ja syöneet vain kasvisruokaa (itse olen kasvissyöjä joten perhe syö samaa, lapset koulussa sitten lihaa jne). Hedelmiä kuluu Aivan järjetön määrä, samoin kasviksia mutta niitä ei syödä kuin ruoaksi. Lapset rakastavat leipoa joten voita ja jauhoja ja kalliita aineksia menee... Nyt on tilanne se että ei ole enää varaa ostaa sitä mitä ennen olemme ostaneet. Ruuan osaan tehdä edukkaista raaka-aineista, mutta lapset syövät leipää, hedelmiä ja pähkinöitä kuten ennenkin enkä tiedäiä miten ottaisin asian esille että tähän elintasoon ei ole enää varaa. Miten sanoa teineille että ette voi enää leipoa harrastukseksi koska voi maksaa niin paljon. Tai oikeastaan KAIKKI raaka-aineet maksaa nyt paljon. Suuri osa miehen palkasta menee hänen työmatkoihinsa joten nykyisellä polttoaineen hinnoilla tilanne on oikeasti aika kamala.
Teinit ovat myös tottuneet tiettyyn elintasoon sen suhteen, että ovat saaneet käydä uimahallissa niin usein kun haluaa ja muitakin harrastuksia on. Onneksi sentään mitään superkalliita harrastuksia ei ole, nehän olisi lopetettava välittömästi.
En haluaisi vastuuttaa lapsiamme rahatilanteestamme, eli heille ei saa tulla tunne että heidän pitäisi "olla syömättä" ja pohtia miten perhe pärjää... se olisi ihan kamalaa, koska itse olen elänyt sellaisen lapsuuden. Tämä ehkä onkin syynä siihen, miksi olen viimeiseen asti välttänyt heille asiasta kertomista. Mutta tänään kun olin ostanut juuri täyden voipaketin ja tyttäret leipoi extempore mokkapaloja ja voipaketti meni kokonaan siihen, tuli tunne että nyt tästä täytyy keskustella. En vain tiedä miten.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten itse toimisit tilanteessani? Kiitos jos jaksatte vastata
Me olemme aina eläneet terveellisesti. Suosimme luomua ja syöneet vain kasvisruokaa (itse olen kasvissyöjä joten perhe syö samaa, lapset koulussa sitten lihaa jne). Hedelmiä kuluu Aivan järjetön määrä, samoin kasviksia mutta niitä ei syödä kuin ruoaksi. Lapset rakastavat leipoa joten voita ja jauhoja ja kalliita aineksia menee... Nyt on tilanne se että ei ole enää varaa ostaa sitä mitä ennen olemme ostaneet. Ruuan osaan tehdä edukkaista raaka-aineista, mutta lapset syövät leipää, hedelmiä ja pähkinöitä kuten ennenkin enkä tiedäiä miten ottaisin asian esille että tähän elintasoon ei ole enää varaa. Miten sanoa teineille että ette voi enää leipoa harrastukseksi koska voi maksaa niin paljon. Tai oikeastaan KAIKKI raaka-aineet maksaa nyt paljon. Suuri osa miehen palkasta menee hänen työmatkoihinsa joten nykyisellä polttoaineen hinnoilla tilanne on oikeasti aika kamala.
Teinit ovat myös tottuneet tiettyyn elintasoon sen suhteen, että ovat saaneet käydä uimahallissa niin usein kun haluaa ja muitakin harrastuksia on. Onneksi sentään mitään superkalliita harrastuksia ei ole, nehän olisi lopetettava välittömästi.
En haluaisi vastuuttaa lapsiamme rahatilanteestamme, eli heille ei saa tulla tunne että heidän pitäisi "olla syömättä" ja pohtia miten perhe pärjää... se olisi ihan kamalaa, koska itse olen elänyt sellaisen lapsuuden. Tämä ehkä onkin syynä siihen, miksi olen viimeiseen asti välttänyt heille asiasta kertomista. Mutta tänään kun olin ostanut juuri täyden voipaketin ja tyttäret leipoi extempore mokkapaloja ja voipaketti meni kokonaan siihen, tuli tunne että nyt tästä täytyy keskustella. En vain tiedä miten.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten itse toimisit tilanteessani? Kiitos jos jaksatte vastata