Pari päivää sitten käytiin ekassa ultrassa. Jäi jotenkin poika olo: esikoinen oli pää-perä mitaltaan pienempi tuossa vaiheessa ja tämä uusi asukki esitteli pitkiä koipiaan äitin iloksi ihan urakalla =) . Ellei sit tuu pitkäsäärinen missi
Onneksi pahoinvoinnit (paitsi närästys ja väsymys) taakse jääneitä vaivoja. Nyt vaan yritän jaksaa uhmaavan 2-v esikoisen kanssa puuhailla päivisin ja nukkua minkä kerkii.
Onneksi pahoinvoinnit (paitsi närästys ja väsymys) taakse jääneitä vaivoja. Nyt vaan yritän jaksaa uhmaavan 2-v esikoisen kanssa puuhailla päivisin ja nukkua minkä kerkii.