Tulipa taas paha mieli ja huono äiti olo.

[Mii]

Tultiin pojan ja tytön kans lenkiltä. Poika ajoi pyörällä ja neiti istui rattaissa. Nukahti just rattaisiin. Vähän ennen kun oltiin kotona poitsu rupes huutamaan ihan kamalasti jostain sienestä minkä yli olisi halunnut ajaa. Oltiin menty sen ohi jo, joten en palannut takaisin. No huusi niin kamalasti, että tyttö heräs rattaista. Ja kun herää, niin on tosi vaikea saada nukkumaan. No minä huusin ku oltiin pihalla ja vein poikaa jäähylle, no raivo vaan yltyi. Otin tytön rattaista ja vein sisälle nukkumaan. Poika jäui hakkaamaan oven taakse ihan hysteerisenä. Mun oli pakko se jättää oven taakse, että saan tytön äkkiä riisuttua ja nukkumaan. Sen oli pakko nukkua, koska kolmelta neuvola ja jos ei nuku niin on ihan älyttömän kiukkunen. Menin sit ulos ja yritin puhua pojan kanssa. Kauan meni enneku rauhottu. Ja mitähän naapurin akka ajatteli, ikkunasa näytti olevan. Meillä on varmaan oven takana kohta joku sossu. Vaan miten muuten voisi toimia tuommosen uhmaikäisen kanssa. ÄÄhh mulla loppuu järki ja kädet, ku aina on tämmöstä vääntöä ja tappelua joka asiasta.
Kiitos kun joku jaksoi lukea, hyvä johoinki purkaa omaa turhautumista.

 

[Merili]

No,,, :hug: . Onko noihin tilanteisiin oppikirjaa? Tilanteen mukaanhan se on mentävä.

 

[moi]

Moi ap, nuo on vaan niin peestä nuo tilanteet. Kyllä se siitä helpottaa. Parasta oli, että et tainnut menettää hermojasi! Onnittele itseäsi! Mä aina onnittelen, kun saan luovittua tilanteet hermostumatta. Vaikka veetuttais, kun kaupassa vieraat tädit päivittelee tuhmaa lasta tai muuta vastaavaa...

 

[Meirami]

:hug: Myötähalit täältäkin. Tuollaiset naapurin akat on inhottavia, omien lasten uhmat eivät ole enää muistissa...