TOTUUS MIKSI PELKOSEKTIOIDEN MÄÄRÄT LISÄÄNTYVÄT

Pelkosektioiden määrät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti siitä yksinkertaisesta syystä että nykyään seurataan ja tutkitaan paremmin raskaanaolevat.

Eli ne raskaanaolevat esim. joiden vatsan mitta kulkee koko ajan normaalitaulukon ulkopuolella tajuavat, että lapsi tulee olemaan iso ja synnytys vaikea, he huolestuvat ja toivovat sektiota. Sitä ei tietenkään anneta vaan sitä täytyy "vaatia" tai toivoa pelkosektiona.

Ne aiemmin synnytyksessä pahasti revenneet, jotka ovat huolissaan että toinen synnytys tuhoaa koko ränkkänän lopullisesti vangiten vaippoihin loppuiäksi, menevät myös pelkosektioon, koska eihän sitä toki siksi sitä sektiota myönnetä että voi mahdollisesti tapahtua hengenvaarallinen vaikea uudelleenrepeäminen, kun voi olla että sitä ei tapahdukkaan.

 

Totta turiset.

Harvalla on oikeasti syynä puhtaasti pelko.

Syynä on se että lapsi oikeasti on iso.
Että oma lantio on todella kapea.
Että edelliset synnytykset ovat saaneet aikaan pahaa jälkeä.
Että edellisen synnytyksen aiheuttamasta henkisestä tilasta toipuminen kesti niin pitkään että uuteen sellaiseen ei ole voimia eikä varoja.

 

Ja mitä siellä pelkopolilla sitten tehdään?

Vängätään ja vähätellään että "vaikka lapsi onkin yli 4 kg ja sinä 148 cm, se ei tarkoita että synnytys vaikeutuisi"
"Vaikka viimekerta oli traumaattinen, se ei tarkoita että tämä kerta olisi".

 

Niin totta kun olla voi!!!!!

 

:kieh:
Olis niin paljon helpompaa kun oikeesti se pelko oliskin puhdasta pelkoa, joka ei perustuisi faktatietoon. Sehän hoidettaisiin helposti pois.

Mutta kun se perustuu ihan järkiseikkoihin, niin siinä ei (synnytyksen) riskien kieltämiset ja vähättely auta.

 

Niin ja miehet ja lääkärit sitten huutelee että naiset on tulleet mukavuuden haluiseksi, halutaan vain synnyttää helposti ja kalenteriin sopivasti.

Jos oikeasti tajuittaisiin mistä on kyse niin kyllä myönnettäisiin että kyse on siitä että kukaan ei halua olla siinä tilastossa jossa testataan revenneen synnyttäjän uudelleen synnytyksessä saamien repeäminen paranemista ja laatuluokkkaa.
Tai siinä tilastossa jossa lasketaan että kuinka monta % isokokoisten vauvojen synnyttjäistä repeää pahasti tai vauva vammautuu jotenkin.

Jos tehdään sektio niin nämä prossat jää saamatta.

 

Minulle yritettiin pelkopolilla kertoa että on olemassa puudutusmentelmiä, kun en ekassa synnytyksessä saanut puudutusta ja taju meni moneksi tunniksi. Kun en tästä paljoa perustanut pelkojen hälventäjänä ja kerroin kaikki pelkoni, niin pelkopolin kätilö sanoi että minulle on hyvä tapa synnyttää sektiolla.
Ahdistuin silti pelkopolilla käynnistä suunnattomasti ja yöunet meni pitkäksi aikaa. Ahdistuminen huipentui äitiyspolin kätilön vastaanoton sydänkäyrällä, aloin itkeä kauhusta kun makasin vaan siinä selälläni sängyssä. Kätilö oli kyllä tosi ymmärtäväinen ja selitti jopa mistä minun kauhuni edellisessä synnytyksessä saattaa olla peräisin. Nyt se jo naurattaa, kun sektio on kirjattu papereihin. Se on tosi helppo vähätellä toisten pelkoa ja kauhua, jos ei ole itse sellaista kokenut. Pidän itseäni aivan täysjärkisenä ja normaalina, mutta ajatus synnytyksestä todellakin aiheuttaa unettomuuden ja hyperventilaatiota.

 

\

Ja mitä siellä pelkopolilla sitten tehdään?

Vängätään ja vähätellään että "vaikka lapsi onkin yli 4 kg ja sinä 148 cm, se ei tarkoita että synnytys vaikeutuisi"
"Vaikka viimekerta oli traumaattinen, se ei tarkoita että tämä kerta olisi".

Sitä voi toki itsekin miettiä kuinka paljon sokerista syö raskausaikana. Pystyt itsekin paljon vaikuttamaan syntyvän lapsen kokoon. Nykyään vauvat ovat isompia kuin "ennenvanhaan" kun olemme liian hyvin syöneitä.

 

Aina se mahan koko ei kyllä kerro mitään vauvan koosta!

 

ja taas yksi synnyttämätön pätijä liikenteessä, joka ei halua edes yrittää ymmärtää muita ollenkaan. Musta-valkoista elämää elellen... \|O :headwall: Ja jos on synnyttänyt, niin sektiolla varmaan, tietämättä mahdollisista repeämistä mitään yms.

 

\

\

Ja mitä siellä pelkopolilla sitten tehdään?

Vängätään ja vähätellään että "vaikka lapsi onkin yli 4 kg ja sinä 148 cm, se ei tarkoita että synnytys vaikeutuisi"
"Vaikka viimekerta oli traumaattinen, se ei tarkoita että tämä kerta olisi".

Sitä voi toki itsekin miettiä kuinka paljon sokerista syö raskausaikana. Pystyt itsekin paljon vaikuttamaan syntyvän lapsen kokoon. Nykyään vauvat ovat isompia kuin "ennenvanhaan" kun olemme liian hyvin syöneitä.

Hah hah. Sanotko, että pitäisi laihduttaa ja olla syömättä ollenkaan ruokaa, jotta vauva ei kasvaisi ja syntyisi helpommin ja turvallisemmin?
Luuletko että vauvat syntyy isoina sokerin syönnistä?
Diabeetikot ei kuule sokeria syö.

 

\

Aina se mahan koko ei kyllä kerro mitään vauvan koosta!

Käsitit kyllä. Jos tiedetään että on iso vauva tulossa niin kyllä se yleensä on.

 

hei,
Minulla on kolme alateitse syntynyttä lasta, joista suurin oli 4.5 kg + 55cm pitkä. Itse olen 165cm ja sillloin normaalipainoltani noin 52 kg. Niille, jotka pelkäävät (siis omassa mielessään ilman lääketieteellisiä faktoja) "isojen" lasten synnyttämistä alateitse, sanoisin omasta kokemuksestani, että lapsen koko ei sinällään vaikeuta synnytystä (ellei nyt mennä sitten ihan jättivauvoihin tyyliin 6 kg). Itselläni esim. kaikkein suurin vauva oli kaikkein helpoin. Tärkeintä on oman kokemukseni perusteella liikkua mahdollisimman paljon synnytyksen aikana ja pysytellä pystyasennossa mahd. pitkään, kuunnella ja luottaa itseensä, käyttää luonnollisia kivunlievityksiä (esim. lämmin suihku supistusten aikana, mielikuvaharjoitukset jotka keskittävät ajatukset pois kivusta ja pelosta, kunnollinen kaveri ...parhaimmillaan lapsen isukki tai hyvä ystävä... mukana tsemppaamassa, ei puudutuksia ilokaasuja eikä mitään mömmöjä, jotka oikeasti pahimmillaan vain tekee sekavan ja huonon olon tms.).
Luota siihen, että sektioon päädytään lääketieteellisistä syistä silloin, kun se on lapsen tai äidin terveydelle välttämätöntä. Synnytys on ihan luonnollinen, upea tapahtuma, johon luonto antaa sinulle yllättäen konstit, kun et anna pelon tai minkään muun sekoittaa sitä.
terv. kolmesti sillä asialla ollut äitee

 

\

Luota siihen, että sektioon päädytään lääketieteellisistä syistä silloin, kun se on lapsen tai äidin terveydelle välttämätöntä. Synnytys on ihan luonnollinen, upea tapahtuma, johon luonto antaa sinulle yllättäen konstit, kun et anna pelon tai minkään muun sekoittaa sitä.
terv. kolmesti sillä asialla ollut äitee

Älä herrajestas vaan pelkästään siihen luota!!!! Tai saattaa siinä hätäsektiossa äidin ja /tai lapsen henki säilyä mutta se ei tarkoita sitä, että lapsi syntyisi enää terveenä, on voinut jo vammautua esim.hapen puutteesta. Omasta kokemuksestani puhun. Isoa vauvaa odotin ( ja söin muuten ihan normaalisti raskausaikana, en mitään suklaalevyjä jne.) ja sanottiin, että jos pahalta näyttää niin voidaan leikatakin. Altietä lähdin kuitenkin synnyttämään kun oli jo toinen lapsi kyseessä ja lantio on tilava. Ja sillä perusteellä kätilöt ja lääkäri viivyttelivät leikkauspäätöstä 16 tuntia. Sittten kun vihdon viimen leikattiin niin hapenpuute oli jo aiheuttanut neurologisia vaurioita.
Että minä en lääkäräihin tai kätilöihin ja niihin kuuluisiin "lääketieteellisiin" syihin luota p.askan vertaa. Jä tän lapsen synnyttämisestä oli luonnolllisuus kaukana. Tai no, synnytyksessä vammautuminenhan on tietysti "luonnollista".... Mieluummin oisin kyllä ottanut sen luonnottomamman sektion ja terveen lapsen.

 

hei,
Olen todella pahoillani kokemustesi takia. En missään tapuksessa halunnut mitenkään loukata ketään vaan ajattelin että kerron oman kokemukseni. Tilanteesi lopputulos johtui varmaan monesta syystä, mutta siitä huolimatta...
Pitäisikö varmuuden vuoksi kaikki synnytykset hoitaa siis sektiona?
Kaikki oletettavasti yli nelikiloiset?
Entäs jos sektion yhteydessä tai jälkeen tulee komplikaatioita,,,syy on tietty siinä että se tehtiin?
Nämä on totta vie vaikeita asioita. Mutta, onneks elämä tasaa joka iikalle jossakin mutkassa riittävästi vaikeuksia esim. leppoisasti alateitse syntyneestä kultapojasta voi tulla narkkari tai murhaaja, ihanne-alatiesynnyttäjä voi saada munasarjasyövän ja ei koskaan näe lastaan koululaisena. Joten yritetään elellä niillä korteilla, jotka jaossa itsekullekin tulivat. Mutta ei anneta katkeruuden myrkyttää itteemme!!!
Jaksamista sinullle!

 

\

Pitäisikö varmuuden vuoksi kaikki synnytykset hoitaa siis sektiona?

Älä nyt viitsi kärjistää, ei kai tuota kukaan tarkoittanut
Mutta täälläkin on liian monta surullista tarinaa jo siitäkin, etteivät äidit ole päässeet leikkaukseen kesken synnytyksen vaikka oman kehonsa parhaiten tuntevat, ja ovat vaistonneet, ettei kaikki ole ok. Saati sitten ne, jotka ovat sokeasti luottaneet hoitohlökuntaan, vaikka jälkikäteen ajateltuna onkin ilmassa ollut merkkejä isosta hädästä.
Miksei (pelko)sektio voisi olla ihan oikeutettu synnytystapa, pelosta riippumatta, kunhan äiti riskit tajuaa ja silti valitsee mieluummin sektion riskit? Jokainen kun sen oman kroppansa tuntee parhaiten itse.
Minä olen sen verran itsekäs, että minusta luonnollisuus on kaukana siitä, kun alapää repeää tai sitä aletaan leikellä estäen vielä isompaa repeämää. Ei mulle ole luonnollista olla aikuisena ja nuorena vaipat pöksyissä pidätyskyvyn menettäneenä. Mulle kaikkein luonnollisin tapa synnyttää oli sektio B)

 

Odottavan äidin pieni koko ei välttämättä tarkoita sitä että olisi vaikea synnyttää vaan voi pitkälläkin olla kapea lantio jolloin on myös vaikeaa..

Minulla taasen mahan koko mennyt rv:ltä 24 asti yli käyrien ja en millään meinaa päästä koko kontrolliin. Olen miettinyt että MIKSI ne käyrät siinä on jos niihin ei edes oteta mitään huomiota!! Ainakaan minun neuvolassa. Viikkoja menossa jo 37+2.

 

\

\

Aina se mahan koko ei kyllä kerro mitään vauvan koosta!

Käsitit kyllä. Jos tiedetään että on iso vauva tulossa niin kyllä se yleensä on.

Toi ei kyllä pidä paikkaansa. Siskoni synnytys käynnistettiin kun oltiin varmoja että todella iso vauva. Syntyikin 49 cm/3100 g pieni tyttö. Kyllä se mitä on muilta äideiltä kuullut niin ne arviot menee usein ihan metsään. Itse en edes kysellyt onko iso vauva vaikka masu oli jätti, koska odotin synnytystä innolla ja mielenkiinnolla. Maailman paras kokemus

 

Joku fiksu ja filmaattinen nimimerkki joka niin älykkäästi ilmaisit että isoja vauvoja ei synny kun syö vähemmän... Ottaisitko selvää asioista ennen kun tulet tänne kommentoimaan! Esim. raskaus- tai norm. diabetes-äideillä on usein isot vauvat, eikä se todellakaan johdu mistään ylenmääräisestä mässäämisestä... Voimia kaikille synnytyspelosta kärsiville :hug: toivottaa toinen samanlainen.

 

Miksi sitten raskausdiabeetikoiden hoidossa tärkeintä on ruokavalio-ohjaus? Eli olet mitä syöt. Kyllä voit vaikuttaa ruokavaliollasi ja sinulle kertyneillä kiloillasi vauvan kokoon.

 

Tarkoitin lähinnä sitä että jos vastakkainaseteltuna on diabeetikkoäiti ja "normaaliraskaus"äiti, voi olla että vaikka diabeetikkoäiti kuinka söisi terveellisesti ja noudattaisi ruokavaliohoitoja lapsi voi silti kasvaa isoksi. Se "normiäiti" voi välillä herkutella jollain vähän epäterveellisemmilläkin jutuilla, mutta diabeetikkoäideillä voin olla joskus tosi hankalaa pitää sokeriarvot normaaleina vaikka kuinka itse huolehtisi syömisestään.

 

Ja eivät vaikeat synnytykset todellakaan selity vain isoilla vauvoila. Toisilla voi olla niin ahdas lantio että jo reilun kolmekiloisen vauvan ulostulo saattaa olla niin tuikassa että, ja toiset pulauttelevat helposti yli 4kg beibejä... Että kaikki ei ole niin mustavalkoista.

Aadaselena

 

Tarkoitin iso vauva suhteessa äidin lantioon.
Oikeastaan taitaa olla väärin puhua vauvan koosta, siis pitäisi sanoa että jos äidin lantio on pieni, niin se on järkisyy sektioon.
Mutta sektiota useinkaan sillä syyllä ei saa vaan se menee pelkosektioksi.
Joku lääkäri on sitä mieltä että ei alatiesynnytykseen, toinen sanoo että yritetään nyt kuitenkin.

 

niin se alkuperäinen kysymys taisi olla että totuus miksi pelkosektiot ovat lisääntyneet ?

Minä näen asian siltä kantilta, että sektioista on tullut ns vaihtoehto synnytysmuotona. Hyvä niin, sillä jos sitä kautta voidaan estää äidin pelkotilojen syntyminen synnytyksen johdosta jo ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen.
Ja on tietenkin olemassa oma kansakuntansa joka on sitä mieltä, että alatiesynnytys on ainoa oikea synnytys jne.

Eikö kaikista tärkein asia ole kuitenkin se, että sekä lapsi saadaan tähän maailmaan turvallisesti ja äidilläkin on siinä "sivussa" hyvä olla ???

Se minkä kokoisia lapsia me äidit tähän maailmaan synnytämme niin ei ole kovinkaan paljoa riippuvainen siitä miten me syömme. Vai onko ylipainoisella äidillä aina isoja vauvoja...tai hoikalla äidillä pieniä ja siroja vauvoja jotka on suurin piirtein pieraistu kerta rykäyksellä synnytyssalissa
Miettikää nyt edes hetki mitä kirjoitatte. Vauvat ovat sen kokoisia kuin mitä meidän geeniperimämme määrittelevät, ja siinä astuvat kuvaan juuri esim diabeetikot.

Itse en sektiota toivoisi sillä pelkään enemmän sitä leikkaushaavan kipua kuin sitä synnytyskipua :ashamed: mutta jos se olisi tapa hoitaa seuraavan lapseni maailmaan tulo (esim perätila tai suuri varmuus siitä ettei mahdu alateitse tulemaan) niin sitten sektio olisi se tapa.

On toki olemassa ihmisiä jotka haluavat sektion aivan muista syistä kuin lääketieteellisistä tai pelkoon liittyvistä syistä...heillä se taitaa olla vain tapa hoitaa asia helpommalla tavalla.

Mutta jokainen tavallaan...mitä sitä muita ampumaan alas tämän takia kun ei se varmaankaan vaikuta sinun tai minunkaan elämään miten joku toinen synnyttää

 

\

\

Aina se mahan koko ei kyllä kerro mitään vauvan koosta!

Käsitit kyllä. Jos tiedetään että on iso vauva tulossa niin kyllä se yleensä on.

Mutta sinä et vissiin käsittänyt. Jos maha on iso, niin se ei läheskään aina tarkoita sitä, että vauva on iso.