tosi paha olo ja yksin

["äiti-ihminen"]

No, nyt en pääse edes ulos, tuli niin paha olo ja itkettynyt!!
Mulla ei ole ketään ihmistä tukena, tuntuu että tää ei voi olla totta.
Niin paha olo on.
Ja on ollut jo kauan...en jaksa täällä asunnossa edes tehdä mitään,
kaikki on kauheassa kunnossa.
Mistä ihminen saa sielunhoitoa?
Käyn yhdessä paikassa, mutta uskomatonta kyllä, ei se auta.
Ehkä se on se paikan ja tilanteen virallisuus mikä vaikuttaa.

Löysin yhden sielunhoitojutun, nyt kun katsoin netistä, se onkin
maksullista.

En usko tätä itsekään että joudun vuosia kärsimään ja yksin..
Mitä mä teen?

 

[ap]

No, en saa siis mistään mitään apua...

 

[nokkimus]

:hug: ootko ihan seurakunnan puoleen kääntynyt?

mitä sitten vaikka oot itkettynyt, ulos vaan ja pieni kävelylenkki. jos lähellä on kirkkoa tai hautausmaata niin se on jo ensiapu sielunhoidossa kaikessa kauneudessaan. yksinäisyys on hirvittävää ja tuhoavaa. voimia pahaan oloon, mistä se sitten johtuukin =)

 

[ap]

:hug: ootko ihan seurakunnan puoleen kääntynyt?

mitä sitten vaikka oot itkettynyt, ulos vaan ja pieni kävelylenkki. jos lähellä on kirkkoa tai hautausmaata niin se on jo ensiapu sielunhoidossa kaikessa kauneudessaan. yksinäisyys on hirvittävää ja tuhoavaa. voimia pahaan oloon, mistä se sitten johtuukin =)

Mun pitikin lähteä ulos ja ihan metsään saakka mutta rupesin itkemään.
Yritän vielä lähteä ulos, nyt iltapäivällä.
Kun vaan saisin purettua pahan olon, tiedän kyllä mistä johtuvat, väkivallan kokemisesta.
Tuntuu vaan uskomattomalta että eikö tässä maailmassa ole ketään joka auttaa..

 

[PP]

Mun pitikin lähteä ulos ja ihan metsään saakka mutta rupesin itkemään.
Yritän vielä lähteä ulos, nyt iltapäivällä.
Kun vaan saisin purettua pahan olon, tiedän kyllä mistä johtuvat, väkivallan kokemisesta.
Tuntuu vaan uskomattomalta että eikö tässä maailmassa ole ketään joka auttaa..

On täällä. Sen oikean löytyminen on pienen vaivan takana. Oletko kysellyt psykoterapiaa? Voisitko kysellä hoitavan henkilön vaihtamista. Siihenkin olet oikeutettu, tiedäthän sen. Niin hullua kuin se onkin, niin kyllä sitä varmaan tästäkin parantuu, hiljalleen.

 

[PP]

Ehkä on huono puhua pienestä vaivasta, kun itsekin tiedän sen olevan kaukana pienestä vaivasta, kun henkinen vointi on todella surkea ja huonossa jamassa. Anteeksi.

 

[ap]

On täällä. Sen oikean löytyminen on pienen vaivan takana. Oletko kysellyt psykoterapiaa? Voisitko kysellä hoitavan henkilön vaihtamista. Siihenkin olet oikeutettu, tiedäthän sen. Niin hullua kuin se onkin, niin kyllä sitä varmaan tästäkin parantuu, hiljalleen.

En tiedä mikä mulla on kun en saa aikaseks vaihdettua sitä terapeuttia.
Kai mä tarviin terapiaa sitäkin varten että miksi en...
Tarvitsisin varmaan traumaterapiaa, jotakin kuitenkin mikä purkaa noita juttuja.
Tuntuu että kuristun ja tukehdun tunteisiini ja kaikki on kasautuneena kehoon.
Uskon välillä kyllä parantumiseeni, mutta tällä tavalla ei tapahdu mitään ja olen liikaa
yksin.
Kaikki hoidot mitkä auttaisivat, maksavat niin paljon.
Ja nyt on herkkyysaika meneillään, silloin on pahinta.

 

[PP]

En tiedä mikä mulla on kun en saa aikaseks vaihdettua sitä terapeuttia.
Kai mä tarviin terapiaa sitäkin varten että miksi en...
Tarvitsisin varmaan traumaterapiaa, jotakin kuitenkin mikä purkaa noita juttuja.
Tuntuu että kuristun ja tukehdun tunteisiini ja kaikki on kasautuneena kehoon.
Uskon välillä kyllä parantumiseeni, mutta tällä tavalla ei tapahdu mitään ja olen liikaa
yksin.
Kaikki hoidot mitkä auttaisivat, maksavat niin paljon.
Ja nyt on herkkyysaika meneillään, silloin on pahinta.

Aloita vaikka kirjoittamalla paperille toive henkilövaihdosta.
Kirjoita toinen kirje, jossa lukee niitä tuntemuksia, joita nyt tunnet ja käyt läpi
Kirjoita vaikka kolmas kirje, jossa on toive psykoterapiasta ja siitä, että haluaisit lausunnon kelan tukemaan psykoterapiaan.

Anna paperit vaikka vastaanotossa olevalle henkilölle tai hoitavalle henkilölle. Sano, että sinusta tuntuu kuin hoidolla ei olisi nyt vastetta sinun tarpeillesi. Tarvitset apua nyt ja sehän on ihan oikeasti niin paljosta kiinni, että se yksi ihminen löytyy kaikkien niiden ihmisten keskeltä. Se yksi, joka kuulee ja jonka kanssa ne kemiat lyö yhteen. Se yksi johon pystyy luottamaan.

Onko lääkitys kunnossa?

 

[ppio]

Oletko saanut kerrottua kenellekään noista väkivallan kokemuksista?

 

[ap]

Aloita vaikka kirjoittamalla paperille toive henkilövaihdosta.
Kirjoita toinen kirje, jossa lukee niitä tuntemuksia, joita nyt tunnet ja käyt läpi
Kirjoita vaikka kolmas kirje, jossa on toive psykoterapiasta ja siitä, että haluaisit lausunnon kelan tukemaan psykoterapiaan.

Anna paperit vaikka vastaanotossa olevalle henkilölle tai hoitavalle henkilölle. Sano, että sinusta tuntuu kuin hoidolla ei olisi nyt vastetta sinun tarpeillesi. Tarvitset apua nyt ja sehän on ihan oikeasti niin paljosta kiinni, että se yksi ihminen löytyy kaikkien niiden ihmisten keskeltä. Se yksi, joka kuulee ja jonka kanssa ne kemiat lyö yhteen. Se yksi johon pystyy luottamaan.

Onko lääkitys kunnossa?

Hyviä neuvoja sulla. Olenkin jo paremmalla mielellä tässä. Mutta tiedän että taas tulevaisuudessa on samaa. Hoitava henkilö on tavallaan ok, ymmärtää mutta viimeksi tilannetani analysoitiin ja sillä keinolla en parane.
Ne tunteet pitäisi saada esiin.
Olen ongelmissa sen terapeutin kanssa kun olen puhunut toivomastani terapiamuodosta ja
hän tyrmää sen(jota ihmettelen).
Sitten on vaikea irrottautua, siis muutoinkin.
Ja sitten tämä kaikki jatkuu vaan.
Tiedän että pitäsi käydä Kelan takia psykiatrilla, sitä Kela vaatii.
Kyllä kemiat pelaa, mutta en parane, traumat ovat niin syvällä.

Kun nyt vaan saisin aikaiseksi senkin..

 

[ap]

Oletko saanut kerrottua kenellekään noista väkivallan kokemuksista?

No, se keskustelupaikan ihminen tietää ja yksi ystävätär.
Ja jollain kuntoutuskurssilla olen jossain määrin kertonut..
Kokemukset ovat taltioituneet minuun ja se on aika kamalaa
kun alan oireilemaan, kun ne tulee "läpi".

 

[PP]

Hyviä neuvoja sulla. Olenkin jo paremmalla mielellä tässä. Mutta tiedän että taas tulevaisuudessa on samaa. Hoitava henkilö on tavallaan ok, ymmärtää mutta viimeksi tilannetani analysoitiin ja sillä keinolla en parane.
Ne tunteet pitäisi saada esiin.
Olen ongelmissa sen terapeutin kanssa kun olen puhunut toivomastani terapiamuodosta ja
hän tyrmää sen(jota ihmettelen).
Sitten on vaikea irrottautua, siis muutoinkin.
Ja sitten tämä kaikki jatkuu vaan.
Tiedän että pitäsi käydä Kelan takia psykiatrilla, sitä Kela vaatii.
Kyllä kemiat pelaa, mutta en parane, traumat ovat niin syvällä.

Kun nyt vaan saisin aikaiseksi senkin..

Voisko olla, että se tyrmääminen on yksi vaikuttava tekijä juuri sille, että hoito ei etene. Että hoitava henkilö ei osaa tunnistaa sinun hoitosi tarvetta ja ongelmien todellista syvyyttä. Se jos mikä kertoo siitä, että oikea hoitaja ja hoito on vielä löytymättä. Ei se tosiaan löydy kertaheitolla ja jos löytyy, niin se on jo suuri lykky. Mutta muuhun en voi uskoa kuin siihen, että on mahdollisuus parantua, löytää se oikea ihminen, johon saada yhteys, saada se oikea hoito. Ja toivon sitä sinulle.

Voimia ahdistuksen selättämiseen ja traumojen käsittelyyn. Voimia ulospääsemiseen ja arjen selättämiseen. Pienistä toimista kotona. Ole niissä armollinen. Kun voimat menevät henkisiin prosesseihin, ei ole ihme jos kotona vallitsee vähän kaaos. Sisäinen hyvinvointi on avain näihin muidenkin toimien sujumiseen!

 

[PP]

No, se keskustelupaikan ihminen tietää ja yksi ystävätär.
Ja jollain kuntoutuskurssilla olen jossain määrin kertonut..
Kokemukset ovat taltioituneet minuun ja se on aika kamalaa
kun alan oireilemaan, kun ne tulee "läpi".

Itselläni ne tunki alitajunnan kautta ensin uniin. Sieltä päivisin koko kehoon elin kaikki menneisyyden tapahtumat sekä päivin että öin. Siitä lähti masennus, josta alan hiljalleen parantua, toivon ainakin niin. Tajuan nyt, että kärsin mitä suurimmalla todennäköisyydellä posttraumaattisesta stressistä. On mennyt puolitoista vuotta, että olen saanut sanottua sen minulle tapahtuneita asioita ääneen. Kun löysin sen henkilön joka jaksaa kuulemisen lisäksi ymmärtää ja selventää asiaa niin, että saan sen pääni sisälläkin järjestykseen. Niiden vahinkojen ja sielunrikkojen korjaaminen vie vuosia, mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uskon, että voi oikeasti olla mahdollisuus saada itsensä teipattua kasaan ja jatkaa hivenen ehjempänä. Voimia ap, vielä kerran.

 

[ap]

Voisko olla, että se tyrmääminen on yksi vaikuttava tekijä juuri sille, että hoito ei etene. Että hoitava henkilö ei osaa tunnistaa sinun hoitosi tarvetta ja ongelmien todellista syvyyttä. Se jos mikä kertoo siitä, että oikea hoitaja ja hoito on vielä löytymättä. Ei se tosiaan löydy kertaheitolla ja jos löytyy, niin se on jo suuri lykky. Mutta muuhun en voi uskoa kuin siihen, että on mahdollisuus parantua, löytää se oikea ihminen, johon saada yhteys, saada se oikea hoito. Ja toivon sitä sinulle.

Voimia ahdistuksen selättämiseen ja traumojen käsittelyyn. Voimia ulospääsemiseen ja arjen selättämiseen. Pienistä toimista kotona. Ole niissä armollinen. Kun voimat menevät henkisiin prosesseihin, ei ole ihme jos kotona vallitsee vähän kaaos. Sisäinen hyvinvointi on avain näihin muidenkin toimien sujumiseen!

> Niin, mulla on sisäinen tunne että se henkilö ei halua että menen muualle, on ehkä kiintynyt
mun tapaukseen. Mulle kerran sanottiin tästä toisesta terapiasta että se tekee ihmeitä(tämä joka sanoi, oli kuullut näistä tapauksista). Hoitava ihminen väitti että se olsi mulle vaarallista.
Sitä en usko koska terapiaa tekevät pitkän koulutuksen käyneet terapeutit.
Kun vaan saisin voimia hakeutua siihen uuteen..
Ehkä mun pitäisi uskoa vain itseäni, uskon että ihmisillä on sisäinen tieto.
Ja tämä kaaos kuvastaa sisäistä oloani, tiedän sen.
Ehkäpä tässä vielä joskus koittaa uusi aika ja voisin iloisena vaikka täällä sitä toitottaa..

 

[ap]

Itselläni ne tunki alitajunnan kautta ensin uniin. Sieltä päivisin koko kehoon elin kaikki menneisyyden tapahtumat sekä päivin että öin. Siitä lähti masennus, josta alan hiljalleen parantua, toivon ainakin niin. Tajuan nyt, että kärsin mitä suurimmalla todennäköisyydellä posttraumaattisesta stressistä. On mennyt puolitoista vuotta, että olen saanut sanottua sen minulle tapahtuneita asioita ääneen. Kun löysin sen henkilön joka jaksaa kuulemisen lisäksi ymmärtää ja selventää asiaa niin, että saan sen pääni sisälläkin järjestykseen. Niiden vahinkojen ja sielunrikkojen korjaaminen vie vuosia, mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uskon, että voi oikeasti olla mahdollisuus saada itsensä teipattua kasaan ja jatkaa hivenen ehjempänä. Voimia ap, vielä kerran.

Niin, masennuskin kuuluu tähän. Hienoa että olet päässyt eteenpäin. Saanen kysyä oliko
sinua hoitava henkilö "tavallinen" terapeutti vai erityisempi?
Munkin pitäisi elää ne tapahtumat ihan kehollisesti, kun ne ovat olleet syväjäädytettyinä kauan.
Tosin jotkut ihmiset pelkäävät että jos minä alan päästämään niitä juttuja esiin.
Kuten oli kerran Kelan kurssilla, pistettiin jarruja päälle..