Nonnih. Nyt tuli kaikki luettua edes jollakin tavalla läpi. Mitä nyt esikko kävi välissä aina kaikenlaista yrittämässä kysellä.
Tosiaan meillä on sairastettu urakalla ihan perusflunssaa. Ei ole sikaa ei. Kaikki ollaan jossain vaiheessa käyty lääkärissä asia tarkistamassa. Eli saldona oli pikkumiehellä molemmat korvat tulehtunut, esikoisella poskiontelotulehdus, keskimmäisellä kuten itsellänikin muuten vaan pitkittynyt köhä, isännällä nyt viimeisimpänä poskiontelotulehdus.
Sikarokotetta ei meillä ole otettu kellekään eikä tulla ottamaan. On sen verran paljon tullut huonoa palautetta niiltä jotka ko. rokotteen ovat ottaneet, että ei haluta ottaa sitä riskiä. Mutta en ala asiasta teille tai kellekään mullekaan paasaamaan jokainen harkitsee itse ja tekee päätöksensä puoleen taikka toiseen saamiensa tietojen perusteella.
Käytiin 1½-v lääkärineuvolassa: uudet mitat paino 11450g, pipo 50,2cm, pituus noin 85,5cm (koska pikkumies rupes raivoon eikä suostunut "laudalla" makaamaaan).
EHKÄISYSTÄ olitte keskustellut. Minä edelleenkin liputan laastarin puolesta. Kierukan kanssa raskautuneita on mulla tiedossa muutamia ja myös noita unohdetun pillerin lapsia
Tosin kapseliskin saattaisin harkita, jos pidempi aikaista ehkäisyä haluasin, mutta meillä ei taida lapsi luku olla vielä täysi, koska yhteisellä päätöksellä mennään tjot.
Meillä mies on onneksi samanlainen jouluhöperö kuin minäkin. Joten suunnittelee lahjoja ja lähtee niitä vielä mielellään ostamaankin.
Jouluaatto vietetään ihan kotona. Ainaskin mun vanhemmat tulee meillä ja enkä anoppi riippuen hänen työvuoroistaan.
Kirpputorit on pop. Nykyisin tosin tulee vaatteita harvemmin ostettu. Paitsi jos joitain merkki juttuja löytyy sopivaan hintaa hyvässä kunnossa. Kirppareita ja huutokauppojakin kierretään miehen kanssa yhdessä, kun toi meidän keräilyharrastuskin on yhdessä aloitettu ja molemmat sen parissa puuhaamisesta nauttii.
HARRASTUKSET mitä ne on? Jotain syötävää
Ei ole ei mitään säännöllistä. Mitä nyt tota autourheilujuttua ollaan koitettu pitää hengissä. Meillä on miehellä kans noita iltavuoroviikkoja joten silloin ei oikeen onnistu mihinkään lähteminen yksinään.
Tosin kyllä on pikkuhiljaan alkanut ahdistaa tämä 24/7 äitinä oleminen vaikka mies kotona ollessaan ihan mukavasti osallistuukin, mutta tossa ne on silti kokoajan mun silmien alla. Onneksi alkaa tämä joulusesonki ja voin aina välillä livahtaa auttelee äitiäni noissa myyjäisjutuissa.
Tallin harjakaiset aiotaan viettää viel enskuun puolvälissä, kunhan saadaan loput levyt seiniin ja lämpöpäälle.
Siinä nyt ensi hätään meidän kuulumisia. Tosin romaanin mittaiseksi tais jo venähtää....