Paljonhan tuolla on edustustilaisuuksia jne, ja silloin tarjoaa juotavaa, lisäksi kaikenmaailman kissanristiäisiä joissa syödään ja juodaan.
Nyt kun työtä tehnyt jo vuosia, on oma juominen huomattavasti vähäisempää kuin ennen. Ei kuulemma enää jaksa eikä viitsi.
Tavatessamme joi aikalailla, oli vastikään eronnut aiemmasta suhteestaan ja kova menovaihe päällä.Enää ei juo kuin satunnaisesti, tekee niin paljon töitä ettei ehtis juodakaan.
meillä on ollu.. Nyt rauhallinen kausi menossa harventanut todella paljon ottamista.. En tiedä johtuuko siitä että viimeksi keskusteltiin aika vakavasti ja sanoin että jos tää meno jatkuu niin sä tapat mut sisältä ja sitä mä en halua mä haluan rakastaa ja tuntea olevani rakastettu ja ennenkaikkea mä en halua että meidän lapset kärsii miehen juomisesta kun mä ite oon lapsena kärsiny isäni viinan käytöstä enkä todellakaan anna omieni kärsiä siitä.. No tän viimeisen keskustelun jälkeen on rauhoittunut meno ja toivottavasti näin jatkossakin kun kuitenkin haluaisin että lapsillani olisi kokonainen perhe missä viina ei määrää tahtia ja kun me kuitenkin vielä rakastetaankin toisiamme..
Vaikka koko ajan mun mielen perukoilla on pelko että koska taas alkaa... kun se on kerran sinne tullut sitä ei taida heti pois saada...
meillä mies juo ehkä kerran ,pari vuodessa.keskittyy enimmäkseen töihin,ja viettää vapaita muuten kuin juomalla.ja hyvä niin,on tuota viinan läträystä ja siitä johtuvia "sivuseikkoja"joutunu koko lapsuuden ja nuoruuden kattomaan isäni taholta(nyt tosin jo 10 haudassa) :/