Isompi lapsista lähti isälleen viikoksi. Vein pojan rautatieasemalle, josta exä uuden naisensa kanssa pojan hakivat. Itse olin jo siellä kun tulivat sisään ja minä morjestin, mutta kumpikaan ei, ei edes exä sanonut moi. Tämä uusi nainen ei sanonut sanaakaan sinä aikana kun minä siinä olin ja itsellekin tuli jotenkin vaivautunut olo, että pitäisikö mun jotain sanomista tässä keksiä vai mitä.
Kaikkein pahinta minusta oli se, että exä ei noteerannut nuorempaa lastaan millään tavoin, ei edes vilkaissut, vaikka lapsi rattaissa hereillä vielä olikin. Onneksi tuo nuorempi ei vielä oikein tajua, eikä se isää sinänsä tunnekaan.
Ja voin nyt sanoa, että aikalailla mun näköinen tämä nykyinen on, kuten monet ovat sanoneet.
Kaikkein pahinta minusta oli se, että exä ei noteerannut nuorempaa lastaan millään tavoin, ei edes vilkaissut, vaikka lapsi rattaissa hereillä vielä olikin. Onneksi tuo nuorempi ei vielä oikein tajua, eikä se isää sinänsä tunnekaan.
Ja voin nyt sanoa, että aikalailla mun näköinen tämä nykyinen on, kuten monet ovat sanoneet.