Toukokuun toukat 2013 *Helmikuussa*

24+0, että poksista vaan!

Ei alkanut maanantai kovin virkeissä tunnelmissa, jäi unet niin vähäiseksi puutuvan käden takia. Ja sama jatkuu kun tässä koneella kirjoittaa. Ja eihän tässä muuta pitäiskään kun kirjoittaa joka päivä, pikkusta lopputyöstressiä pukkaa myös : / Meinaa olla uupumusta ilmassa kun öisin ei saa nukuttua kunnolla ja nyt tuli vielä tuo käden puutuminenkin. Noh jospa tää tästä? Tuntuu että aika menee nyt eteenpäin turhankin nopeesti. Syksyllä sitä vielä aatteli että on rutkasti aikaa ennen vauvaa ja ei tuu mikään kiire valmistumisen kanssa, mut nyt sitä ollaan jo helmikuussa ja pikkasen kauhistuttaa =) Vaikka tokihan sitä laskettua aikaa odottaa innolla, mutta kun pitäis saada niin paljon aikaan ennen sitä. Ja vielä muuttokin jossain vaiheessa kevättä edessä...

No mutta onneks melkeenpä kaikki hankinnat vauvaa varten on tehty niin ei tarvi niistä stressata! Äippäpakkaus haettiin postista perjantaina, kovin tykkäsin sisällöstä ja värimaailmasta. Jos olis tyttölupaus, en ehkä olis niinkään innoissaan

Huomenna edessä sokerirasitus, tällä kun sinne joutuu kaikki yli 25-vuotiaat. No jospa siitäkin selviää, ja 12h paastosta :headwall:

Liikunnasta: salilla oon käynyt 1-3 kertaa viikossa, vähemmän kuin ennen raskautta mutta ihmeen hyvin oon pystynyt tekemään samoja liikkeitä ja melkeenpä samoilla painoilla kuin ennenkin. Lukuunottamatta vatsalihasliikkeitä Missähän nekin lihakset nyt sijaitsee... Toki sitä hengästyy ja väsyy nopeammin ja pitää katsoa ettei riehu liikaa painojen kanssa. Ja lenkkeily...no, se on aikalailla jäänyt. Jospa keväällä virkistyisi sen suhteen taas. Lonkkakin meinaa mennä joskus kävelystä jumiin, niin ehkä ei siksikään huvita. Uimassa käytiin pitkän tauon jälkeen yks päivä ja mietinkin, että se olis mukavaa jatkossakin masun kanssa. Vaikka jotain luin, että ei olis enää suositeltavaa viimeisen raskauskolmanneksen aikana tulehdus- tms. riskin vuoksi??

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

Maanantaimoi! Takana ensimmäinen neuvolalääkäri, vähän hämmentävissä tunnelmissa. Koko toimitus kesti 10 minsaa, kauiten kesti mun ähellys pitkistä kalsareista ja farkuista pois/takaisin. Lääkäri oli venäläistaustainen ihanan äidillinen nainen, mutta kauheella vauhdilla mentiin niin etten ehtinyt perässä pysyä. Kommentteina vaan "Kaikki on mennyt hienosti, kaikki menee jatkossakin hienosti", "Äiti on terve, sen näkee silmistäkin". Ehdin suunnilleen juuri ennen lähtöä mainita kipeästä oikeasta nivusesta, on kuulemma suonikohju. En tiiä, vähän outoa, että jo viikolla 6 olis suonikohju pukannut-- mut ehkä sit niin voi olla. Kohdunpohjaa ei edelleenkään mitattu, sanoi vain kohdun kasvaneen hienosti.

Strategiset mitat:
rv 27+1
paino 72,4
painon muutos +525
RR 111/74
tarjonta RT (Mitä tää meinaa? Pitää googlata.)
sydämen syke: ++
liikkeet: ++
kohdun suu: kiinteä ja kiinni (Tää oli kiva tietää, epämääräiset kiristelyt ja supistukset on vähän stressaillu.)

Kaikki siis hyvin, ja toisaalta oli ihana kuulla lääkärin kannustavat kehut, mutta en mä kyllä oikein ehtinyt itse sanoa tai kysyä mitään mistään.

Paluumatkalla palkitsin itseni kirppisretkellä, josta löytyi itselle hieno villatakki ja poikaselle turkoosit froteepotkarit. Viikonloppunakin kiersin anopin kanssa pari kirppistä, anoppi osti muutaman hienon kietaisubodyn (ovat kuulemma alussa käteviä, ettei tarvitse pelätä irrottavansa vauvan päätä), mä löysin Brion leppäkerttulelun ja pari ruotsinkielistä katselukirjaa.

Hyvää viikkoa, ja paljon runebergintorttuja ja laskiaispullia!

 

RT eli raivotarjonta,vauva pääalaspäin kohdussa

 

Hyvää alkanutta viikoa kaikille! Hyvin vaihtelee nämä olotilat. Välillä on niin tarmoa täynnä ja sit iskee salamana karmea uupuminen ja usein siihen liittyy myös pääkipu. Oli kyllä työn ja ohjelmantäyteinen viikonloppu ja nyt karmea maanantaiväsymys. Takki aivan tyhjä! Tosin ravasin yöllä vessassa, närästi, hikoilutti, suonenvetoja kintuissa ja muuta pientä yöpuuhailua. Kohta lähden raahaamaan itseäni toiselle nauvolalääkärikäynnille. Jänskättää mitä lääkäri sanoo... Onkohan kaikki hyvin mahanasukilla?

 

Kiitos petronella09! Mutta eikös tuo tyyppi vielä tässä vaiheessa liikuskele ihan kärppänä, tuskin koko ajan pää alaspäin hengaa? Ei ainakaan itsestä tunnu siltä.

 

Mulla edellisessä raskaudessa kaveri päätti parkkeerata itsensä pää alspäin ja kiinnyttyä lähtöasemiin jo tosi aikasessa vaiheessa. Kokoajan puhuttiin, että kun kohdunsuukin on auki, niin vauva voi syntyä hetkenä minä hyvänsä, mutta yliaikainen lapsi sieltä kylläkin syntyi. Pojulla oli pää vähän suippo kun oli ollut niin kauan lähtökuopissa. Pään muoto palautui kyllä parissa päivässä.

 

affen: katselin edellisten odotusten neuvolakortteja ja esikoinen oli ollut raivotarjonnassa rv 27 lähtien ainakin joka neuvolakäynnillä,toinen 26 rv lähtien ja kolmannesta oli laiskemmin merkattu,eka tarjonta merkintä vasta rv 36 rt,mutta muistelisin,että samoilla viikoilla,kun muutkin tykkäs jo olla lähtöasennossa:heart:Tokihan ne ehtii ja mahtuu tässä vielä pitkään liikkumaan ja kääntyilemään mitenpäin vaan,mutta omat lapset olleet isoja syntyessä,että olisiko sillä sitten vaikutusta.....

 

Raskausdementtiaa ei ainakaan vielä ole ollut havaittavissa.Tai en ole ainakaan huomannut olevan. Jos jotain olen unohtanut niin en ole vieläkään huomannut mitä se voisi olla Minulla on kyllä aina raskaus aikana ja heti vauvan syntymän jälkeen muisti on pelannut paremmin kuin hyvin.

Itsellänikin katse kääntyy jo paljon vaatteisiin millä vauvan tuo kotiin. Meillä vanhin tyttö on syntynyt toukokuun lopussa ja silloin tuotiin tyttö kotiin paksummissa pitkissä vaatteissa kun oli jo lämmin. Tuskin nytkään kevyttoppapukua enään tarvitsee. Jotain lämmintä villa vaatetta meinasin kassiin pakata. Kohtahan se pitää alkaa jo sairaalakassia miettiä. IIK!

Ei ole vieläkään tullut kelasta päätöksiä. Sen tiedän että saan minimi äippärahan. Saisi jo tulla päätös äitiysavustuksesta. Pitää varmaan alkaa jo perään soittelemaan jos ei ala kohta kuulua.

Nimi meillä on jo valmiina. Kutsumanimi päätetään kun pienokainen nähdään, vaihtoehdot on valmiina. Toivottavasti poikalupaus pitää paikkansa!

Yöllä on nyt reilun viikon pitänyt vessaan herätä. Onneksi saan nopeasti unenpäästä uudestaan kiinni.

Maha on kasvanut nyt äkkiä aika isoksi ja olikin vaikeuksia päästä lavuaarin äärelle perunoita pesemään, maha tuli aina eteen!
Nyt on alkanut olemaan jo aika hyvä olo, (jos ei lasketa joka iltaista oksentelua) pitkiä kävelujä ei voi ottaa kun alkaa liitoskivut vaivaamaan. Lyhyitä pyrähdyksiä tulee otettua. Potkuja tulee kovasti. Varsinkin kun olen rentoutumassa.

Tavallaan tuntuu että toukokuu on jo ovella, mutta samaan aikaan tuntuu että siihen on vielä hirveän pitkä aika. Ei ole edes mitään valmisteltavaa. Sängyn kasaan makkariin ja pesen vauvan vaatteet laatikkoon muttei muuta hommaa. Saisi aika mennä vielä nopeammin vaikka nopeasti on jo mennytkin.

Tiivi-Taavi & Hemuli 26+4

 

Vaivaako ketään muuta unettomuus?!
Mä en nukkunut viime yönä silmällistäkään ja edellisen vuorokauden saldoksi tuli peräti 4h... Työterveyshoitaja antoi reiluna saikkua tämän päivän. Huomenna siis pitäisi töihin ängetä normaalisti :headwall:

 

Itse olen huomannut,että kun alkaa nukkumaan,niin ei oikeastaan väsytä,mutta kumminkin nukahdan ja yön aikana tulee herättyä ainakin kerran vessaan ja sitten näen kaikkia kummallasia unia joka yö

 

Uutukainen, just nyt ei vaivaa. Alkuraskaudesta en saanut unta koskaan moneen tuntiin, pyörin sängyssä (tai luin kun meni hermot pyörimiseen) jonnekin aamuyön tunneille. Sit oli muutama viikko sellasta, että heräsin yöllä ja pyörin pari tuntia hereillä. Nyt on ollut kuukauden verran tehokasta nukkumista ilman mitään vaivoja. (Koputan puuta.) Kuulostaa kyllä ihan kauheelta tuo totaaliunettomuus! Varmasti on aivan tööt-olo semmosen jälkeen.

 

Heippa!

Uusi tässä ketjussa :wave:

Odotan neljättä muksua rv 26 + 3. Isommat lapset 9v, 7v, ja 1v. Jännittää jo kovasti toukokuun nopea tuleminen, mutta samallahan sitä toki odottaakin. Töissä ehdin osittaisella hoitovapaalla olla muutaman kuukauden näiden pienten välissä. Äitiyspakkausta ei tällä kertaa oteta, rahat menevät jonkinlaisten tuplarattaiden tms. hankintaan. Äitiyspäivärahakin taitaa ikäerosta johtuen olla aivan sama, kuin kolmannen lapsen kohdalla.
Pikkuvaivoja on tännekin ilmaantunut kovasti öiden "riemuksi": vetää suonta jalasta, heräilyä ilman syytä, NÄRÄSTÄÄ :/

Oli kiva löytää tällainen tyhmä

 

Moikka kaikille,

Piipahdan mainostamassa tällaista vanhemmille odottajille suunnattua ketjua:

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2236230-30-40-v-odottajat-missa-tahansa-vaiheessa/

Lämpimästi tervetuloa jos pienemmässä porukassa pupiseminen kiinnostaa

 

cherrie_ joo tota ainakin yritän kaikkea pientä tarperllista nyt hankkia... Amme ainakin ois yks minkä pystyy ja turvakaukalo pitäis kans saada ja mulle kyllä käytettynä kelpaa kaikki.. Äitiyspakkaus laatikko käy kätevästi pienen sänkynä jonkun aikaa... Itselläni vaan tämä elämä mennyt vähän vuoristorataa viime syksystä lähtien.. Ei jatkettu työsopimusta koeajan jälkeen siis ei töitä... Mieheni sai häädön asunnosta ku ollu ulosotossa laskuja ja ei ollu varaa maksaa yli hintaista vuokraa... Muutto pääkaupunkiseudulta pois koska moehen perhe ei oikein osannu auttaa kun oli eripuraa ja siel niin ahistava olla ja sitten asuinkin mieheni kanssa hetken mun perheen luona ennen kun sai tämän rivari kaksion ja nyt elää toimeentulotuella... Ja vauvalle ei saa starttirahaa kun vasta sitten kun se on syntynyt... Ja siivoustöitä en oikeen enää pysty tekkemään ku kumartelut alkaa tuntumaan tosi ikävältä mahassa ja vaikea saada täältä töitä...
ääh hirveä vuodatus mutta jotenki niin kauhean sekavaa... Mutta silti nyt on onnellinen että pikkunen on tulossa... Se jos mikä tuntuu tässä elämässä onnelliselta että on mies joka ralastaa ja rakastan myös sitä ja kojta on oma pieni perhe

Pipsukka93 ja poika 25+5

 

Liikunta on mulla ihan vaan arkista hyötyliikuntaa ja ulkoilua, sellaista jota en laske liikunnaksi. Välillä tuntuu nihkeältä pulkan veto, puistoilu ja kävely kotiin on jo tuskaista. Kyllä nyt ovat liitoskivut alkaneet!

En ole ollenkaan pessimisti luonteeltani, mutta jotenkin tämä raskausaika tuntuu jälleen aivan tuskaisen pitkältä! Mielestäni on vielä ikuisuus toukokuuhun Ihana kun niin monet teistä ajattelee toisin. Aina kun multa kysytään milloin on la niin aloitan lauseen sanoilla "huoh no se on vasta..." Jospa nyt helmikuun kunniaksi jättäisin tuon "vasta" sanan pois

Oletteko syöneet tai aiotteko aloittaa maitohappobakteerien syönnin? Kävin apteekissa ihan eri asioissa ja huomasin Rela tarjouksen ja ostin. Oliko se niin, että erityisesti 3 viimeistä kuukautta niistä oli paljon hyötyä? Toki niitä voi syödä aina, mutta vauvaa ajatellen nyt ostin.

Lähden parin viikon kuluttua kahden ystävän kanssa yhden yön minilomalle. Olen innoissani, vaikka samalla vähän jännittää. Esikoinen on 1v 11kk ja olen ollut vain yhden kerran yön poissa. Epäilemättä hän pärjää paremmin kuin minä oikeastaan oma jaksaminen mietityttää kun luvassa on paljon istumista ja kävelyä...

 

Olen samoilla linjoilla Kaanan kanssa. Ei taivas, tohon toukokuuhun on vielä ikuisuus. Olen aika sporttinen ja toimelias tapaus ja nyt kun on jotenkin vetämätön olo ja ei saa itsestä kaikkea irti, niin tuntuu jotenkin raivostuttavalta käydä laahustelemassa kävelylenkeillä kun haluaisi energisen minän takaisin ja päästä kunnolla juoksemaan ja ottamaan hien irti! No tämä on taas vain väliaikainen olotila ja kesällä pääsee taas liikkumaan kunnolla, mutta kun siihen on ikuisuus

Kävin eilen neuvolalääkärissä ja hitsi kun jäi vaivaamaan kun hän sanoi, että sinullahan on iso istukka. No niin oli edellisessäkin raskaudessa. Muutenkin stressaan tuota vauvan kokoa. Olen itse aikamoisen lyhyt ja pieni synnyttäjä ja en haluaisi pusertaa mitään jättiläistä maailmaan. Edellinen lapsi oli yliaikainen ja yli 4kg ja nyt pelkään, että tulossa on vielä isompi kaveri. Painajaisiahan olen nähnyt asiasta Sf mitta oli kasvanut neuvolakäynnistä (2 viikkoa sitten) 5cm...What???Tietty eri mittaaja ja sanoi, että vauva on kääntynyt istuma-asentoon ja sen vuoksi kasvanut tuo mitta niin paljon. Painoakin oli tullut vaikka kuinka paljon lisää, vaikka itsestä ei tunnu siltä. Syönyt olen aivan sammallatavalla ja herkutteluun en ole antanut itselle lupaa nytkään kun en anna muutenkaan. Olen vähän nipo sen suhteen Eli perusruokaa ollaan vedetty. No pyysin, että saanko mennä vapaaehtoisesti sokerirasitustesteihin, niin varmistetaan vielä tuokin asia...Vali, vali....Että hyvää huomenta vaan

 

Mä taas oon vähän ihmeissäni ajan kulusta, tänään on tasan kolme kuukautta laskettuun aikaan! Kolme! Eihän se oo mitään. Iik & kääk!

 

Voihan piru! Mitähän kaikkea kirjoitinkaan, kun tää päätti, että enpäs sitä lähetäkään ja heitti mut ulos.

Nooh, uutta yritystä kehiin. Mulla on noi SF-mitat huidellu ihan omilla käyrillä Eka mittaus oli 23cm ja neuvolalääkärissä 28cm, mut ilmeisesti ihan normaaleilla käyrillä mennään pienen painon suhteen ja omakin paino on noussut max 5 kg, mistä oon positiivisesti yllättynyt.

Aatteliko kukaan teistä juhlistaa vikaa työpäivää mitenkään? Mä tajusin tossa justiinsa et olin varannu Cirque du Soleiliin liput vikan työpäivän illalle ja ihan vahingossa. Musta ihan hauska sattuma ja uskon ainakin toistaiseksi, että sinne viimeseen päivään asti olen töissä. Ainakin, jos nää olot jatkuu. Helpolla olen tähän mennessä päässyt.

Pipsukka: Ootko tori.fi:tä/huuto.nettiä/kirppareita kolunnu? Mä oon ainakin tehny tosi hyviä löytöjä Lastentarvikkeita, varsinkin vaatteita käytetään pienillä niin vähän aikaa, kun kasvavat niin nopeesti et voin kyllä suositella. Hyvää tavaraa ja hinnassakaan ei oo valittamista!

Terkuin, Simppu ja pötkis 28+6

 

Heippa!
kuka Jasmin12:sta lisäksi ilmoitti noita facebook ryhmän pyyntöjä vastaanottavansa?

Bambiina ja ötö 25+4

 

Käytiin sunnuntaina katsomassa Apassionata Helsingissä, voi että se oli taas hieno show. Upeita hevosia ja mahtavia ratsastajia. Meidän 3 vuotiaiskin oli aivan otettu
Ainut miinus puoli oli tuo pitkä autossa istuminen, takaisin tullessa selkää rupesi särkemään ja se edelleen kiukuttelee, johan se nyt monta päivää olikin kunnossa :wave:

Mun lääkäriaikaa aikaistettaisiin viikolla niiden supistusten takia ja tässä neuvolakuulumisia:
RV 25+4
Pissa puhdas
Paineet 118/68
Painoa tullut yhteensä 3,8 kg
SF 25

Ilmeisesti sykkeet olivat 145 mutta jostain syystä niitä ei merkattu. Rautaa ei katsottu eikä tarjontaa, ehkä sit viikon päästä kun meen kontrollikäynnille.
Sairaslomaa sain tän viikon vaikkei ne supistukset mitään ollutkaan tehnyt, elättelen toivetta että kun tässä lepäilen niin pystyn vielä töitä tekemään, äippälomaan on kuitenkin vielä 2kk aikaa..

Mullakin noi SF mitat on ollut isoja (mielestäni), kuukausi sitten se oli 20 ja nyt 25 mutta lääkäri sanoi että ihan hyvä mitta on, meni normaalikäyrän ja yläkäyrän välissä. Katselin edellisen mittauksen jälkeen aikaisempia neuvolakortteja ja kyllä mulla oli mitat pienempiä esikoisesta, painoi syntyessään alle 3kg ja näyttäisi siltä että nää mitat menee lähempänä kuopuksen mittoja, hän painoi syntyessään yli 4kg.

Mä en niinkään harrasta mitään, mulla on kaksi hevosta kotona joten tallien siivoaminen kuuluu päivittäiseen toimintaan, aiemmin myös ratsastin, mutta en ole vuodenvaihteen jälkeen käynyt hevosen selässä, olis vielä tarkoitus mennä mutta nyt on tiet ollut niin liukkaita etten ole uskaltanut. Sitten tietysti lasten kanssa joskus käydään luistelemassa tms. mutta siinäpä se liikunta sitten on. Täällä maalla kun ei ole katuvaloja niin ei viitti pimeeseen väenvängällä raahautua kävelemään, ehkäpä sitten toukokuussa taas pääsee kunnolla kävelylle vaunujen kanssa

Simpulla on hyvä tapa aloittaa äitiysloma, mulla ei ole kummempia ajatuksia sen suhteen, en oo kauheen optimistinen sen suhteen että olisin loppuun asti töissä.

Torstaina olis sokerirasitus, mulla on jonkunverran ylipainoa ja koska edellisistä se on tehty niin nytkin kysyi haluanko mennä, ei siis puhettakaan että täällä määrättäisiin menemään, meillä on ihanan rento neuvolantäti =)

Armin ja toukka 25+4

 

Uni saapui vihdoin ja viimein! Kai tää keho alkaa vaan jo valmistautua tulevaan "vähäuniseen elämänvaiheeseen" tms Töissäkin jaksoin hyvin, unenpuutteestä huolimatta. Todella outoa. Aiemmin olisin vetänyt jo ranteet auki jos vuorokaudessa olisin saanut 4h unta, nyt on ihan normi olo.

Ja kyllä, toukokuuhun on ikuisuus! Eniten harmittaa just kun on pitänyt jättää kaikki omat harrastukset pois, ratsastus, lautailu, juoksu. Agilitykin menee siinä ja siinä, lähinnä enemmän joutuu keskittymään rakon hallintaan kun radan muistamiseen tai ohjaamiseen

 

Heippa!

Käytiin eilen miehen toiveesta 4d-ultrassa ja kaikki oli hyvin Saatiin myös mun olon vahvistukseksi tyttölupaus. Ensimmäinen tyttölapsi kummankaan sisaruskatraassa, poikia onkin jo aika monta.

Tarkempia tietoja:
Rv 23+5
Ohimo-ohimo 57 mm
Pää-peppu 180 mm
Reisiluu 43 mm
Painoarvio 595 g
Syke 148
Kaikki oli kunnossa

Tyttömme ei kauheasti (taaskaan) naamaansa halunnut näyttää vaikka sitä varten sinne oikeastaan mentiin. Kädet pysyi visusti ultrauksen ajan edessä mutta muutama osittainen kasvokuva saatiin...otsa jäi kokonaan puuttumaan mutta leuka, suu, posket ja nenä saatiin hyvään kuvaan.

Nyt voisi katsella muutamia mekkojakin

Mulla nuo liitoskivut jatkuvat. Joka päivä kivut vaihtelevat, joskus on todella vaikea kävellä ja olla ja joskus taas on parempi...edes lepo ei tunnu auttavan pahoina päivinä.

Nukkuminen on kanssa välillä vaikeaa. Oikeastaan nukahtaminen. Kunhan saan kunnolla unen päästä kiinni ei haittaa vaikka yöllä herää vessaan, koska uni tulee nopeasti takaisin. Iltapyörimiset venyy usein yhteen-kahteen asti, kuten viime yönä.

Toisaalta aika menee nopsaan mutta silti tuntuu että äippäloman alkuun on vielä ikuisuus. Taidan vaan olla kypsä töiden paljouteen ja odotan innolla että seuraajani aloittaisi jo tehtävieni opettelun, jotta äippäloma alkais tuntumaan todellisemmalta. Ehkä tuo ikuisen tuntuisesti jatkuva talvikaan ei anna sitä kevään fiilistä.

Farkkutyttö ja Ihanuli (huomenna poksuu 24)

 

Mulle voi laittaa fb-ryhmään liittymisestä yv:tä. =)

 

Outoä, lähetin tän viestin jo eilen illalla yhdeksän jälkeen, mutta se oli poistunut!? Onneksi olin tallentanut notepadille, niin ei mennyt uusiksi. Eli sama uudelleen:

"Kävin tänään aamusta testaamassa uudet sukset ja olivat oikein mainiot. Piti kokeilla luisteluhiihtoakin jäisellä puistotiellä ja vauhdin hurma vei mukanaan, varovaisuus unohtui, ja tärskäytin kunnon perslennot. En ehtinyt yhtään ottaa käsillä vastaan. Hetken aikaa mietin, uskallanko jatkaa lenkkiä, olin ehtinyt vasta kilometrin mennä. Mutta kun ei mitään kummempaa tuntunut, paitsi kipu toisessa kankussa, niin jatkoin sitten matkaa. Olin pelännyt, että kaatuminen saattaisi saada tuon etisen istukan vuotamaan herkemmin, mutta ei onneksi.

Sen jälkeen leivoin Runebergin torttuja, nams! Viikonloppuna vielä laskiaispullaa.

Nibsu, mun käsittääkseni uiminen on sallittua viimeiselläkin kolmanneksella. Jotain kohdunsuun avautumiseen liittyvää rajoitusta ilmeisesti on, mutta en ole varma miten se meni. Edellisessä raskaudessa kävin toukokuussa järvessä uimassa, kun laskettu oli heinäkuussa. Terkkari kyseli vielä kesäkuussakin, olenko uimassa käynyt. Jätin kyllä jo siinä vaiheessa uimisen pois, kun mulla alkoi aina vetää suonta jalkapohjasta. Järvessä kyllä kävin melkein joka päivä, kun käytin lapsia uimassa.

Mulla tuli nopeasti kelan päätökset, viime viikon maanantaina vein muistaakseni paperit, ja tänään tuli postia. Äitiysavustuskin pitäisi olla tilillä ylihuomenna.

Pipsukka93, tsemppiä teidän tilanteeseen ja eikös tämä palsta ole just sitä varten, että tänne voi ne vuodatukset kipata

Maitohappobakteereista, mulla on jatkuvassa käytössä Gefiluskapselit. Aloitin esikoista odottaessa, kun itselläni on paljon allergioita. Näyttäisi siltä, että lapset on suurimmaksi osaksi säästyneet. Esikolla on kesä kesältä ollut voimakkaammat siitepölyoireet koivulle, mutta pärjää zyrtecillä.

Mulla alkaa olla enemmän ja enemmän tyttöolo, vaikka alkuun tuntui enemmän pojalta... hmm. Oliskohan pitänyt sittenkin kysyä ultrassa No ei, kiva arvuutella vielä muutama kuukausi."

Cherrie_ 23+5

 

Cherrie: Mää muistan kyllä lukeneeni tuon eli kyllä sä ainakin olit alunperin sen lähettänyt Musta hiihtäminen on kyllä jotain niin kamalaa, sama olisi kävelä kaks betonikenkää jalassa tuolla ulkona. En tajua, miten se on lapsena ollut paljon kevyempää. Ehkä kevyempi elopaino

Tänään poksuu täällä 29+0! Viikon päästä ylitetään siis yksi virstanpylväs, kun saadaan uudet kymmenet kehiin. Aika mahtavaa!

Terkuin, Simppu ja pötkis 29+0