Tuliko teillä ikävä synnytystä kokemuksena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Karvapallo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Karvapallo

Aktiivinen jäsen
27.06.2008
4 377
0
36
Mulla on jotenki ikävä sitä tilannetta, en edes tiedä miksi! Kamalan kipeää se otti ja varsinkin, kun en saanut mitään puudutteita. Tulipa siinä avautumisvaiheessa sanottua myös etten ymmärrä miten kukaan koskaan tahtoo siihen tilanteeseen vapaaehtoisesti.. niinkuin varmaan aika moni on noin ajatellut :D

Nyt kun synnytyksestä on vain kuukausi niin jo sitä huomaa ikävöivänsä sitä hetkeä, johtuisiko sitten siitä tunteesta mikä tuli kun lapsi oli syntynyt. Kaikki kivut katosi ja sitten tuli itku, kun ymmärsi saaneensa vauvan :heart: En olis uskonut, että näin pian on jo tällainen olo. Periaatteessa vois mennä jo uudelleen synnyttämään, tosin toisen vauvan aika ei kyllä ole vielä muutamaan vuoteen, joten.. :whistle: :xmas: Muilla tämmöisiä fiiliksiä?

Miehelle sanoin tästä myös ja, että nyt kun se synnytys on jo koettu luomuna ja hengissä selvittiin, niin ehkä sitä vois seuraavan synnytyksen hoitaa myös luomuna ja ihan vapaaehtoisesti :D Hämmentäviä ajatuksia sitä tuleekin :D On se ihmismieli ihmeellinen.. :ashamed:
 
Tuli! :) Ymmärrän ihan miltä susta tuntuu, mä olin samana päivänä kun tyttö syntyi että "koska saa uudestaan tulla tänne?" Nyt 26+1, ikäeroa tulee 1v4kk, ja odotan synnärille lähtöä ihan ku hullu puuroa B) (Tosin toivottavasti en ainakaan 10 viikkoon!!)
 
minulla on hirveä ikävä synnytystä, vaikkei se mikään helppo ja kivuton ollut.. tuli oikeestaan ikävä jo synnyttämistä kun vauva oli jotain n.4kk.. nyt aika on häiventäny muiston kivusta ja särystä joten ikävä sitä hetkeä on suurempi <3
 
No ei todellakaan, en ole kokenut kolmessa synnytyksessä mitään mitä kaipaisin. Nuo lapset tietysti on ihana ja suuri saavutus mutta synnytyksestä itsessään en kaipaa mitään.
 
Kyllä mulla on. Tytön synnyttyä tuumasinkin ettei ollu paha ja että lisää vaan. Ei puudutteita, ilokaasua vain, mutta pääsin helpolla sikäli että koko homma kesti vain 5,5 tuntia, joten ei ollu ees kokonainen työpäivä :D Ompeleita oli vissiin kaksi vaikka vauva oli iso. Ihan helppo homma, MUTTA mistä sitä sitten tietää olisiko toinen synnytys yhtä helppo.
 
Kyllä minusta olisi ihanaa kokea synnytys uudelleenkin kahden kerran jälkeen (tosin en aio sitä enää tehdä ), vaikka manasin molemmissa että kuolen ja huusin ja itkin kivuista, silti se oli hauskaa touhua omalla tavallaan :saint:
 
Mä aloin ikävöimään synnytystä kun esikoinen oli vasta pari-viikkoinen! Ikävöin lähinnä sitä hetkeä kun vauva syntyi, mutta myös sairaalassaolo-aikaa ja raskausaikaa.
 
Mieletön kokemushan se oli, eikä pelkästään se vauvan saaminen (se tietenkin ihaninta), mutta myös ihan se synnytys. Ikävöin itsekkin vaikka supistusten aikaan ajattelinkin, että ensikerralla pelkopolin kautta sectio :D
 
Mullakin oli sinänsä kai helppo synnytys, kun ei tullut pahoja repeämiä ja kaikki meni kyllä niinkuin pitikin. Synnytys kesti 8h57min, josta 1h 15min oli ponnistusvaihe. Näin jälkikäteen ajateltuna se tosiaan oli ihana kokemus, tosin se pari ekaa viikkoa sen jälkeen oli ihan kauheita. Oli niin kipeä.

Mutta.. :heart:
 
Minusta parempaa fiilistä ei ole koko maailmassa kuin se, kun vauva syntynyt ja makoillaan siinä vauva rinnan päällä, kun kivut on ohi. Valtavan käsittämättömän ihana olo silloin. Kyllä sitä jää haikeana muistelemaan, jokaisen kerran jälkeen :D
 
Kyllä mulla on tosi ikävä synnytystä ja koko synnärillä olo aikaa. Haikeudella oon muistellu niitä aikoja jo tosi pian kotiutumisen jälkeen. Oikeastaan jo ennen kotiutumista. Ja helppo synnytys mulla ei ollu, että se siitä johtuis. Kai se on vaan se tunnemyrsky jonka sielä kokee. Sitä jää ikävä :heart:
 
On kyllä, haluaisin vielä niin kokea. Kaksi helppoa alle viiden tunnin synnytystä takana, ehkä se vaikuttaa. Olis ihana olla viimeisillään ja jänskätä koska synnytys käynnistyy ja miten kaikki menee. Edellisestä synnytyksestä 7kk ja fiilistelen usein noita hetkiä ja kaiholla aattelen.
 
Kyllä, tyttö reilu 3kk ja voisin koska tahansa synnyttää vielä kolmannenkin kerran. :D
On siinä se oma ihana jännityksensä ja aivan sanoin kuvaamattoman ihana on se tunne kun saa sen pienen punaisen nyytin rinnalle, oi oi.. :heart:
Mutta, hyvin epätodennäköistä että siihen enää ryhtyisin, mut saahan sitä aina haaveilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Minusta parempaa fiilistä ei ole koko maailmassa kuin se, kun vauva syntynyt ja makoillaan siinä vauva rinnan päällä, kun kivut on ohi. Valtavan käsittämättömän ihana olo silloin. Kyllä sitä jää haikeana muistelemaan, jokaisen kerran jälkeen :D

Totta! Ja synnytyksessä äiti on vauvan kanssa kaiken keskipisteessä, saa paljon huomiota. Voi tuntea olevansa tärkeä ja erityislaatuinen. Itse muistelen myös sitä päivää kun synnytyssupistukset alkoivat ja niitä alettiin laskemaan. Muistan vielä mitä syötiinkin. Istuttiin siinä ruokapöydän ääressä miehen kanssa jännittyneinä ja tuijoteltiin toisiamme, taidettiin ajatella että "se on menoa nyt". Kaikki se jännitys ja lopulta helpotus, kun siitä selvisikin. Ehkä sitä jää sen takia kaipaamaan. Ensisynnytyksestä nyt vuosi ja kk ja kyllähän sitä voisi jo harkita saman kokemista uudelleen. Etenkin kun jokainen synnytys on erilainen.
 

Yhteistyössä