Tuloerot: Kuinka käsittelette asian parisuhteessanne?

[Ilman nikkiä nyt]

Meillä on miesystäväni kanssa muodostumassa ongelmaksi meidän tuloeromme. Hän tienaa 2,5 kertaa enemmän kuin minä ja haluaisi tarjota minulle kaikenlaista ruoasta autoihin yms.

Ongelma on se, etten pidä tunteesta, joka minulle syntyy, kun hän maksaa asioita. Minusta tuntuu, että jään hänelle koko ajan velkaa. Olen koettanut selittää miehelle tunteitani ja osittain hän ne ymmärtääkin. Olisi tietysti helppoa kieltäytyä tekemästä asioita, joihin minulla ei ilman häntä olisi varaa (esim. matkustelu), mutta silloinkin parisuhteemme kärsii. Onko oikein miestä kohtaan, että kieltäydyn yhteisestä hauskanpidosta tms. sen takia, etten halua ottaa rahaa / antaa toisen tarjota...?

Vaikea asia.

Kuinka te olette asian ratkaisseet?

 

["vieras"]

yhteiset tulot, yhteiset menot, yhteiset lapset, jne jne.

 

[silloin]

kun on yhteinen talous, niin asialla ei ola ainakaan meidän parisuhteessa mitään merkitystä. Minä tienaan normisti enemmän, nyt olen äityislomalla ja elän miehen siivellä. Seurustelun alkuvaiheessa ymmärrän tavallaan tuon sun kuvaileman tunteen.

 

["jep"]

Kyllä mua ainakin ärsyttäis miehenä jos en sen takia vois matkustaa, että vaimo ei kehtais lähtee reissuun mun rahoilla.. Ei kai sillä oo väliä kenen rahat ne on, lopputulos ratkasee. Ja ainahan sitä voi maksaa luonnossa niinku mun vaimo aina sanoo tekevänsä

 

[Alkuperäinen]

[QUOTE="vieras";22259695]yhteiset tulot, yhteiset menot, yhteiset lapset, jne jne.[/QUOTE]

Meillä ei ole yhteisiä lapsia tai yhteistä kotia.

 

["vieras"]

No meillä on ollut 20 vuotta sama tilanne, ja siitä 13 vuotta ilman avioliittoa että kyllä mies on maksanut matkat yms. muuten ei olisi päästy mihinkään ja nykyäänkin mies maksaa menot ja minä käyn sillon tällön kaupassa ja huolehdin lasten vaatteista yms. ja mies tuntuu huolehtivan mun vaatteista kun en itselle malta mitään ostaa, lapset saa senkin edestä. Nauti aivan hyvällä sydämellä jos mies haluaa jotain tarjota, autonkin mies laittoi mun nimiin kun jäi hänen vanha autonsa kakkosautoksi. Mies naimisiin mennessä tuumas kun perintörahoilla meinasin maksaa osaa häämatkasta että hänellä on kyllä varaa yks vaimo elättää, eikä antanut maksaa.

 

[Klomas]

Ihan samoin kuten kakkonen lyhyesti tuossa kertoo. Paitsi yhteisiä lapsia ei meillä ole. Olen opiskelijana ihan elätti miehelleni, mutta opiskelen mieheni ansiosta. En olisi muuten ikinä uskaltanut aloittaakaan. Sovittu on että mies maksaa elämämme nyt ja sillä hyvä. Minä maksan sitten kun olen valmistunut ja saanut työn, toivottavasti.

 

["vieraana"]

[QUOTE="jep";22259712]Kyllä mua ainakin ärsyttäis miehenä jos en sen takia vois matkustaa, että vaimo ei kehtais lähtee reissuun mun rahoilla.. Ei kai sillä oo väliä kenen rahat ne on, lopputulos ratkasee. Ja ainahan sitä voi maksaa luonnossa niinku mun vaimo aina sanoo tekevänsä [/QUOTE]

Mä sit taas sanon miehelle aina, että mä oon sille kaksi lasta synnyttänyt ja se on mulle lopun elämän siitä velkaa Ja tosta luonnossa maksamisesta mies taas aina pilkkaa siitä, miten huora olisi tullut paljon halvemmaksi kuin vaimo

 

[Nalkuttava Talonmies]

Erilliset rahat. Tosin meillä kyllä kumpikin on erittäin hanakasti ottamassa vastaan, jos toinen lupaa maksaa kaikki viulut

Mä en ymmärrä, miksi et voisi antaa toisen tarjota jotain? On olemassa kultainen keskitie elättinä ja täydellisen kieltäytymisen välillä... Puhukaa asiasta ja miettikää miten asia vaikuttaa teihin molempiin.

 

["köyhä"]

Mies tienaa 3500 käteen ja mä 2000 käteen. Mies maksaa auton ja asunnon, mä ruuat.

 

["Jep"]

[QUOTE="vieras";22259695]yhteiset tulot, yhteiset menot, yhteiset lapset, jne jne.[/QUOTE]

Näin

 

[dippi]

Ei pystytä ratkaisemaan ja siksi eroammekin. Mies ei tarjoa ikinä mitään ja odottaa minun maksavan kaikesta puolet vaikka tienaa merkittävästi enemmän. Pärjään paremmin yksin lasten kanssa.

 

["vieras"]

Ei pystytä ratkaisemaan ja siksi eroammekin. Mies ei tarjoa ikinä mitään ja odottaa minun maksavan kaikesta puolet vaikka tienaa merkittävästi enemmän. Pärjään paremmin yksin lasten kanssa.

No eikö miehelle kävisi että avaatte tilin ja sinne kumpikin laittaa vaikka 50% tuloista ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot?

 

[Mummomainen]

Me emme nyt asu samassa osoitteessa, mutta minullekin maksetaan paljon kaikkea enkä koe siitä mitään huonoa omaatuntoa. Miksi et nauttisi niistä matkoista ja rahoista, joita saat? Meillä mies oikein haluaisi ostaa vielä enemmän kaikkea jos olisi rahaa enemmän. Eikä meillä ole edes mitään suunnitelmaa tai lupausta mistään sellaisesta, että jossain vaiheessa minäkin alkaisin maksumieheksi. Tosin olemme molemmat kai sitten sen verran vanhanaikaisia, että ajattelemme, että miehen täytyy maksaa ensijaisesti.

 

[dippi]

[QUOTE="vieras";22259789]No eikö miehelle kävisi että avaatte tilin ja sinne kumpikin laittaa vaikka 50% tuloista ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot?[/QUOTE]

Ei tule onnistumaan, mies ei suostu kertomaan edes tulojaan tarkasti (työn luonteesta johtuen vaihtelevat, joka tapauksessa aina enemmän kuin minulla). En olisi ikinä uskonut, että rahasta muodostuu näin iso ongelma, mutta niinpä vain kävi. Olin siinä uskossa, että sitä rahaa tulee "sen verran" ettei tarvitse joka euroa puolittaa.

 

[Gorthaur]

Meillä omat tilit. Luonnollisesti mies maksaa enemmän koska tienaakin enemmän. Ollaan sovittu mitä kumpikin maksaa. Työni loppui reilu 2kk sitten jolloin tarkistettiin maksuja uudestaan. En pode syyllisyyttä, että mies maksaa enemmän. Tilanne oli aikoinaan toisinpäin, kun mä olin se tienaaja ja mies oli opiskelija ja sen jälkeen työttömänä.

 

[Alkuperäinen]

Tuli muutama hyvä ajatus asiasta. Pitääpä prosessoida asiaa. Ei meidän parisuhde tähän kaadu, vahvistuu vain.

 

[Tapiontytär]

Meillä minä tienaan enemmän, 2v sitten tienasin jopa 3 kertaa sen mitä mies. Emme käsittele asiaa mitenkään, kaikki rahat tulevat yhteiseen talouteen. Näin on ollut ihan suhteen alusta saakka.