*** Toukokuun toivotut 2012 ***

syli, mullakin on sokerikoukku :D esim. syön paljon vadelmia, mutta sokerin kanssa.. eilen vedin puolikkaan fatzerin mustikkapiirakan.. nam :p yms muuta kivaa! mulla ei onneks paino ollu noussu viime neuvolassa, päinvastoin, se oli tippunu viikossa 400g! mutta ensi viikon neuvolaa odotellessa :D
 
joo.. mä kauhun ja naurunsekaisin tuntein odotan ens viikon neuvolaa :D onneks ei jättivauvaa kerkii kasvaan mun herkutteluilla, nyt oli painoarvio 2800g mutta eihän se meille kuitenkaan hyvää tee että älyttömästi mä mässytän. mutta taasen kerran, en jaksa ressata enää tällasista, kunhan nyt menee kaikki ok loppuun asti, herkkujen syöminen ja ylimääräset kilot on kuitenkin aika harmitonta verrattuna oikeisiin ongelmiin. Herkutellaan siis hyvillä mielin, ne mielihyvähormonit kuitenkin hyväilee vauvaakin :D
 
20.4 klo12.02 syntyi kuvankaunis tyttö. Mustat tuuheat hiusket ja niin nätti.
2470g ja 45cm

Rv oli kuitenkin vasta 35+5 joten neiti joutui teholle opettelemaan hengittämistä. Tilanne menee kuitenkin kokoajan paremmaksi ja neiti hengittää jo itse lisäilman turvin.

Syliin en ole vielä saanut mutta veriarvot yms kunnossa joten toiveissa on, että jos tosi tosi hyvä tuuri käy niin huomenna.

Kauhea ikävä vauvaa kokoajan. Ja vaikka järkisanookin että meidän tytöllä tilanne on tosi hyvä ja parempaan mennään.Niin sydän ja tunteet sanovat toista ja kaipuu saada tyttö syliin ja rinnalle on valtava.

Mutta päiväkerrallaan mennään ja kyllä se ihana vauvantuoksuinen arki vielä meillekkin koittaa.

t: Marenda ja tyttö johon rakastui ensisilmäyksellä.
 
Viimeksi muokattu:
Kunpa Marenda olis päässyt jo kunnolla sylittelemään vauvaa :heart:

eilen poksuttiin viralliseti valmiille viikoille :) olo on kyllä semmonen että en jaksa uskoo että aineka 5 viikkoo viel oisin koossa.. viime yönä tuli eka iso itku pitkästä aikaa, olin vaan niin väsyny enkä saanu enää unta. Ukko sanokin että varmaan paras hakee tänään ne unilääkkeet ja totesin et olis joo varmaan kaikkien kannalta paras, kakskin parempaa yötä auttais ihan sikana oloon.

mulla on selvästi keho aloittanut voimien keräämisen ja valmistautumisen, se vaan ei oikein onnistu kun unet on jääneet aika minimaalisiksi. Pari päivää nyt supistelluki vähemmän, selvästi keho koittaa säästää mua "turhalta" supistelulta. Oon kyl ihan poikki, itku tulis jos nytkin alkais supistaa. Lisäks mielessä pyörii semmoset eräänlaiset voimaruuat, rasvanen kala, maksa, pähkinät, öljyt, hedelmämehut, tuoreet vihannekset... eli kyllä se vauva sieltä on tulollaan :heart:

Nyt otan kyl rauhallisesti, lötköttelen vaan, no en kyl muuta pystyiskän, lantio ja kaikki liitokset niin hellänä että kävelystä ei tuu mitään, eilen illalla vein roskat n 50m matka ja se oli niiin hankalaa et ei tosika. Onneks kevä on vauhdissa, tästä sohvalta näkyy nytkin aamuauringon kultaamat puronrannan puut ja odottelen oravaa saapuvaksi näkökenttään :) krookukset kukkii ja hyönteiset ja eilen yks perhonenkin pörräs, niitä on ihana seurata kun muuta ei jaksa.

Täältä väsy mamma lähettää ikiaikaista voimaa ja rauhaa muille mammoille :heart:

Syli84 ja Hemmo 37+1 :heart:
 
Marendalle onnea kovasti,samalle päivälle mentiin:heart:

Ihana mustatukkainen poika syntyi 200412:heart:
Rv 37+6 ja mittoja 3855g/50cm

Kotona ollaan viimein :)Poika on ihana,tummaa tukkaa ja vauvan tuoksua.Kesti hieman päästä osastolta kun poitsu päätti kellastua hieman mutta valoihin asti ei onneksi jouduttu.Synnytys meni erittäin hyvin ja koko prosessi oli onnistunut ja hyvän mielen jättänyt.Aamulla tyksin ä-polilla odotti mukava lääkäri joka oli jo valmistautunut käynnistykseen ,vain varmistuksen haki ylilääkäriltä kun viikkoja tosiaan oli sen päivän vajaa 38 !:)Sitten lähdettiin saliin vauvan painoarvion ollen 3,6kg
11 aikaan lääkäri puhkaisi kalvot ja sitten alkoi odottelu.Käveltiin pitkin käytäviä jotta supistukset alkaisi.Eivät päästäneet kauas kun edellisiä syöksysynnytyksiä takana(ekaa kertaa mulle on virallisesti sanottu olevani syöksysynnyttäjä ) Kun supistukset sitten alkoivat kaikki kävikin nopeaa.Kiittelivät että olin jaksanut liikkua ja näin ollen ei käynnistykseen tarvittu muita apuja kuin tosiaan kalvojen pukaisu ja muun hoisi luonto itse.Synnytyksen kestoksi laitettiin 1h35 min ja ponnistusaikana luki"muutama päättäväinen ponnistus" Hiukan tuli paniikki ponnistusvaiheen alussa ja teki mieli juosta pakoon,edellinen ponnistuvaihe kummituksena,mutta kun sain itseni kerättyä,se oli menoa.Ilokaasun avulla meni kokonaan ja tunsin hallitsevani tilateen hyvin,lukuun ottamatta tuota hetkellistä paniikkia Nyt synnytyksen jälkeiset hormoonit jyllää ja itkuhan siinä tuli kun ajattelin että viimeistä kertaa kannan oman vauvan näistä ovista ulos! Nyt totutellaan arkeen SUURENA perheenä ja taitaa nää nettailut jäädä vähemmälle

Onnea kaikille matkaan ja yritän käydä tsemppaamassa ja kannustamassa ja onnittelemassa minkä kerkeen=)

Lily-rose ja poika 3vrk
 
Onnea marenda ja lily-rose! :flower:

Eilen neuvolassa, viime viikon pissatesti ok, mut pikatestissä edelleenkin proteiinit +/-. Verenpaine nousussa ja sf-mitta 37! :O eli tuosta isosta mitasta johtuen sitten lähete äippäpolille kokoarvioon. Menee varmaan ens viikolle tuo aika, niin jospa tää kaveri nyt vois vaan jo tulla. Mutta kun ei merkkiäkään... ehkä jotain hyvin pieniä jomotuksia ja sukkapuikkoja sillon tällön.

Ite kyllä epäilen tuota sf-mittaa, tai on se nyt kolme kertaa menny yläkäyrillä, kaks eri mittaajaa ja eilen se mittaus oli kyllä yhtä söhellystä kun ei meinannu löytää paikkaa mistä mitata. Ja lääkäri mulle sanoi tuossa viimeks et kun oon niin lyhyt niin maha nyt vaan kasvaa sinnepäin missä on tilaa, eli etiäpäin :D mutta eipä tuo pahaa tee tuolla polilla käydä, jos sinne asti yhtenä kappaleena pysytään :p

On vaan niiiiiiin kypsä olo! :kieh:

:heart: 38+4
 
Lilylle tännekin onnittelut:heart:

fairytale mulla oli proteiinit +/- pitkään mutta valkkari vaan sotki, nyt ollu puhdas -. toi sf-mitta on ihan hassu juttu, mä oon pitkä 175cm ja syvä/leveälantioinen, vauva tipahti alas jo aikaa sitten ja viimeset 2 mittausta ollu 29cm ja voi olla et kun keskiviikkona mitataan niin on laskenut. Mulla toi 29cm on ollu siis maksimi :D en ees osaa kuvitella mikä olo lyhkäsemmillä naisilla on joilla sf mitta huitelee 40cm tietämillä kun omakin olo oli ton 29cm kanssa jo tukala kun ei meinannu keuhkoilla tila riittää.

Nukuin ekaa kertaa varmaan kuukausiin hyvin... ahhhh. Heräsin pissalle vissiin vaan kerran ja havahduin kevyesti kun mies lähti aamuvuoroon ja sitten kun mun kello soi klo 9.00 mutta jatkoin unia viel 10 asti. Olo on jo ihan niin huimasti parempi että kannatti luottaa lääkäriin ja ottaa se miniannos unilääkettä.. Ihan liian kauan kärvistelin ja kärsin, kuitenkin tutkittu ja turvallista ainekin nykylääketieteen valossa, tyhmä minä, oisin varmaan jaksanu elää terveellisemmin sit muuten jos oisin suosiolla ottanu uniin apua aiemmin :ashamed: heti huomaa että kun oon nukunu hyvin, ei tee heti tällain aamusta makeeta mieli.

Kypsä olo taitaa olla vallitseva olotila meillä kaikilla

T Syli84 ja hemmo 37+2
 
Onnittelut marenda ja lily-rose :flower: Ja kaikki muutkin ketkä käärön on jo saanut :heart:

Täällä rv 37+6 ja huomenna neuvola, viimeviikon torstaista asti ei ole sitten supistellutkaan, vaikka ä-polilla olivat melko varmoja, että syntyy hyvin pian... Limatulppaa on tullu joka päivä n. teelusikallisen verran, ainut mikä nyt on valvottanut on lonkkakipu öisin. Ja nyt parin päivän ajan rinnat on kutissu ja nyt niissä on sellasia pikku möykkyjä, pakanneekohan maitoa :) nyt kun on nää ns. kituviikot meneillään, niin tulee näköjään seurattua kaikkia kropan antamia "merkkejä", että josko pian alkaisi tapahtua... :D
 
Syli, ihanaa, että oot saanu nukuttua hyvin! Sehän on kuule kuin pistäis rahaa pankkiin... ;)

äitijapojat, kuulostaa siltä, että sielläkin alkaa pikku hiljaa tapahtua... jännityksellä odotamme :)

(.) Eilen käytiin jo jännän äärellä, kun viiden jälkeen iltapäivällä alkoi ihan järjettömät selkäpoltot. Oltiin miehen mummun luona kylässä, enkä loppupeleissä voinut enää istua paikoillani. Poltot muuttui illan mittaan selkeiksi kipeiksi suppareiksi, joita tuli pahimmillaan 5min välein. Missään vaiheessa ne ei kuitenkaan tulleet säännöllisesti. Suoli tyhjeni useampaan otteeseen, kiva kiva. Ainut asento, missä vähän helpotti oli jumppapallon päällä istuminen niin, että mies piti lämmintä kaurapussia alaselkää vasten. Yhdentoista maissa tuli jo niin kipeitä suppareita, että mietin SVO:lle soittamista... kunnes ne loppui ihan yhtäkkiä kuin seinään! Voi jumaleissön! No, nukahdettiin siinä sitten miehen kanssa molemmat. Mies oli aamulla väsynyt ja kiukkuinen töihin lähtiessään, itse en saanut enää unta klo 5.30 jälkeen.

Nyt alkoi taas supistella...

Tuskainen Eska & Onni 39+1
 
toivotaan eskapismille synnyttäviä supistuksia. :) Täällä ei tosiaan ole ollut niitä kipeitä supistuksia sitten viime torstain.. keränneeköhän kroppa voimia voimia tulevaan.

Tänään tuleekin mun äiti ja setäni vaimo meille siivousavuksi, ja otan avun vastaan mielellään. Itse huomaan miten on päivisin energia riittänyt pieniin "pesänrakennuspuuhiin" :D Viikonloppuna jos harrastelis sit sitä saunaa ja seksiä.. Viikolla ei noi seksi hommat onnistu, ku mies tekee reissutyötä.. Ja onpahan kysymysmerkillä joutuuko synnytykseen.. mutta kerkii jos kerkii, en jaksa siitä stressiä ottaa :) toivon vaan että vauva on turvallisesti maailmassa :)

poksis

äitijapojat ja iita rv 38
 
fairytale hi hi joo no oon sit pari senttiä pidempi :LOL: hattua nostan kyllä sinne että jaksat kantaa mahaa :whistle:

äitijapojat kituviikot kuvaa kyllä parhaiten tätä aikaa :D ja tosiaan noita merkkejä hakee ittestään tahtomattaankin vaikka toisaalta on koittanu nyt päättää etten päättelis mistään mitään kun voihan täs kitua viel useemmanki viikon :D

neuvolaan menossa tänään taas pyörän avulla mutta meen kyllä entistä hitaammmmiinnn..... olo suht ok nyt mutta sen jo tietää et jos normaalisti yritän reuhtoo ni sit oon pari päivää ihan sohvanpohjakuntonen :p aamusta asti ollu kurkku kipee, vähän yskänpoikasta ollu pidempään allergioitten takia mutta nyt kuulostelen olisko ekaa kertaa koko raskausaikana pikku flunssavirus päässy jylläämään, eilen vähän sain kylmää kun pidin takaovea auki kun oli ihanan kostea kevätilma ulkona ja kaipasin raitista ilmaa mut ulos ei oikein pystyny lähteen isommin.. pieni flunssailu tekis kyl nyt hyvää, vauvakin sais vastustuskykyä vaikka taitaa aikahyvät tropit kehossa jo olla kun mä en oo sairastanu vaikka välillä ollu fiilareita.

aurinko paistaa ulkona ja yhä lisää kevätkukkia nousee pihalle, ihanaa!!

Syli84 ja hemmo 37+3
 
eskapismi kiitos, todellakin toi nukkuminen on kuin rahan pankkiin laittoa, tai jättimäisten sijoitusten tekoa tai tai... anyway olo on niiin paljon parempi et ahhhh. Sulla olo kuulostaa siltä että jotain TODELLA on tapahtumassa lähiaikoina :) toivotaan että saisit helpotusta oloon vauvan muodossa ;) Miten sun mielialat/olot muuten jaksaa? mä oon aineki unien myötä taas huomattavasti "normaalimpi" :D

äitijapojat mä oon ollu muuten aina semmonen "teen kaiken ite" tyylinen ihan liiakskin, nyt oon ruvennu opiin ottaan apua vastaan ja se on hyvä. Aattelin paria naapuria ahdistella lähipäivinä jos ne tulis kahville ja suunnittelemaan taloyhtiön talkoita lähiviikoille. Oon puheenjohtaja ja kevättalkoille ois tarvetta mutta mulla alkaa vähän tää olomuoto oleen semmonen etten yksin voi järjestää enää mitään ni tarvii delegoida :D lisaks aattelin houkutella mun veljen meille kylään viel ennen vauvatuloo, saisin teetettyy miehillä sit pieniä pihahommia omassa pihassa yms :whistle:
 
  • Tykkää
Reactions: äitijapojat
Syli84, niin olin itekkin ennen sellainen että teen kaiken ite... mut nyt oon ihan ilonen kun saan apua. Tilanteetkin muuttuu, nyt jo lapsia kolme, kohta neljä :) huushollissahan meillä täällä pyörii myös kaksi koiraa ja kaksi kissa ja ukko reissutyössä reilun viidensadan km päässä :) joten käytännössä oon ollu koko raskauden ajan yh:na. :D ja samalla oon täällä kotona hoidellu ukon firmankin asiat :)

ja kohta kun lähden nla:aan niin äitini hoitaa nuorimmaistani (1v6kk) sen aikaa :D
 
meille syntyi rv37+4 23.4 klo 14.15 poika mitoilla 3480g ja 50cm, päänympärys 34cm :heart:

kotiin päästiin jo eilen ja synnytys meni hyvin :) kaikki siis mainiosti!

kertoilen lisää myöhemmin =)

-tiuhti ja pikkumies 4pv
 
  • Tykkää
Reactions: pinpon
joskohan sitä rustais syntymäkertomusta =) kopsaan suoraa esikoispinkasta kun en jaksa uudestaan rustaa romaania :D

eli sunnuntaiaamuna huomasin että nyt alkaa tosissaan irtoomaan limatulppaa :) sitä tippui pönttöön kunnon möntti, YÖK! ei tullut kuitenkaan supistuksia tai muutakaan, joten lähdin kaupoille ostamaan terassille kukkalaatikoita ja orvokkeja, kaupassa ollessa tuli eka supistus.. teki hiukan kipiää mutta meni ohi! mutta enpä tienny että se tarkotti lähtöä :D

tulin kotio ja supistuksia oli tullut epäsäännöllisesti jonki aikaa.. puoli 5 ne alkoi kuitenkin tuntumaan jo aika tumakoilta, koski myös selän puolelle mutta pystyin olemaan, myös massu alkoi tyhjenemään.. aloin silloin kellottamaan ja huomasin että tulevat 5 min välein :) olin silloin vielä pihalla laittamassa niitä kukkalaatikoita (ja edelleenki niistä puuttuu mullat, pelkät orvokit on paikallaan :D)

siinä mä niitä seurailin ja menin suihkuun, lämmin vesi vaan loppui aika äkkiä joten tulin pois, jolloin supparitkin vähä rauhottui, mutta alkoi kuitenki uudestaan :) soitin ekan kerran synnärille ja sanoivat että menisin lepää hetkeksi, että josko ne loppuisi vielä!

puoli 9 maissa soitin uudestaan koska aloin olemaan jo hiukan kipiä, en pystynyt olemaan aloillaan supparin aikana, mutta ne ei kestänyt kyllä vielä edes 1 min silloin mutta tulivat säännöllisesti. lähettiin sitte joskus 9 aikaa sairaalaan.

sairaalaan päästyä olin käyrillä ja kohdunsuun tilanne tarkistettiin, SE OLI TAKANA PIILOSSA, kätilö ei edes ylettänyt siihen!!!!! vitsi ku petyin ja olin varma että ne loppuu vielä :D kätilö kuitenki sanoi että menen suihkuun ja katsotaan sitte uudestaan, olin reilu tunnin suihkussa.

hiukan 11 jälkeen tulin pois suihkusta ja tilanne katottii uudestaan, sormelle auki, JIIHUU :D mutta kätilö sanoi että saattavat vielä loppua, olihan viikkoja sunnuntaina vasta 37+3. mies passitettiin kotiin ja mut petiin maate, jäin siis sairaalaan.

mulle annettiin kaksi kipupiikkiä pyllyyn, kumpikaa ei auttanut vaan supistukset alkoi tekee tosissaan kipeetä. menin joskus 2 maissa uudestaan suihkuun ja olin siellä 2h! kätilö tuli hakemaan mua pois käyrille ja sanoi että katsotaan kohdunsuu, olin 2 cm auki! eli edistystä tapahtui.. sain toisen kipupiikin, mutta sekään ei auttanut.. koski niin pirusti! lämpötyynyn ja kauheen ravaamisen kanssa kärvistelin puoltoistatuntia vielä kunnes kätilö tuli sanomaan puoli 6 maissa että hän menee täyttämään mulle altaan ja pääsen saliin :)

6 aikaan katsottiin taas tilanne ja olin 4 cm auki :) eikun ammeeseen lillumaan! amme saatiin juuri täytettyä ja ehdin 5 min "nauttia" ammeesta kunnes yhtäkkiä kuului kova POKS ja tunsin virtauksen jalkovälissä, LAPSIVEDET MENI! soitin kätilön paikalle ja pois ammeesta pedille ja käyrille.. kunnon supistuksia piirtyi 3min välein ja soitin miehen paikalle.. hän ehti olla töissä 20min :D

tuon jälkeen se alkoi, meinaan KIPU! supistukset oli helvetin kipeitä! sain sitten avuksi ilokaasua, mutta eipä siitä mennyt kuin pää ihan sekaisin, siksi se varmaan auttokin vähä supistuksiin..

8 maissa aloin rukoilemaan epiduraalia, kipu oli ihan kamalaa, meinasi taju mennä ja vedin ilokaasua ihan hulluna! vihdoin sen sain joskus puoli 9 ja taivas aukesi :) sain nukutuksi sen jälkeen 1h kunnes ne alkoi tuntumaan jo läpi.

tilanne katottiin 10 maissa uudestaan ja olin 6cm auki, supistukset alkoi taas tekemään kipiää ja imppasin taas ilokaasua ja sain hetken kuluttua uuden satsin puudutetta, se auttoi taas rentoutumaan hyvin :)

puoli 1 olin sitten 10cm auki, mutta vauva ei ollu laskeutunut ja ponnistamisen tarvetta ei vielä tuntunut.. kunnes puoli 2 alkoi supistukset taas kovana ja kauhea kakkahädän tunne, siitä se alkoi, PONNISTAMINEN VIHDOIN JA VIIMEIN! ensin harjoittelin hieman ja sain vauvan laskeutumaan hollilleen..

sitten en muista enää, kipu oli kamalaa, supistukset sattui niin helvetisti ja se paineen tunne oli kova! epiduraali ei siis enää auttanut ja ilman mentiin! ei ehditty enää laittamaan oikein mitään lääkettä, ainoastaan paikallispuudute välilihaan jos oli tarve leikata eppari, mutta ei tarvinnu, sattui ihan kauheesti, huusin, kirosin ja puristin miehen kättä samalla kun mun jalat oli kahden kätilön kyljissä ottamassa vauhtia ponnistukseen.. klo 14.15 poika oli pihalla, kipu loppui siihen ja sain pojan syliin :heart: kyyneleet valui silmistä, se oli ohi, melkein 2 vuoden odotus palkittiin :heart: mieskin itki kauheasti.. ei sitä voi sanoin kuvata kun saa pojan omalle rinnalle.. olin ihan huumassa rakkaudesta!

mun mielestä synnytys meni hyvin, kipu oli kovaa, mutta kyllä sen uudestaan kestää ;) supistukset sattui minusta enemmän kuin ponnistus! siinä sai tehdä kivun eteen jotain..

tiuhti ja pikkumies 6pv :heart:
 
Oikein ihanaa lauantai päivää kaikille.
Meille syntyi siis ihana, sinnikäs ja tarmokas pikkuinen tyttö 20.4 klo 12.02. Rv oli 35+5 ja sektiolla tuli hän maailmaan.
Itku kuului heti kun pää oli ulkona, mutta asiat eivät sittenkään olleet niin hyvin.
Tytön hengitys romahti, hänet elvytettiin ja laitettiin hengityskoneeseen.
Eli alku oli todella rankka.

Keuhkoihin laitettiin jotain niitä kypsyttävää ainetta ja se tehosikin todella hyvin.
Pian tyttö pääsi hengityskoneesta irti ja hän sai lisäilmaa nasaalilla. Parinpäivän päästä päästiin siitäkin eroon ja siirryttiin happiviiksiin.

5päivää meni teholla ja 3 päivää tarkkailussa. Keuhkot ja hengittäminen olivat siis se suurin ongelma ja huolenaihe. Lisäksi tyttö sai antibiootteja, vietti vuorokauden sinivalohoidossa, otettiin kolmet röntgen kuvat keuhkoista, ultrattiin aivot sekä sydän. Lukuisia verikokeita. Ja ties mitä muuta.
Tyttö kuitenkin yllätti sinnikkyydellään sekä meidät että lääkärit ja nyt tuhisee tyytyväisenä vieressä.
Ei tämä toki vielä ole ohitse. Ruoka meni pitkään nenämahaletkulla sillä syödä hän ei osannut. Nyt on onneksi oppinut hienosti pullolle ja pikkuhiljaa voidaan opetella rinnallekkin. Maito on onneksi noussut minulla tosi hyvin ja parin ensimmäisen päivän jälkeen onkin saanut vain omaa maitoa. Maitomääriä seurattava vielä hetken aikaa kotona.

Sydämmessä on edelleen parireikää. Mutta molemmat ovat erikoislääkärin mukaan ihan normaaleja keskosilla ja niiden pitäisi umpeutua itseksekseen. Heinäkuussa mennään kontrolliin, muuten voi olla aika huoletta.(tai ainakin yrittää)
Bilirubiini arvoa vielä seurataan, samoin neuvolassa painoa. Sekä elokuussa polille keskoskontrolliin.
Rautalääkitys aloitetaan 1kk iässä ja D3 vitamiinit nyt.

Tyttö oli syntyessään 2470g ja 45cm. Nyt kotialähtiessä hän oli 2400g ja 45.2cm

Itse toivuin sektiosta hyvin, leikattiin perjantaina, kotiuduin itse maanantaina. Jokaisen hetken minkä olen voinut vietin tytön luona sairaalassa ja hoidin mahdollisimman paljon itse. Yöt oli pakko olla kotona. Ja henkisesti tämä oli todella rankka kokemus. Huoli vauvasta, erossa olo. Mutta kyllä tästä selvittiin ja nyt ollaan sitäkin kokemusta vahvempina yhdessä kotona. Vaikka tuskinpa tästä huolesta pääsee ikinä eroon.

Tyttö on aivan ihana, on hurmannut kyllä koko perheen. Ja niin kaunis, musta tuuhea tukka.
Niin sinnikäs, reipas ja urhea. Paljon on joutunut pieni kestämään.

Tässä siis tiivistettynä pikkuisen syntymä ja meidän viikko. Alku oli rankka mutta nyt kaikki hyvin ja aloitellaan uudenlaista arkea.


t: Marenda ja Tyttö 8vrk

P.s Kiitos kaikille onnitteluista ja hurjasti onnea Lilylle ja tiuhtille pojista.

P.p.s tyttö kellertää vielä vähän ja heti maanantaina otetaan se bilirubiini.Ei auta kuin toivoa että se on kunnossa.
 
Lily ja tiuhti_, ihanat onnittelut myös teille!

Hurjaa ja samalla niin upeaa lukea teidän jo synnyttäneiden kokemuksia h-hetkestä. Tällaiselle ensikertalaiselle ehdottoman tärkeää, kiitos että olette jaksaneet kertoa kuulumiset!

Itselläkin vähän sellainen olo että voisi jo pieni tulla. Oma rakas äiti ja tuleva mummi on lähdössä tosin kohta reissuun ja palaa vasta äitienpäivän holleilla, hän tulossa meille koira-, kissa- ja tarvittaessa lastenvahdiksi (jos miehen lapset sattuu meille) synnytyksen aikaan joten paras olisi että joko ennen tai jälkeen reissun osuisi oma päivä kohdalle! :D Aikoo myös pitää koko kesän lomaa (eka kesäloma ties moneen kymmeneen vuoteen) ihan vaan jotta pääsee tarvittaessa avuksi vauvan kanssa. Ihana äiti. <3

Omaa napaa: täällä alkanut supistuksia tuntumaan (siis muitakin kuin mahan kovettumista), ja torstaisessa äitiyspolin seurannassa kohdunkaula oli vähän lyhentynyt. Kiinni oli kuitenkin tiukasti vielä kohdunsuu, ja takana, joten lääkäri halusi vielä varata ajan 2 pv ennen h-hetkeä. Toivottavasti ei tarvitse enää sinne mennä!
Pikkuneiti oli kasvanut kahdessa viikossa hurjat 500 grammaa, ja nyt siis painoarvio oli 2400 grammaa. Tällä vauhdilla jos loppuun saakka päästään pitäisi neidin olla hippasen päälle 3-kiloinen. Eli oikein hyvin kasvanut, vaikka oman lääkitykseni takia sitä kasvua jouduttiinkin seurailemaan.

Mua ei niinkään itse synnytys ahdista, eikä se ettei koti ole vielä läheskään valmis vauvan tuloon, vaan se että jään yksin synnärille. Että joudun sinne jo niin aikaisin, että mies häädetään välillä pois. Ja erityisesti se, että mies ei saisi olla minun ja vauvan kanssa kun synnytys on ohi. Kauhistuttaa jo se että oon just synnyttänyt ja mies pistetään kotiin eikä saa olla mun tukena esim. ekana yönä. Iiiiks. Oonko ehkä hieman läheisriippuvainen... :D Perhehuone ollaan jo toiveissa synnärille ilmoitettu ja toivottavasti onnistuu! Muuten lähden kyllä vaikka väkisin heti synnytyksen jälkeen, en uskalla jäädä yksin vauvan kanssa, enhän mä osaa!

Panikoiden,

Mame_ rv 36+0
 
hauskaa vappua kaikille mammoille:heart: mietsi alotti jo eilen munkkien puputuksen... ihanat kelit aineki täällä pirkanmaalla, aurinko paistaa!!!!

ja kaikki joilla vauva sais jo tulla, kiritykset GO GO!!

mulla jo alkuvaiheessa kuulu välillä tiukkoja napsahduksia alamaha/lantiseudulta. OOn aatellu että jotenkin liittyy noihin kiinniittimiin ja kannattimiin vatsaontelossa. No eilen pissalla istuessa kuulu tiukka naps taas pitkästä aikaa ja hetken jo jännäsin että olisko ollu lapsivesinapsahdus mut eiiii... tosin ehkäpä se ääni olis vähän kovempi poksahdus mutta jännitin tosissani hetken että joko :D malttamattomana siis täällä edelleen ollaan yhes koos.

Syli84 ja Hemmo 38+1 viikot sentäs poksu eilen jee!!!
 
hyvää vappua kaikille :heart:

täällä tuli sitten kohtutulehdus :( eilen olin tipassa sairaalassa ja pääsin kotio kun vinguin hetken aikaa etten jää osastolle! tulehdusarvot oli sen 138 (saa olla sen 3), mutta koska olen kuitenkin niin hyvinvoiva niin sain sitten lähteä. kaksi antibioottia sain mukaani ja jos olo menee huonommaksi ja kuume nousee korkeaksi pitää mennä välittömästi osastolle takaisin! yöllä oli kuumetta mutta laski kun otin kaksi panadolia :) eli silleen ihan hyvä.. nyt pitää vaan yrittää lepäillä, kauhean vaikeaa koska olo on kuitenki ihan hyvä! tekis nyttekin mieli imuroida yms. mutta pakko ne on jättää väliin..

poika on ihana :heart: ns. helppo vauva :) syö hyvin, nukkuu pitkiä pätkiä ja seurustelee jo aika paljon päivisin, on siis hereillä jo pitkiä pätkiä!

mie oon kuitenki niin onnellinen, harmittaa kyllä että aina mie meen kaiken vaikeemman kautta, eli olis tämäki tulehdus saanu jäädä! saakeli :kieh:

onnellinen tiuhti ja pikkumies :heart: 1vk 1pv
 

Yhteistyössä