Oon käynyt joka päivä kurkkimassa että miksi kukaan ei kirjoita mitään. Enkä silti voinut itse kirjoittaa..
Reissu meni hyvin, paluulento onnistui siihen tavalliseen tapaan; parit raivarit lentokentän lattialla kun ei saanut juosta ihan miten sattuu ja ihmiset vieressä taivastelee, että miten noin iso lapsi kiukkuaa noin. Iso italialaiseksi joo, mutta muuten ei.. Italiassa ostan muuten Eevalle vaatekokoa 4-6v.
Hiihto/luistelu otetaan ohjelmaan ensi vuonna kai. Ellei joku sukulainen osta suksia joululahjaksi. Mä en usko että Eevan mielenkiinto riittäis vielä kumpaankaan lajiin kertaa-kahta enempää tai viimeistään siinä vaiheessa lentäis sukset takkaan kun ei osaisikaan heti.
Talviaika ei vaikuttanut sen kummemmin rytmiin, samoin kuin noi tunnin aikaerot menee ilman ihmeempää. Pidän sit vaan hereillä tai herätän tuntia aikaisemmin/myöhemmin.
Onkin pitänyt kysyä, että
onko teidän pienillä inhoruokia jo? Ja mitä niiden kanssa teette, tarjoatteko aina vaan ja jollain ihmeellä huijaatte suuhun vai annatte olla? Eeva alkoi reissussa vetää hatusta näitä "yök en syö, pahaa" -juttuja. Siis esmes perunat muussa muodossa kun muusina tai ranskalaisina.. pahaa. Pizza.. "mammaaaaaAAA! tässä on jotain pilkkuja, en syö!" (pilkut=mitä vaan ruskistunuttta; juustoa, reunaa, täytettä) Mitäs muuta.. noita on paljon, haluais ilmeisesti elää lähinnä muroilla, mummon muusilla ja jauhelihalla. Tää alkoi ihan yllättäen kun aina on syönyt kaikkea. Jonkin aikaa yritin tuputtaa, mutta helpompi kun ei edes yritä. Mutta pakkohan sen on alkaa syödä monipuolisesti eikä huutaa kun hyeena jos ruoassa on "pilkkuja"!