Toivottomat Haaveilijat kevättä odottaessa.

Huomenna vapaapäivä ja perjantaina sit viimenen työvuoro. Tänään oli jo loppuarviointikin harjoittelusta. Sain kyllä todella hyvää palautetta, kaikista osa-alueista arvosanan 5 eli parhaan mahdollisen. B)

Väsymyksestä huolimatta ei vauvakuume oo helpottanu yhtään. Kumma tauti, kun ei kuume laske ollenkaan, nousee vaan. Mietin tässä että mahtaako tää kuume ikinä helpottaa. Jos joskus sen lapsen saa, niin tuleeko sitten se reaktio, että kuume vaan jatkaa nousemista ja haluaakin toisen... ja sitten kolmannen ja...

 

vapaapäivä mullakin, huomenna ilta ja sitten lauantaina tulee tunku. pitäs mennä aamuvuoroon ja heti suoraan sieltä kastajaisiin, sen jälkeen siskon synttäreihin ja sunnuntaina on miehen isäpuolen 50 synttärit.

mä oon kans miettinyt tuota että jos yhen lapsen saa, niin kauanko sitä istuu hissukseen seuraavasta?
tavallaan haluisin saada lapsen heti toisen perään, tai tulee-jos-on-tullakseen. ja toisaalta taas haluisin odottaa monta vuottakin ennenku seuraava tulee. no, sen näkee sitte. pitäs ensin saada se eka

 

täällä ollaan edelleen flunssan kourissa :snotty: , tosin onneks jo paranemaan päin on tämä köhä. Huomenna takaisin töihin ja se lieneekin viisasta kun olen jo täällä kotona alkanut puhumaan itsekseni

Mä olen nyt vähän sillä mielellä, että en aio ottaa ukon kanssa puheeksi ihan hetkeen tuota vauva-asiaa. Antaa sen nyt hautoa päässään sitä ja katsotaan sitten myöhemmin. Ei se haittaa jos mä olen sen 31 v kun aloitettais yrittämään, jos se ukko ei ole valmis. No, tää nyt saattaa olla taas mullakin tän päivän mietiskelyä ja huomenna taas vihjailen asiasta. Tuntuu, että tämä asia ajaa mut toisinaan hulluksi :headwall: Onko teillä koskaan sellaisia fiiliksiä?

Tuol ulkona muuten alkaa näyttää siltä, että se luvattu myrsky olis saapumassa. Mä kun olin jo pikkuhiljaa alkanut toivoa kevään saapumista!!

 

Pakko kommentoija entisenä toivottomana tuohon et miten pitkään jaksaa olla hiljaa pikkukakkosesta Ei varmaan montaa kuukautta tai mä en jaksanut ja kyllähän sitä asiaa kypsyteltiinkiin jokisen aikaa =) Mut paras tulee tässä..viikko pari takaperin isäntä täräyttää ettei meidänkään ois pitänyt näin kauaa odottaa et alettiin yrittämään toista Meinasinko revetä et kukahan se ootatutti.

Mä oon tuolla odotuspuolella odotellut tuota KP:täja te kaikki olisitte niin tervetulleita turisemaan tuonne odottajiin. Kyllä varmaan monet kerran sai tänne kirjottaa et ukko sitä ja tätä ja voi aaaarrrggg mut onneksi oli paikka jonne purkaa. Hipon kanssa varmaan monta kertaa verrattiin kummanukko on itsepäisempi..

Ihanaa kevään odotusta ja vauvakuume tuulia miehillenne lähettelen

poika04 ja papuliini 25+0

 

Jos meille joskus lapsi tulee, niin mä olen päättänyt että mies saa luvan suostua sen toisen lapsen yrittämiseen heti perään. Tai heti kunhan lääkäri vaan antaa siihen luvan. Mä haluan enemmän kuin yhden lapsen ja koska tässä on nyt menty monta vuotta miehen tahdon mukaan niin sitten mennään kyllä minun pillini mukaan. :kieh: Miehelle en ole kyllä vielä mitään puhunut. Mutta koska ikää alkaa olemaan, niin en halua yhtään vitkutella tässä asiassa. Todennäköisesti meillä jää nuo lapset sitten tuohon kahteen, sillä mä haluan vähintään sen 2 ja mies taas enintään sen 2 lasta. Vaikka eihän sitä vielä tiedä että saadaanko edes sitä ensimmäistä ikinä.

Niiskunenä, on hyvinkin tuttua tuo että asia ajaa hulluuden partaalle. On tässä kuitenkin jo niin monta vuotta tätä asiaa päässään pyöritellyt. Jos en olisi tätä palstaa löytänyt, niin varmasti olisin jo hulluksi tullut. Kyllä tämä kuitenkin niin paljon helpottaa kun saa tuntojaan täällä purkaa samassa tilanteessa olevien kanssa.

Sekin antaa toivoa että täällä on porukka aika hyvin vaihtunut tässä parin vuoden aikana mitä olen täällä palstaillut. Toisaalta välillä kyllä iskee epätoivo tän oman tilanteen suhteen, kun tuntuu että pinossa on porukka melkein jo täysin vaihtunut ja mä vaan edelleen roikun täällä.

Poika04, juu muistan että on vertailtu tuota kumman mies itsepäisempi. Ikävää todeta että kerrankin voitin. Tässä asiassa olisin mieluusti hävinnyt. Pääsenköhän mä ikinä tästä pinosta pois. |O

 

Poika04 Miksi olet odottanut mua sinne odotus puolelle?

Meillä välillä vähän keskustellaan asiasta ja sitten mies kuitenkin jättää ehkäisyn pois..

Muuten ajatelkaa vuosi sitten en vielä ollut tavannut tuota miestäni... Mutta olin jutellut hänen kanssaan messengerissä kaksi viikkoa..
2.2. meillä tulee vuosi täyteen..

kuinka kauan te olette olleet miehienne kanssa yhdessä..

KP

 

KP: Anteeksi jos väärin oon ymmärtänyt, mä luulin että teille on vaavi tervetullut. Nopeastihan sä oot sun miehes kuiteskin saanut lämpiämään kun me ollaan oltu yhessä jo 10 vuotta ja nyt on toinen tulossa esikko siis 3vuotta.

Hippo: Kyllä sä ihan varmasti pääset tästä pinosta nopeemmin kun arvaatkaan..pidän peukkuja. Ajattele miten mahtavalta se sitten tuntuu kun olet oikein odottanut ja toivonut ja sitten se toteutuu se kaksi maagista viivaa siinä testissä =) ja siitä 9kk ja aivan ihana pikkinen syntyy.

Kivaa päivää kaikille

 

hohhoo meilläpä tulee 4.2 kaks vuotta täyteen

täällä tätä samaa juupas eipäs juupas meininkinä ja mä en enää ala.
olkoon tollanen, ei se kuitenkaan yritä mitenkään estääkkään raskautumista niin turhaan mä haaskaan aikaani sen kanssa väittelyyn. jos se ei halu niin tekee sit vasektomian. nih.

tosiaan tulee hulluks tässä pikkuhiljaa.
ja nyt kun on kierron SE aika ja mieli yrittää väkisinkin ettiä oireita tyyliin " tuo hius ei oo koskaan menny noin kikkaralle, oot varmaan raskaana"
mutta väen vängällä yritän ittelleni selittää että oirret johtuu flunssasta ja menkat tulee kohta.

kyl tää haaveilijana olo on rankkaa
sitk un menkat alkaa niin ettii täältä ihmisiä joilla on tullu menkat vaikka ovatki olleet raskaana

kaunista tammikuunpäivää teillekkin!
B)

 

Juu, eipä hyvältä näytä täälläkään. Mä olen alkanut niin toivottomaksi, etten jaksa enää edes kirjoitella. Parempi se kai vaan olis keskittyä muihin asioihin, kun tämä vauvajuttu nyt ei vieläkään näytä ajankohtaiselta.

Tsemppiä hippo, samassa jamassa ollaan. Olen ollut myöskin täällä aika kauan. Tosin silloin alkuun eri nimellä.

Mä en oikein tajua tuota mun miestä. Se aina väläyttelee, että haluaisi lapsia, mutta sitten kun aiheen ottaa vakavasti esille, niin se ei haluakaan niitä vielä. Suunnitelmat on aina 1-2 vuoden päässä. Parhaimmillaan päästiin muistaakseni muutaman kuukauden päähän yrityksestä. Sitten se taas siirtyi. "Ensi syksynä", "ensi keväänä", "ensi vuonna"... juuh. Enää en viitti edes kysyä, milloin olis hyvä aika. Pöh, olkoot. Nyt on muistaakseni suunnitelmissa että "ensi joulun jälkeen". Joo, sehän olis ihanaa, mutta uskon siihen vasta kun ensi joulu on mennyt. :kieh:

Välillä tää haaveilu unohtuu onnellisesti. Mutta sitten välillä iskee kahta kauheampana. Hohhoijjaa.

Mun mies kuuluu varmaan tuohon poika04 miehen tyyppiin. Että jahkailee ensin ikuisuuden ja varmaan sitten valopäänä toteaa, että oltais tosiaan se yritys voitu aloittaa aiemminkin. Musta tuntuu, että miehet ei aina tajua, ettei se lapsi sieltä tosiaan ihan ensiyrittämällä aina samantien tule. Kun tuokin nyt miettii, että syyskuussa 09 oliskin hyvä saada lapsi. Joo, jos se yritys aloitetaan jouluna, niin jo on hyvät mahdollisuudet, että se lapsi syntyy syyskuussa....

 

Ai nini ja aivan unohdin. KP:lle piti sanomani, että onnea! Totisesti muistan, että vielä vuosi sitten olit ilman miestä. Ja nyt on tilanne jo noin hyvin! Ootapas vaan, ehkä pääset kohta jo pinosta poiskin... :flower:

 

poika04 olet ymmärtänyt ihan oikein.. Kyllä meille edelleenkin on vauva tervetullut.. No tuntuu ettei ikinä sitä saa..

Jos vaikka tässä kaikessa kiireessä unohtaisi koko perheunelman ja koittais vain keskittyä töihin oikein urakalla..

Kiitos kasvihuoneilmiö! Tosiaan..

Mun täytyy nyt mennä nukkumaan, olen ollut aamun töissä ja menen illalla vielä yöksi..

KP

 

Hävisikös se Mikkiina muuten ihan kokonaan?

 

Täällä yhteiseloa takana melkein 4,5 vuotta ja siitä 3,5 vuotta käyttänyt tuon miehen pään kääntämiseen. Taitaa olla ihan omaa luokkaansa tuo mun mies jääräpäisyytensä kanssa. :kieh:

Mikkiinaa ei tosiaan ole näkynyt pitkiin pitkiin aikoihin. Toivottavasti vielä hänestä kuullaan jotain.

Harjoittelu ois nyt sitten takanapäin ja vapaa viikonloppu edessä. Taidan vaan ottaa rennosti ja nukkua univelat pois niin jaksaa virkeänä palata koulun penkille maanantaina.

 

Mä tuossa ensi viikolla luen teidän kaikki juttunne.. Mutta nyt en jaksa, kun pitää tehdä kaikenlaista, ja olen nyt töissä 8 päivää putkeen..

KP

 

Itsepäisten miesten saralla kokemusta todella löytyy täältäkin! Ollaan seurusteltu neljä vuotta ja melko aktiivista "käännytystyötä" vauva-asian suhteen on takana jo 1,5 vuotta. Mutta ei tuo mies edelleenkään ole lämmennyt.

Häät lähenee kovaa vauhtia. Polttarit oli molemmilla viimeviikonloppuna. Tuli kyllä ihan yllärinä molemmille! Hauskaa oli.

Vaikka muiden pääsy yritys- ja odotuspuolelle toisaalta kannustaa, niin toisaalta välillä se vaan synkentää oman mielen, kun itsellä ei ole toivon häivääkään. Mutta ei auta, kun yrittää olla käörsivällinen. Ehkä se jonain päivänä palkitaan.

Annuli

 

tätiä odotellessa... ja yritän välttää oireiden pohdiskelua ja ajattelen vaan että jos siellä on joku niin sitten on, ja jos ei ole niin... niin mitä?
tässä on kosmiset voimat vastakkain nyt.
mun huono tuuri vastaan miehen huono tuuri. molemmat sellasii aku ankkoja ja pian saa tietää kumpi meistä on se huono onnisin meistä.

vaikka uskon todella, tai tiedän, että mies olisi onnellinen jos olisin raskaana vaikka hän ei sitä juuri nyt toivokkaan. mutta minähän olisin murheesta turta jos menkat nyt alkaa, ihan niinkuin joka kuukausi.eihän se voi olla oikein että tässä käy niin että yksi on surulinen kun toisena vaihtoehtona on että olisi kaksi onnellista.

se siitä navasta.

no annuli, alkaako jännittää häät? onko teillä mitään teemaa? pienet vai isot häät? puku? kerro nyt

kiharapäälle voimia ja jaksamisia töihin! muista että jokain päiväloppuu ajallaan. se ajatus auttaa mua jaksamaan päivän läpi.
hipolle heitän ison suklaarasian. nauti siitä vapaa viikollas

 

Nibbler kyllähän nuo häät jo alkaa jännittää, kun ei ole enää montaa viikkoa jäljellä. Rouvaidentiteetti on vielä hieman hakusessa. =) Varsinaista teemaa ei häillä ole. Lähinnä värimaailmassa on se teema. Värit on tummanpunaista, kultaa ja valkoista. Vieraita tulee reilu 90, et sellaset sopivan kokoset häät meidän makuun. Pääasia on, et ruoka on hyvää ja ihmisillä on hauskaa ja saavat tanssia paljon.

Puku on tietysti maailman ihanin. Shamppanjan värinen ja kirjailtu yläosata. Melko kapea malli, mut levenee polvien kohdalta ja laahusta löytyy. Ja mistä mä olin ihan myyty, ni pitkä kullansävynen huntu. Siis tosi pitkä.

Kumpa vaan avioliiton myötä tuo mieskin lämpenis perheen perustamiselle. Huomenlahjaksi riittäis vaan yksi pieni vauvan siemen.

Annuli

 

Häät on ihania! Onnea vaan Annuli! Se rouvaistuminen on ihan hauskaa ja kävi ainakin multa yllättävän helposti.

Me ollaan oltu yhdessä viisi vuotta (oikeestiko jo niin kauan??! *laskee uudeleen*) Joo, viis vuotta tosiaan. Ja naimisissa ollaan. Tää on vaan tää meidän elämäntilanne, mikä meitä ilmeisesti pidättelee. Oon opiskelija vielä monen monta vuotta ja mies on vähän niin kuin freelancer taiteilija. Tulot ei ole kovin vakaita.

 

Nibbler, toivotaan ettei sulla ne menkat ala. Niin ja kiitos suklaasta, vaikka koko viikkoa ei siis tuo mun vapaa kestä vaan pelkästään tämän viikonlopun.

Eilen tuli kyllä herkuteltua oikein kunnolla, sipsejä ja karkkia tuli syötyä ihan liikaa. Tarttee tänään mennä salille niitä kuluttamaan.

Annuli, toivotaan että mies täyttää sun huomenlahjatoiveen. Ethän edes mitään suurta pyydä.

Täällä mies yllätti mut eilen illalla ihan täysin. Muistutin tuota nukkumaan mennessä lähestyvästä karkauspäivästä. Minähän edellisen karkauspäivän yhteydessä uhkasin tuota kosinnalla seuraavana karkauspäivänä, jos ei itse kosi ennen sitä. Tapojensa mukaan tuo vastas siihen ensin että minkä väristä kangasta sä haluat. En oikeastaan edes muunlaista vastausta odottanutkaan, sillä jotain tuon tapaista se on aina vastannut ja joskus jopa todennut että naimisiinmeno on ihan turhaa puuhaa. Mutta hetken päästä tuo lisäs siihen perään, että ei ny, se oli vitsi. Onneks oli jo valot sammutettu sillä mä jäin hetkeks

Uskaltaisikohan tässä ihan aikuisten oikeasti karkauspäivänä kosia tuota mörökölliä. :heart:

 

Joo hippo uskaltais!! Kuulostaa pehmenneeltä. Sitä paitsi voithan varukeinoiksi etukäteen käydä katsomassa jotain ihanaa kangasta. Tietenkin kalleinta

 

Kosimaan vaan Hippo! Ei meilläkään ois kosintaa kuulunut, jos ois odottanut että tuo mies sen saa aikaseks. Eli tässä asiassa mun "käännytystyö" ja vihjailut tuotti lopulta tulosta. Ihan yhdessä kyllä päätös naimisiinmenosta tehtiin. Mutta kosinnat jäi mun osalta kokematta.

Pitäs vaan jaksaa ajatella, että hiljaa hyvä tulee. Mutta kun näissä vauva-asioissa se EI vaan toimi! Ei jaksa odottaa. |O

Annuli

 

Kasvihuoneilmiö ja Annuli, juu taidanpa sitten karkauspäivänä uskaltautua kosimaan. :heart: Vaikka kyllä se vastaus vähän jänskättää. Vaan kaipa sen hamekankaan tilalle voi vaatia sitten vaikka verhokangasta.

 

ai sinäkin hippo? ihanaa, Lykkyä pyttyyn sitten vaan me tulaan morsiusneidoiks
mä myös olin ajatellut kosia karkauspäivänä, mut mä en taida uskaltaa.
jos ois jotain merkkejä että se sanois kyllä niin ehkä sitten, mutta tuo sanois ei pelkästä sanomisen ilosta.... taidan odottaa että se kysyy. tosin siihen menee liian kauan ja mä oon sit ryppynen ja vanha hääkuvissa :ashamed:


joo tää on niin tätä. mitään en voi ajatella positiivisesti... ne menkat nääs alkoi eilen. voi että mua inhottaa :headwall:

 

Rohkeasti vaan sinäkin nibbler kosimaan karkauspäivänä. Jos mies kieltäytyy niin pidät vain huolta että se tulee sille sitten mahdollisimman kalliiksi. :kieh:

Nimimerkillä uudet verhot keittiön ikkunaan?

Jos täällä sellainen ihme tapahtuu, että mies vastaa myöntävästi, niin niitä häitä odotellaankin sitten varmaan ainakin 10 vuotta.

 

juu ei en uskalla kosia
eilen asiasta puhuttiin kun se kysy miks on karkausvuosi ja mä sanoin että siks että naiset voi kosia. oli kuulemma ihan tyhmä idea

no... ehkä sit neljän vuoden päästä taas