Mulla ei ainakaan ole yhtään sen helpompi päivä, ei ainakaan tän aamun perusteella. Oon vaan itkenyt, kun on tosi raskasta kipuilla koko ajan. Miehellekin jo sanoin, et mä en enää jaksa. Hän yrittää tukea ja auttaa jaksamaan vielä eteenpäin, mut ei se tuki näihin kipuihin auta Lapsetkin kotiutuu tänään isältään ja ikävä on kyllä kova, mutta pakko myöntää, et olo ei yhtään tunnu levänneeltä, kun ei ole yhtään kivutonta päivää ollut ja mä en suoraan sanottuna jaksais ottaa heitä vastaan. Mun on pakko luovuttaa ja laittaa vauvahaaveet sivuun, ennen kuin oon ihan romuna.
Toivon, että kukaan muu ei joudu tällaista kokemaan ja unohtamaan vauvahaaveita sen takia, että kivut vie voiton