Toukokuiset
- Viestiketjun aloittaja fariini
- Ensimmäinen viesti
Kivaa, että täällä on niin monta ensikertalaista yli 30-vuotiasta! Itse täytän marraskuussa 35.
Mies sai eilen kuulla raskaudesta. Kaadoin hälle (ennen kertomista siis) omppupiirakan päätteeksi oluen ja itselleni karpalolonkeron lasiin, sitten kippistettiin muuten vain, mä otin vajaan kulauksen, laskin lasin ja sanoin, että enempää en nyt sitten juokaan. Hetihän se arvas =) Sitten uni ei miehelle meinannutkaan illalla tulla pitkään aikaan
(Vaikka joi myös mun lonkeroni..)
Mun mies on sellainen, että ei kestä yhtään kuulla mitään sisäelinjuttuja, eikä myöskään sikiöjuttuja. Sain tiukan ukaasin olla kertomatta mitään, missä vaiheessa alkio/sikiö milloinkin on. Joo, mieheni on vähän outo... Eilen sanoin, että perjantaina sen sydän pitäis alkaa lyödä, laskurin mukaan. Mies oli ihan kauhuissaan Hän ei voi katsoa mitään sairaalasarjojakaan. Niin, on jo sanonut ajat sitten, ettei pysty millään tulemaan synnytykseen mukaan eikä ees synnytysvalmennukseen. Katsotaan nyt, jos sinne saakka joskus päästään, että mikä on tilanne. Onko muilla tällaista?
Ylin jännitys mulla on nyt se, selviänkö Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin elokuvista yrjöämättä..
MaiMei 5+3
Mies sai eilen kuulla raskaudesta. Kaadoin hälle (ennen kertomista siis) omppupiirakan päätteeksi oluen ja itselleni karpalolonkeron lasiin, sitten kippistettiin muuten vain, mä otin vajaan kulauksen, laskin lasin ja sanoin, että enempää en nyt sitten juokaan. Hetihän se arvas =) Sitten uni ei miehelle meinannutkaan illalla tulla pitkään aikaan
(Vaikka joi myös mun lonkeroni..)Mun mies on sellainen, että ei kestä yhtään kuulla mitään sisäelinjuttuja, eikä myöskään sikiöjuttuja. Sain tiukan ukaasin olla kertomatta mitään, missä vaiheessa alkio/sikiö milloinkin on. Joo, mieheni on vähän outo... Eilen sanoin, että perjantaina sen sydän pitäis alkaa lyödä, laskurin mukaan. Mies oli ihan kauhuissaan
Hän ei voi katsoa mitään sairaalasarjojakaan. Niin, on jo sanonut ajat sitten, ettei pysty millään tulemaan synnytykseen mukaan eikä ees synnytysvalmennukseen. Katsotaan nyt, jos sinne saakka joskus päästään, että mikä on tilanne. Onko muilla tällaista?Ylin jännitys mulla on nyt se, selviänkö Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin elokuvista yrjöämättä..
MaiMei 5+3
Huomentapäivää! Meitähän alkaa kertyä tänne jo mukavasti. Onnittelut minunkin puolestani!
Tästä aamusta tulikin hieno, ainakin täällä meidän nurkilla. Miehellä on tänään ja huomenna joku koulutus, joten mä poikkeuksellisesti vein esikoisen hoitoon. Yleensä tämmöisissä tilanteissa tulee hirveä kiire, hiki virtaa ja pinna kiristyy (mulla kun ei ole autoa käytössä kuten miehellä) - mutta jostain syystä ei tänään, ja saatiinkin kävellä ihan rauhassa ja nauttia auringonpaisteesta. Poitsu oli hyvällä tuulella ja juteltiin mennessä niitä näitä. Täydellistä!
Tästä onkin hyvä startata töihin. Olettekos te muuten neuvola-aikoja jo varailleet? Joku jo kertoikin varanneensa. Meillä neuvola ensi keskiviikkona. Jänskättää vähän vaikka eipä kai siinä mitään - en usko että sydänääniäkään kuuluu vielä.
Aurinkoista syyspäivää kaikille!
t. Jupeksi ja toukka 7+2
Tästä aamusta tulikin hieno, ainakin täällä meidän nurkilla. Miehellä on tänään ja huomenna joku koulutus, joten mä poikkeuksellisesti vein esikoisen hoitoon. Yleensä tämmöisissä tilanteissa tulee hirveä kiire, hiki virtaa ja pinna kiristyy (mulla kun ei ole autoa käytössä kuten miehellä) - mutta jostain syystä ei tänään, ja saatiinkin kävellä ihan rauhassa ja nauttia auringonpaisteesta. Poitsu oli hyvällä tuulella ja juteltiin mennessä niitä näitä. Täydellistä!
Tästä onkin hyvä startata töihin. Olettekos te muuten neuvola-aikoja jo varailleet? Joku jo kertoikin varanneensa. Meillä neuvola ensi keskiviikkona. Jänskättää vähän vaikka eipä kai siinä mitään - en usko että sydänääniäkään kuuluu vielä.
Aurinkoista syyspäivää kaikille!
t. Jupeksi ja toukka 7+2
Ai joo, MaiMei: Meillä mies oli esikoisen kohdalla mukana ihan alusta loppuun (ml. neuvolakäynnit, mistä hatunnosto hänelle). No, syntymää ei sit nähnyt kun jouduttiin kiireelliseen sektioon, että en tiedä, miten olis käynyt jos olis tosissaan joutunut katselemaan verta ja sisälmyksiä... Mutta mä olen kyllä välillä miettinyt, johtuuko tuo siitä, että hän on aika kiltti ja mä taas vähän päällepäsmäri - toivottavasti ei. :ashamed:
Mutta mä olen kyllä välillä miettinyt, johtuuko tuo siitä, että hän on aika kiltti ja mä taas vähän päällepäsmäri - toivottavasti ei. :ashamed:Hei taas!
Tosta miehen mukanaolosta piti sanoa, että meillä on menty alusta loppuun raskaus niin yhdessä kuin se nyt on mahdollista - onhan se miehellekin ainutlaatuinen tilaisuus kokea oman lapsen elämän alku ensimetreistä lähtien. Ja nauttinut on kovasti!! Tosin se on kieltäytynyt jossain raskaudessa laulamasta mun mahalle, koki sen jotenkin hassuna...miksiköhän?
Synnytyksessä ukkeli on ollut ihan korvaamaton, hieronut milloin mistäkin ja juottanut vettä (kuin urheiluvalmentaja, hahaa). Mutta ei se sielläkään mitään tositoimia nähnyt, piti lähinnä mua kädestä kiinni ja jutteli mukavia. Sanoinkin etukäteen että et sitten mene sinne jalkopäähän ihmettelemään, kyllä me se vauva voidaan yhdessä ottaa vastaan
Joten mulla ei ole kokemusta miehestä, joka ei olisi 110 % menossa mukana. Mutta hänellä on varmasti muita hienoja, ennalta arvaamattomia puolia!!!! Annetaan niille aikaa, ne varmaan syttyy joskus vähän myöhemmin.
Ja tuota...niin, neuvola on tosiaan ens viikon torstaina meillä. Jipii!
Antoisaa päivää kaikille!
fariini ja itu 5+5
Tosta miehen mukanaolosta piti sanoa, että meillä on menty alusta loppuun raskaus niin yhdessä kuin se nyt on mahdollista - onhan se miehellekin ainutlaatuinen tilaisuus kokea oman lapsen elämän alku ensimetreistä lähtien. Ja nauttinut on kovasti!! Tosin se on kieltäytynyt jossain raskaudessa laulamasta mun mahalle, koki sen jotenkin hassuna...miksiköhän?
Synnytyksessä ukkeli on ollut ihan korvaamaton, hieronut milloin mistäkin ja juottanut vettä (kuin urheiluvalmentaja, hahaa). Mutta ei se sielläkään mitään tositoimia nähnyt, piti lähinnä mua kädestä kiinni ja jutteli mukavia. Sanoinkin etukäteen että et sitten mene sinne jalkopäähän ihmettelemään, kyllä me se vauva voidaan yhdessä ottaa vastaan
Joten mulla ei ole kokemusta miehestä, joka ei olisi 110 % menossa mukana. Mutta hänellä on varmasti muita hienoja, ennalta arvaamattomia puolia!!!! Annetaan niille aikaa, ne varmaan syttyy joskus vähän myöhemmin.
Ja tuota...niin, neuvola on tosiaan ens viikon torstaina meillä. Jipii!
Antoisaa päivää kaikille!
fariini ja itu 5+5
*hiippailee varovasti toukokuisiin*
Haamuplussa tänään testattu,kp29/26. Yritystähän meillä ei ollut ja seksiä harrastettu ainostaan yhden kerran tässä kierrossa,kp19 ja näin tässä kävi.Toki raskauden mahdollisuus on aina olemassa mutta en uskonut että ihan näin helposti tulisi Sunnuntaina eli kp25 aloin aavistelemaan raskautta kun rinnat alkoi nipistelemään tutulla tavalla.
Alunperin tarkoitushan oli yrittää vauvaa vasta 1-2v päästä mutta joku pieni meille ilmeisesti haluaa jo aikaisemmin tulla kaveriksi tuolla nyt 1 veelle...
Olen kokenut kolme keskenmenoa,rv 7,5 ja 14 joten ihan pelotonta ei tämäkään odotus ole mutta kun niille asioille mitään ei voi ja viisi onnistunutta raskautta jo takana niin enpä lähde pelkäämään vaan iloitsen jokaisesta päivästä. Ja tämä kuudes taitaa sitten olla meidän viimeinen...
LA olisi 30.5 mutta odotukseni ovat aina menneet ylitse joten kesäkuulle tämäkin varmaan menee.
Jos täällä nyt joku sattuu minut tunnistamaan niin pyydän ettei huudella FB:ssa sun muilla julkisilla paikoilla vielä kun en halua tästä ihan vielä kellekään kertoa,täytyy sulatella asiaa ensin itsekseenkin =)
Eli lyhyesti,olen 34v ja kuudetta odotellaan nyt huimat rv3+3 mutta näillä viikoilla sitä on joskus ennenkin plussattu. Menkat 2 p myöhässä.
Haamuplussa tänään testattu,kp29/26. Yritystähän meillä ei ollut ja seksiä harrastettu ainostaan yhden kerran tässä kierrossa,kp19 ja näin tässä kävi.Toki raskauden mahdollisuus on aina olemassa mutta en uskonut että ihan näin helposti tulisi
Sunnuntaina eli kp25 aloin aavistelemaan raskautta kun rinnat alkoi nipistelemään tutulla tavalla.Alunperin tarkoitushan oli yrittää vauvaa vasta 1-2v päästä mutta joku pieni meille ilmeisesti haluaa jo aikaisemmin tulla kaveriksi tuolla nyt 1 veelle...
Olen kokenut kolme keskenmenoa,rv 7,5 ja 14 joten ihan pelotonta ei tämäkään odotus ole mutta kun niille asioille mitään ei voi ja viisi onnistunutta raskautta jo takana niin enpä lähde pelkäämään vaan iloitsen jokaisesta päivästä. Ja tämä kuudes taitaa sitten olla meidän viimeinen...
LA olisi 30.5 mutta odotukseni ovat aina menneet ylitse joten kesäkuulle tämäkin varmaan menee.
Jos täällä nyt joku sattuu minut tunnistamaan niin pyydän ettei huudella FB:ssa sun muilla julkisilla paikoilla vielä kun en halua tästä ihan vielä kellekään kertoa,täytyy sulatella asiaa ensin itsekseenkin =)
Eli lyhyesti,olen 34v ja kuudetta odotellaan nyt huimat rv3+3 mutta näillä viikoilla sitä on joskus ennenkin plussattu. Menkat 2 p myöhässä.
Viimeksi muokattu:
Kauankohan tätä kestää, ettei tee mieli syödä yhtään mitään... Ainut, mitä tekee mieli, on vesi! IHAN kaikki muu ällöttää. No joku vissy vois mennä. Eilen, kun kuljin kaupungilla, ällötti jopa kahvilan tuoreen pullan tuoksu. Älytöntä Nyt olis laihdutuskuuri helppoa! Ei liene järkevää tässä tilassa
Neuvolaan sitten huomenna, jänskää. On kyllä niin alussa, että eipä siellä varmaan tehdä oikein mitään. Seuraavat pari viikkoa oli meidän alueen neuvolassa ihan täynnä, niin siksi jo nyt.
Joo, katsellaan, että miten tuon miekkosen kanssa tämä etenee! Hän ei ole lapsi-ihmisiä, ja kun on muutenkin hyvin erikoinen tapaus, on tämä kaikki hyvin haasteellista. Onneksi tunnen hänet perinpohjin, eli tiedän mitä voi ja kannattaa vaatia ja mitä ei todellakaan. Mennään nyt hiljalleen. Positiivista oli se, että hän oli periaatteessa iloinen vauvauutisesta. Ei nyt mitenkään riemusta kiljunut, mutta ei järkyttynytkään. Positiivisen hämmentynyt. Kyllä tämä tästä!
Iloista päivää kaikille!
Nyt olis laihdutuskuuri helppoa! Ei liene järkevää tässä tilassa Neuvolaan sitten huomenna, jänskää. On kyllä niin alussa, että eipä siellä varmaan tehdä oikein mitään. Seuraavat pari viikkoa oli meidän alueen neuvolassa ihan täynnä, niin siksi jo nyt.
Joo, katsellaan, että miten tuon miekkosen kanssa tämä etenee! Hän ei ole lapsi-ihmisiä, ja kun on muutenkin hyvin erikoinen tapaus, on tämä kaikki hyvin haasteellista. Onneksi tunnen hänet perinpohjin, eli tiedän mitä voi ja kannattaa vaatia ja mitä ei todellakaan. Mennään nyt hiljalleen. Positiivista oli se, että hän oli periaatteessa iloinen vauvauutisesta. Ei nyt mitenkään riemusta kiljunut, mutta ei järkyttynytkään. Positiivisen hämmentynyt.
Kyllä tämä tästä!Iloista päivää kaikille!
*kampeaa mukaan ja toivoo pysyvänsä mukana*
Täällä 31-v kahden lapsen mamma ja rv 7+2 tällä hetkellä. Odotin alunperin kaksosia (ei ollut tiedossa, vaikka ultra oli viime viikolla), joista toinen meni kesken tällä viikolla. Toinen sinnittelee kohdun sopukoissa ja toivotaan, ettei keskenmenneestä jäänyt hyytymä toisi poistullessaan asukkiakin ulos.
Täällä 31-v kahden lapsen mamma ja rv 7+2 tällä hetkellä. Odotin alunperin kaksosia (ei ollut tiedossa, vaikka ultra oli viime viikolla), joista toinen meni kesken tällä viikolla. Toinen sinnittelee kohdun sopukoissa ja toivotaan, ettei keskenmenneestä jäänyt hyytymä toisi poistullessaan asukkiakin ulos
.Moikka!
Mahtuisiko mukaan toissapäivänä plussannut sieni. Huomenna olisi viimeinen kp, mut testi näytti selkeän plussan. Toivottavasti ei sit huomenna mitään ylläriä tule. Tunnen kyl hyvin eri raskaus oireita, mm. rintojen arkuus, lievä etova olo, palelu jne...
Aiemmat lapset syntyneet 02 ja 04, joten aikaa edellisestä raskaudesta vierähtänyt.
La sijoittuisi näköjään tuonne toukokuun lopulle.
Hyviä vointeja meille kaikille odottajille.
sieni rv4-5?
Mahtuisiko mukaan toissapäivänä plussannut sieni. Huomenna olisi viimeinen kp, mut testi näytti selkeän plussan. Toivottavasti ei sit huomenna mitään ylläriä tule. Tunnen kyl hyvin eri raskaus oireita, mm. rintojen arkuus, lievä etova olo, palelu jne...
Aiemmat lapset syntyneet 02 ja 04, joten aikaa edellisestä raskaudesta vierähtänyt.
La sijoittuisi näköjään tuonne toukokuun lopulle.
Hyviä vointeja meille kaikille odottajille.
sieni rv4-5?
Heippa taas ja tervetuloa uudet :wave:.
En oo toistaiseksi yhtä innoissani kirjoittelemaan tänne, kuin esikoisen odotuksesta, jotakin kokemusta lienee jäänyt muistiin odotuksesta. Mut pakko oli tulla kommentoimaan noista raskausoireista. Nimittäin esikoisesta oireita ei juuri ollut, kuvotus kesti puoli päivää. Ja nyt. Ehkä kolmas tietoinen raskausviikko menossa ja lähes joka päivä on huono olo. Oksu ei oo lentänyt, mut tänäänkin kuvotus, ällötys, heikotus ja vapina kestivät lähes koko työpäivän. Ruokaa ei tee varsinaisesti mieli, mut ainoastaan syömällä olo helpottaa. Kahvilakko tuli sopivasti, mut töissä varmaan alkavat kohta ihmetellä mun "vihertävää" naamaa ja kahvista kieltäytymistä. Tänään varmaan näkyi naamasta, et piti nieleskellä äklötystä ja liikehdin levottomana. Mä kun kuvittelin, ettei mulle tuu mitään pahoinvointia :x.
Rinnat on turvoneet, mut kipeiks eivät oo vielä tulleet. Jano ja vessahätä eivät enää vaivaa, kuten plussaviikolla, eikä palelekaan koko aikaa. Mut mieliala vaihtelee ja tympii. Ne asiat, mistä yleensä tulen tosi energiseksi, eivät oikein nyt nosta fiilistä eikä liikunnasta tule endorfiiniryöppyä. Hyvä että viitsin ulos lähteä! Mä, jonka piti juosta puolimaraton lokakuussa...
fariini, säkö juokset ja ratsastat? Mulla on samat lajit, mutta ratsastuksen jättämistä mietin, kun se ei ole välttämättä turvallista - ja pian ei mahdu ratsastushousutkaan jalkaan. Tänään vaan mun ainut hymy ja ilon tunne tuli ratsastustunnin jälkeen, joten eihän sitä voi kesken jättää. Ja ton puolikkaan mä ehkä joudun skippaamaan, kun pelottaa vetää kaksi tuntia maksimisykkeillä ja ties mikä olo sitä muutaman viikon päästä on. Mun piti juosta toukokussa maraton, mutta taitaa maraton muuttua joksikin muuksi lajiksi toukokuussa .
Mä mietin varhaisultran varaamista, kun keskenmeno on tapahtunut aiemmin rv 8+4 ja todennäköisesti toinenkin, jota ei tosin ole lääkärillä todettu. Sais jotain varmuutta, että alkio ois hengissä ja oikeessa paikassa.
Neuvolaan mä meen lokakuun alussa.
Tivoli rv 6+
En oo toistaiseksi yhtä innoissani kirjoittelemaan tänne, kuin esikoisen odotuksesta, jotakin kokemusta lienee jäänyt muistiin odotuksesta. Mut pakko oli tulla kommentoimaan noista raskausoireista. Nimittäin esikoisesta oireita ei juuri ollut, kuvotus kesti puoli päivää. Ja nyt. Ehkä kolmas tietoinen raskausviikko menossa ja lähes joka päivä on huono olo. Oksu ei oo lentänyt, mut tänäänkin kuvotus, ällötys, heikotus ja vapina kestivät lähes koko työpäivän. Ruokaa ei tee varsinaisesti mieli, mut ainoastaan syömällä olo helpottaa. Kahvilakko tuli sopivasti, mut töissä varmaan alkavat kohta ihmetellä mun "vihertävää" naamaa ja kahvista kieltäytymistä. Tänään varmaan näkyi naamasta, et piti nieleskellä äklötystä ja liikehdin levottomana. Mä kun kuvittelin, ettei mulle tuu mitään pahoinvointia :x.
Rinnat on turvoneet, mut kipeiks eivät oo vielä tulleet. Jano ja vessahätä eivät enää vaivaa, kuten plussaviikolla, eikä palelekaan koko aikaa. Mut mieliala vaihtelee ja tympii. Ne asiat, mistä yleensä tulen tosi energiseksi, eivät oikein nyt nosta fiilistä eikä liikunnasta tule endorfiiniryöppyä. Hyvä että viitsin ulos lähteä! Mä, jonka piti juosta puolimaraton lokakuussa...
fariini, säkö juokset ja ratsastat? Mulla on samat lajit, mutta ratsastuksen jättämistä mietin, kun se ei ole välttämättä turvallista - ja pian ei mahdu ratsastushousutkaan jalkaan
. Tänään vaan mun ainut hymy ja ilon tunne tuli ratsastustunnin jälkeen, joten eihän sitä voi kesken jättää. Ja ton puolikkaan mä ehkä joudun skippaamaan, kun pelottaa vetää kaksi tuntia maksimisykkeillä ja ties mikä olo sitä muutaman viikon päästä on. Mun piti juosta toukokussa maraton, mutta taitaa maraton muuttua joksikin muuksi lajiksi toukokuussa .Mä mietin varhaisultran varaamista, kun keskenmeno on tapahtunut aiemmin rv 8+4 ja todennäköisesti toinenkin, jota ei tosin ole lääkärillä todettu. Sais jotain varmuutta, että alkio ois hengissä ja oikeessa paikassa.
Neuvolaan mä meen lokakuun alussa.
Tivoli rv 6+
Onpas tullut paljon uusia, tervetuloa mukaan!
Täällä poksahti 6+0 rikki, jee!! Ens viikolla perjantaina mulla on nyt varhaisultra, kunnan puolelta vielä järjestämä, koska keskenmenosta ei ole kuin se 2 kk aikaa, niin haluavat tarkistaa et kaikki hyvin. Kaipa mä sinne nyt uskallan mennä, pelottaa kyllä, että taas tulee tuomio...
Muuten ei mitään uutta, maha ei oo vielä kovin turvoksissa, hyvä juttu. Moni tietää jo raskaudesta, kun en pysty pitään suutani kiinni, iik...
Nepula rv 6+0
Täällä poksahti 6+0 rikki, jee!! Ens viikolla perjantaina mulla on nyt varhaisultra, kunnan puolelta vielä järjestämä, koska keskenmenosta ei ole kuin se 2 kk aikaa, niin haluavat tarkistaa et kaikki hyvin. Kaipa mä sinne nyt uskallan mennä, pelottaa kyllä, että taas tulee tuomio...
Muuten ei mitään uutta, maha ei oo vielä kovin turvoksissa, hyvä juttu. Moni tietää jo raskaudesta, kun en pysty pitään suutani kiinni, iik...
Nepula rv 6+0
Päivää=)
Tervetuloa kaikille tänne itsensä kammenneille (nannaliina, sariar, mupukka, en kai unohtanut ketään?)!
Tivoli: Juoksentelen usein ja paljon, olen aina liikkunut paljon ja meidän kolmilapsisen perheen arjessa juokseminen on helpoin ja halvin urheilumuoto. Ja tosi tehokas raskauskilojen poistaja. Viime aikoina olen alkanut myös pitää siitä Suunnitteilla olisi puolimaraton sitten kun taas alkaa tehdä mieli kovempaa treeniä (lue: syksyllä -11). Tässä vaiheessa juoksen vielä aamuisin 6-10 km, mutta tuntuu siltä että pimeys ja pian kasvava maha pitävät mut kohta lenkkipoluilta poissa.
Ratsastus on mun mielestä kaunis laji, en ole itse niinkään ehtinyt siihen "junaan" mukaan, mutta nyt vien ahkerasti lapsia talleille, siellä on ihana tunnelma ja hevoset niin kauniita. Olen kyllä kokeillut itsekin, mutta kun en lapsena ole harrastanut niin tässä elämänvaiheessa ei vielä oikein ehdi kunnolla harrastaa. Jos asumme tulevaisuudessakin täällä luonnon helmassa niin varmasti tulee ajankohtaiseksi.
Voikaa nyt hyvin, hommat kutsuu.
fariini ja itu 5+6
Tervetuloa kaikille tänne itsensä kammenneille (nannaliina, sariar, mupukka, en kai unohtanut ketään?)!
Tivoli: Juoksentelen usein ja paljon, olen aina liikkunut paljon ja meidän kolmilapsisen perheen arjessa juokseminen on helpoin ja halvin urheilumuoto. Ja tosi tehokas raskauskilojen poistaja.
Viime aikoina olen alkanut myös pitää siitä Suunnitteilla olisi puolimaraton sitten kun taas alkaa tehdä mieli kovempaa treeniä (lue: syksyllä -11). Tässä vaiheessa juoksen vielä aamuisin 6-10 km, mutta tuntuu siltä että pimeys ja pian kasvava maha pitävät mut kohta lenkkipoluilta poissa.Ratsastus on mun mielestä kaunis laji, en ole itse niinkään ehtinyt siihen "junaan" mukaan, mutta nyt vien ahkerasti lapsia talleille, siellä on ihana tunnelma ja hevoset niin kauniita. Olen kyllä kokeillut itsekin, mutta kun en lapsena ole harrastanut niin tässä elämänvaiheessa ei vielä oikein ehdi kunnolla harrastaa. Jos asumme tulevaisuudessakin täällä luonnon helmassa niin varmasti tulee ajankohtaiseksi.
Voikaa nyt hyvin, hommat kutsuu.
fariini ja itu 5+6
Heips!
Onko muita, joilla ei ole juurikaan oireita? Mulla ei tällä hetkellä (5 rv) ole muita oireita kuin raskaat ja kosketusarat rinnat, pientä massun nipistelyä harvakseltaan. Mitään pahoinvointia tms. ei ole ollut. Aika epäuskoinen on vielä fiilis ja välillä unohtaa että massussa tosiaan taitaa pieni ihmisentaimi kasvaa
Onko muita, joilla ei ole juurikaan oireita? Mulla ei tällä hetkellä (5 rv) ole muita oireita kuin raskaat ja kosketusarat rinnat, pientä massun nipistelyä harvakseltaan. Mitään pahoinvointia tms. ei ole ollut. Aika epäuskoinen on vielä fiilis ja välillä unohtaa että massussa tosiaan taitaa pieni ihmisentaimi kasvaa
Kissi_78, ei mullakaan oo paljoo muita oireita kuin kipeät rinnat, alavatsatuntemuksia silloin tällöin, väsymystä ja naama kukkii... No, pissalla käyn aika usein, mutta lienee ton valtavan veden ja teen juonnin ansiota lähinnä... Mä oon himoteenjuoja, siis sellaset pari litraa päivässä menee usein, niin kyllähän se vessassa juoksuttaa Toi akneongelma alkoi kaiken huipuksi jo 2 kk sitten, eli heti keskenmenon jälkeen. Liittynee siis jotenkin siihen ennemmin kuin tähän uuteen raskauteen. Tai mistä mä tiedän, teininä mulla oli hyvin paha akne ja aikuisiällä se välillä aina puhkee, stressin seurauksena monesti (ja km jos mikä aiheutti stressiä!!)
MaiMei, mä join kuopusta oottaessa vettä tosi paljon, lopulta meni vissyä myös pari litraa päivässä. Mies kyllästy ihan täysin roudaamaan Lildin vissysixpackejä ja niinpä meille tuli vissykone, jotta rouva pääsi toteuttamaan himoaan Nykysin en jo vissyä enää sitä tahtia, hyvä jos litran viikossa, tosiaan tuo teenjuonti vie nyt voiton. Kai ne neuvolassa siitä älähtää taas, mutta älähtäkööt...
Moniko muuten täällä porukassa on naimisissa, jos saa kysyä? Mä olen, marraskuussa tulee 5 v täyteen Suunnitellaan juuri miehen kanssa, miten juhlittais hääpäivää, joka on samalla meiän 10 v yhdessäolopäivä Anoppi on jo varattu lapsenvahdiksi, kylpylöitä yms pitäs ehkä jo kartottaa, jos sellaseen mennään...
Ainiin, kerroin tänään raskaudesta yhelle kaverilleni. On se kumma, miten ihmiset ottaa tiedon vastaan, toiset kapsahtaa intoa piukassa kaulaan ja toiset ei halua noteerata... Eikö raskaana olevaa pidä onnitella joka kerta, oli se sit eka taikka viides raskaus..? Muilla samoja kokemuksia? Tänään siis ei tullut onnitteluja Hän vielä tiesi km:stä, joten ei pitäs olla yllätys, että kolmatta halutaan ja yritystä on ollut...
Toi akneongelma alkoi kaiken huipuksi jo 2 kk sitten, eli heti keskenmenon jälkeen. Liittynee siis jotenkin siihen ennemmin kuin tähän uuteen raskauteen. Tai mistä mä tiedän, teininä mulla oli hyvin paha akne ja aikuisiällä se välillä aina puhkee, stressin seurauksena monesti (ja km jos mikä aiheutti stressiä!!)MaiMei, mä join kuopusta oottaessa vettä tosi paljon, lopulta meni vissyä myös pari litraa päivässä. Mies kyllästy ihan täysin roudaamaan Lildin vissysixpackejä ja niinpä meille tuli vissykone, jotta rouva pääsi toteuttamaan himoaan
Nykysin en jo vissyä enää sitä tahtia, hyvä jos litran viikossa, tosiaan tuo teenjuonti vie nyt voiton. Kai ne neuvolassa siitä älähtää taas, mutta älähtäkööt...Moniko muuten täällä porukassa on naimisissa, jos saa kysyä? Mä olen, marraskuussa tulee 5 v täyteen
Suunnitellaan juuri miehen kanssa, miten juhlittais hääpäivää, joka on samalla meiän 10 v yhdessäolopäivä Anoppi on jo varattu lapsenvahdiksi, kylpylöitä yms pitäs ehkä jo kartottaa, jos sellaseen mennään...Ainiin, kerroin tänään raskaudesta yhelle kaverilleni. On se kumma, miten ihmiset ottaa tiedon vastaan, toiset kapsahtaa intoa piukassa kaulaan ja toiset ei halua noteerata... Eikö raskaana olevaa pidä onnitella joka kerta, oli se sit eka taikka viides raskaus..? Muilla samoja kokemuksia? Tänään siis ei tullut onnitteluja
Hän vielä tiesi km:stä, joten ei pitäs olla yllätys, että kolmatta halutaan ja yritystä on ollut...Oih, vissykone! Mä oon kanssa teen litkijä, mutta rakastamani vihreän teen oon nyt jättänyt hyvin vähälle. En tiedä tarvisko, mutta näin ekan odotuksen kanssa olo tuntuu hyvin varovaiselta. Tänään olin mm. juustokakkuongelman edessä. En tiennyt, voinko syödä kylmänä valmistettua juustokakkua, kun siinä on tuorejuustoa, enkä oikein voinut kauhean tarkkaan kysellä että mitä juustoa. En sitten syönyt.
Tuntuuko muilla missään samassa kohtaa mahaa "jotain"? Ei satu yhtään, mutta mä päivittäin tunnen samassa kohdin vasemmalla puolella, kuin missä tunsin viime ovulaation, niin sellaista kuplimista tai jotain. Kaikkialla lukee, ettei alkiota voi tuntea tai istukkaa tai mitään, mutta mistä sen voi tietää, ettei voisi tuntea? Itse tunnen oman kroppani toiminnan tooooodella hyvin, joten en jotenkin käsitä, että miksei muka voisi tuntea vauvan kohtaa... Jollain tavalla edes. Oon myös hyvin hoikka, joten senkin takia tuntuu itsestä, että ihan selkeästi tuossa on semmoinen erityinen kohta. Painellessa ei kylläkään (tietty) tunnu mitään.
Mä olen nyt kertonut yhdelle läheiselle ystävälle, että olisi sitten sekä joku jakaja ja intoilija kuin myös joku tukija mahdollisissa ikävissä tilanteissa. Kyseinen ystävä on jopa luvannut lähteä synnytykseen mukaan, ellei mies kerta kaikkiaan kykene. Toivon kyllä, että kykenee.
Ollaan naimisissa, 1,5v liittoa takana ja 5,5v seukkailua.
MaiMei 5+6 (kello siirtyi juuri yli 00.00)
Mä oon kanssa teen litkijä, mutta rakastamani vihreän teen oon nyt jättänyt hyvin vähälle. En tiedä tarvisko, mutta näin ekan odotuksen kanssa olo tuntuu hyvin varovaiselta. Tänään olin mm. juustokakkuongelman edessä. En tiennyt, voinko syödä kylmänä valmistettua juustokakkua, kun siinä on tuorejuustoa, enkä oikein voinut kauhean tarkkaan kysellä että mitä juustoa. En sitten syönyt.Tuntuuko muilla missään samassa kohtaa mahaa "jotain"? Ei satu yhtään, mutta mä päivittäin tunnen samassa kohdin vasemmalla puolella, kuin missä tunsin viime ovulaation, niin sellaista kuplimista tai jotain. Kaikkialla lukee, ettei alkiota voi tuntea tai istukkaa tai mitään, mutta mistä sen voi tietää, ettei voisi tuntea? Itse tunnen oman kroppani toiminnan tooooodella hyvin, joten en jotenkin käsitä, että miksei muka voisi tuntea vauvan kohtaa... Jollain tavalla edes. Oon myös hyvin hoikka, joten senkin takia tuntuu itsestä, että ihan selkeästi tuossa on semmoinen erityinen kohta. Painellessa ei kylläkään (tietty) tunnu mitään.
Mä olen nyt kertonut yhdelle läheiselle ystävälle, että olisi sitten sekä joku jakaja ja intoilija kuin myös joku tukija mahdollisissa ikävissä tilanteissa. Kyseinen ystävä on jopa luvannut lähteä synnytykseen mukaan, ellei mies kerta kaikkiaan kykene. Toivon kyllä, että kykenee.
Ollaan naimisissa, 1,5v liittoa takana ja 5,5v seukkailua.
MaiMei 5+6 (kello siirtyi juuri yli 00.00
)Huomenta ja hyvää alkanutta viikkoa! Täällä aloitellaan viikon töitä silmät ristissä kun esikoinen herätti klo 4.55...
Täällä mennään 7+6. Pahoinvointia ei oikeastaan enää ole, mutta vatsanpohjassa nippailee vähän siellä sun täällä. Ja turvottaa. Ihan just samanlaista kuin esikoisenkin kanssa. Ja keskiviikkona tosiaan neuvolaan.
Tivoli ja Fariini: Juoksu on ollut mulla kanssa rakas harrastus, mutta esikoisen syntymän jälkeen on ollut vaikeuksia päästä oikein vauhtiin sen kanssa. EN siis ole mikään vanha kilpajuoksija, olen ruvennut "kunnolla" juoksemaan oikeastaan vasta aikuisiällä, mutta ennen esikoista tapasin juosta puolimaratonin vuodessa. Mutta tosiaan esikoisen jälkeen sektiosta toipuminen vei aikaa, ja varsinkin töihinpaluun jälkeen on ollut tosi vaikeaa löytää aikaa juoksemiseen. Meillä on juoksurattaat, eli periaatteessa lapsen kanssa vois lähteä lenkille, mutta työpäivän jälkeen täytyy olla tosi motivoitunut, että viitsii ruveta vielä pakkaamaan lasta ulkovaatteisiin...:ashamed: Viimeisin keinoni on ollut ottaa lenkkivaatteet mukaan töihin ja edes pari kertaa viikossa sännätä lounastunnilla lenkille. Epätoivoistako? Että tosiaan puolimaratonit jää haaveeksi toistaiseksi.
Nepulan kyselyyn vastauksena: Juu, naimisissa ollaan, itse asiassa eilen oli 1-vuotishääpäivä. Ei kyllä vietetty mitenkään, mutta tarkoitus on vielä viettää tässä lähitulevaisuudessa - kun sais aikaiseksi suunnitelmaan siitä, mitä silloin tekisi. Mutta tosiaan, esikoisen syntyessä ei vielä oltu naimisissa, mies kosi kun poitsu oli 6 kk:n ikäinen.
t. Jupeksi 7+6
Täällä mennään 7+6. Pahoinvointia ei oikeastaan enää ole, mutta vatsanpohjassa nippailee vähän siellä sun täällä. Ja turvottaa. Ihan just samanlaista kuin esikoisenkin kanssa. Ja keskiviikkona tosiaan neuvolaan.
Tivoli ja Fariini: Juoksu on ollut mulla kanssa rakas harrastus, mutta esikoisen syntymän jälkeen on ollut vaikeuksia päästä oikein vauhtiin sen kanssa. EN siis ole mikään vanha kilpajuoksija, olen ruvennut "kunnolla" juoksemaan oikeastaan vasta aikuisiällä, mutta ennen esikoista tapasin juosta puolimaratonin vuodessa. Mutta tosiaan esikoisen jälkeen sektiosta toipuminen vei aikaa, ja varsinkin töihinpaluun jälkeen on ollut tosi vaikeaa löytää aikaa juoksemiseen. Meillä on juoksurattaat, eli periaatteessa lapsen kanssa vois lähteä lenkille, mutta työpäivän jälkeen täytyy olla tosi motivoitunut, että viitsii ruveta vielä pakkaamaan lasta ulkovaatteisiin...:ashamed: Viimeisin keinoni on ollut ottaa lenkkivaatteet mukaan töihin ja edes pari kertaa viikossa sännätä lounastunnilla lenkille. Epätoivoistako?
Että tosiaan puolimaratonit jää haaveeksi toistaiseksi.Nepulan kyselyyn vastauksena: Juu, naimisissa ollaan, itse asiassa eilen oli 1-vuotishääpäivä. Ei kyllä vietetty mitenkään, mutta tarkoitus on vielä viettää tässä lähitulevaisuudessa - kun sais aikaiseksi suunnitelmaan siitä, mitä silloin tekisi. Mutta tosiaan, esikoisen syntyessä ei vielä oltu naimisissa, mies kosi kun poitsu oli 6 kk:n ikäinen.
t. Jupeksi 7+6
Päivää
Seitsemäs viikko on alkanut, ja tänään lensi ensimmäisen kerran oikea laatta :|. Vissyn nimeen vannon, muu ei oikein maistu. Kummallista, ennen en ole koskaan sentään oksentanut, vaikka epämääräinen olo on vellonut vatsassa. Kyllä kai se pian loppuu tämä alkuvaiheen ällötys. Eiks niin?
Nyt muuten huomasin, että sieni oli jäänyt toivottamatta tervetulleeksi! Joten: tervetuloa sieni!!!
Naimisiin mentiin 2004 toukokuussa, ja seurusteltu on 2001 lähtien. Joten ensi vuonna tulee 10 vuotta yhteistä sirkusta. Mihin se aika oikein menee? Oikeesti, on edelleen ihan vastanainut olo
Taidan lampsia apteekkiin kyselemään lievitystä tähän oloon...
fariini ja itu 6+2
Seitsemäs viikko on alkanut, ja tänään lensi ensimmäisen kerran oikea laatta :|. Vissyn nimeen vannon, muu ei oikein maistu. Kummallista, ennen en ole koskaan sentään oksentanut, vaikka epämääräinen olo on vellonut vatsassa. Kyllä kai se pian loppuu tämä alkuvaiheen ällötys. Eiks niin?
Nyt muuten huomasin, että sieni oli jäänyt toivottamatta tervetulleeksi! Joten: tervetuloa sieni!!!
Naimisiin mentiin 2004 toukokuussa, ja seurusteltu on 2001 lähtien. Joten ensi vuonna tulee 10 vuotta yhteistä sirkusta. Mihin se aika oikein menee? Oikeesti, on edelleen ihan vastanainut olo
Taidan lampsia apteekkiin kyselemään lievitystä tähän oloon...
fariini ja itu 6+2
hello fariini, tulin tänne kurkkimaan miten täälä voidaan :hug: mulla oli kaikista 3 muksusta pahoinvointia joka loppui synnärille... :x ja se ei oolut kivaa koko päivän kestävä kuvotus ja välillä oksentamassa lensin, mutta on se pieni nyytti sen arvoinenkin :heart:, toivottavasti mullakin jo tällä yrit. kert. 5 jo VIHDOIN tärppää. jaksamisia kaikille :wave:
Heippa!
Mä tulen kans tänne tuosta vauvakuume pinosta :wave:
Elikkäs 4. lapsonen tulossa toukokuussa, la laskurin mukaan 28.5.
Aikasemmat lapset 02/04, 07/07 ja 02/09 poikia ovat kaikki =)
Aateltiin et meille tosiaan se neljäskin vielä mahtuisi. Pillerit jätit pois elokuussa, joten ei ehditty kissaa sanoa kun tärppi jo tuli.
Aikasemmat lapset saaneet alkunsa eka toisesta kierrosta ,tokaa kuumeiltiin 1½ vuotta, kolmas toisesta kierrosta ja tää nelonen sit tuli heti.
Naimisissa ollaan oltu 7 vuotta ja yhdessä 8 vuotta...
Täällä Pohjos-Savon suunnalla asustellaan eli synnäri on kys.
Mä tulen kans tänne tuosta vauvakuume pinosta :wave:
Elikkäs 4. lapsonen tulossa toukokuussa, la laskurin mukaan 28.5.
Aikasemmat lapset 02/04, 07/07 ja 02/09 poikia ovat kaikki =)
Aateltiin et meille tosiaan se neljäskin vielä mahtuisi. Pillerit jätit pois elokuussa, joten ei ehditty kissaa sanoa kun tärppi jo tuli.
Aikasemmat lapset saaneet alkunsa eka toisesta kierrosta ,tokaa kuumeiltiin 1½ vuotta, kolmas toisesta kierrosta ja tää nelonen sit tuli heti.
Naimisissa ollaan oltu 7 vuotta ja yhdessä 8 vuotta...
Täällä Pohjos-Savon suunnalla asustellaan eli synnäri on kys.
kiitos karvatonkoira =) onnea tässä tuntuu et tarvitaankin, mulla ja kolme edellistä tullut saman tien siksi tässä ihmettelen että miks nyt ei heti napsahdakkaan, mutta onhan mulla tota ikääkin jo :ashamed:.. siksi tää 5 yritys kk tuntuu niin pitkältä ajalta jo :headwall:. Mutta toivossa on elettävä =) hyvää odotusta teille kaikille :flower:
Moikka!
Täällähän onkin jo ihan mukavasti toukokuisia odottajia, toki mukaan mahtuu vielä lisää.
Te joilla on kolmas tai usempi lapsi tulossa, oliko päätös hankkia lisää lapsia helppo? Itse nimittäin pähkäilin asian kanssa melkeimpä vuoden. Isommat lapset(02 ja 04) ovat jo helppoja, itsenäisiä ja omaa aikaa jää jo paljon. Siksi varsinaista vauvakuumetta ei tullut, mutta koko ajan asia mietitytti. Joten ajateltiin että kai sitä miettii loppu elämän jos asialle jotain tee.
Raskaus oireita ei hirveästi ole. Lievää kuvotusta, kuin jokin pala olisi kurkussa koko ajan. Rinnat olivat alkuun kipeät, mutta nyt jo helpottanut. Välillä unohtuu että on edes raskaana. Neuvolaankaan en ole vielä ottanut yhteyttä, joten en ole varma millä rv:lla olen.
Naimisissa olen ollut kaksi vuotta, mutta mieheni kanssa yhdessä on oltu jo 14 vuotta, nuoria olimme kun aloimme seurustelemaan. Ylä- ja alamäkiä on mahtunut elämäämme.
Emme ole kertoneet vielä kenellekään raskaudesta, mutta kaksi siskoani arvasivat asian kun en ottanut alkoholia eräissä juhlissa... Harmittaa koska olimme ajatelleet ilmoittaa asiasta vasta paljon myöhemmin.
Sitten kysyn typeriä, koska en ole aiemmin kirjoitellut tänne. Eli kun tuossa alalaidassa on tuo pikavastaus kohta, voiko siihen kirjoitella vastauksia tähän ketjuun, vai meneekö se jonnekin ihan muualle... :ashamed:
Olen muuten itä-suomesta ja synnäri tulisi olemaan pkks. Onko muita täältä päin?
sieni
Täällähän onkin jo ihan mukavasti toukokuisia odottajia, toki mukaan mahtuu vielä lisää.
Te joilla on kolmas tai usempi lapsi tulossa, oliko päätös hankkia lisää lapsia helppo? Itse nimittäin pähkäilin asian kanssa melkeimpä vuoden. Isommat lapset(02 ja 04) ovat jo helppoja, itsenäisiä ja omaa aikaa jää jo paljon. Siksi varsinaista vauvakuumetta ei tullut, mutta koko ajan asia mietitytti. Joten ajateltiin että kai sitä miettii loppu elämän jos asialle jotain tee.
Raskaus oireita ei hirveästi ole. Lievää kuvotusta, kuin jokin pala olisi kurkussa koko ajan. Rinnat olivat alkuun kipeät, mutta nyt jo helpottanut. Välillä unohtuu että on edes raskaana. Neuvolaankaan en ole vielä ottanut yhteyttä, joten en ole varma millä rv:lla olen.
Naimisissa olen ollut kaksi vuotta, mutta mieheni kanssa yhdessä on oltu jo 14 vuotta, nuoria olimme kun aloimme seurustelemaan. Ylä- ja alamäkiä on mahtunut elämäämme.
Emme ole kertoneet vielä kenellekään raskaudesta, mutta kaksi siskoani arvasivat asian kun en ottanut alkoholia eräissä juhlissa... Harmittaa koska olimme ajatelleet ilmoittaa asiasta vasta paljon myöhemmin.
Sitten kysyn typeriä, koska en ole aiemmin kirjoitellut tänne. Eli kun tuossa alalaidassa on tuo pikavastaus kohta, voiko siihen kirjoitella vastauksia tähän ketjuun, vai meneekö se jonnekin ihan muualle... :ashamed:
Olen muuten itä-suomesta ja synnäri tulisi olemaan pkks. Onko muita täältä päin?
sieni
Huomentapäivää! Se on eka neuvolakäynti sitten lusittu. Kaikki meni ihan niin kuin aikaisemminkin - juteltiin voinneista (tietysti päällimmäisenä esikoisen odotus ja synnytys, josta sitten riittikin...), käytiin läpi ruokavaliorajoitukset ja muut erityisesti huomioon otettavat jutut, pissatesti, valitsin sairaalan, johon siis myös tulee kutsu ultriin (loka- ja joulukuussa), punnittiin ja mitattiin verenpaine. Kaikki hyvin toistaiseksi, ja laskettu aika on se jostakin laskurista jo aikaisemmin saatu 3.5. Mukaan lähti taas hirveä määrä kaikenlaisia lippulappusia. Kuten arvelinkin, ei sydänääniä kuunneltu. Yllärinä tuli se, että neuvolakäyntejä onkin vähennetty, mulla seuraava vasta vuoden vaihteessa!:O Ultrien välissä vain pitää soittaa terkkarille. En nyt tiedä, olisko noille neuvolakäynneille mulla ollut niin tarvettakaan, mutta alan olla vähän allerginen noille jatkuville leikkauksille. Ja kun tuo sama koskee kai esikoisen odottajiakin.:| Mutta näillä mennään.
Hyviä päivänjatkoja toivottelee
Jupeksi 8+1
Hyviä päivänjatkoja toivottelee
Jupeksi 8+1