Toiveissa vauva 2021

Me ollaan oltu 7 v yhdessä ja ei ole sormuksia näkynyt. Mies kyllä kertonut, että hän haluaa sitten kosia. Odotellaan..

Joo ei täs auta kuin odotella En mä nyt tiedä mitä se sormus sormessa muuttaa, mutta oishan se kiva lisä tähän suhteeseen

 

Joo ei täs auta kuin odotella En mä nyt tiedä mitä se sormus sormessa muuttaa, mutta oishan se kiva lisä tähän suhteeseen

Kyllä se mukava juttu olisi ja varsinkin naimisiinmeno kiinnostaa, voin mennä vaikka suoraankin, mutta odotellaan odotellaan

 

Yhdyn minäkin keskusteluun valmiudesta. Itse olin valmis vauvaan varmaan vuoden seurustelun jälkeen, mutta mies ei. Hän niin paljon nuorempi kuin minä ja olikin täyttämässä vasta 20v kun aloimme seurustelemaan, joten ei ihmekään, kun hän ei ollut valmis vuoden jälkeen Hän myös sen verran vanhoillinen, että juurikin perusasiat oltava kunnossa, talous, työpaikka, koti ja tasapainoinen elämä muutenkin. Noh, minä lopetin vauvahaaveet, kun olin siinä uskossa, että en saa lapsia tehdä enää sektioiden takia ja mieskin sen tiesi, että lapsia ei voida saada. Joten kai hän sit ajatteli, että turha siitä haaveilla. Vuodet kuitenkin vieri eteenpäin ja pikkusen vaja 4v seurustelun jälkeen rupesimme kuitenkin puhumaan, että mitäs jos kuitenkin.. Jospa saisimme luvan raskauteen. Silti miehellä oli se periaate, että ensin kuitenkin vakityöpaikat saatava. Ja molemmat saimmekin siitä piakkoin vakipaikat syksyllä 2018. 2019 alkuvuonna lähdimme lupaa raskauteen kyselemään ja lupa saatiin 05/19 ja tässä ollaan, edelleen yrittämässä.
No mut suurin osa perusasioista kunnossa, työpaikka, koti (oma talo alkaa nousee kuukauden päästä) , talous ja tasapainoinen elämä. Minähän tässä vielä sitä kihlausta odotan, jota ei meinaa kuulua

Kuinka nopeasti teillä on muuten kihlaus ja häät tapahtunut? Minä olen ihan alusta asti toivonut nopeaa kihlautumista, mutta ei sitä näin kohta 6v jälkeen ole vieläkään tullut Mies aina sanonut, että hän menee tasan kerran kihloihin ja naimisiin, ni ei varmaan siksi hätäile. Mutta hän myös sanoi, että jos hän jonkun kanssa lapsen tekee, niin siinä hän myös pysyy, joten mis ihmeessä mun sormus on? Hätäilenkö turhaan?

Meillä meni niin että ollaan tunnettu hyvin lapsesta saakka, anoppini hommasi joskus 13-14 vuotiaana mulle ekat kesätyöpaikatkin.
Seurustelemaan alettiin kun oltiin 17/18, Kihlat ja ehkäisy pois 2v päästä, mulla oli (on) tässä vaiheessa vakityöpaikka mies opiskeli. Naimisisiin tästä 2v päästä ja plussakin tuli samasta kierrosta. Mies opiskeli vielä esikoisen vauva vuoden ja jäi suoraa valmistuttua hoitovapaalle. Asuttiin silloin kaksiossa ASO kämpässä, ja muutettiin kolmioon vasta vauvan ollessa 5kk.
Tämän jälkeen tullut monta muuttoa ja paikkakunnan vaihdosta + lisää lapsia.
Oma tuleva lasten kotona asumisen koti ostettiin kolmatta lasta odottessa ajatuksella että kaikille lapsille omat huoneet, nyt sitten mahdollisesti joutuu joku jakamaan kun muuttuikin mieli lapsiluvusta. Autokin vaihdettiin jo 7 paikkaiseen syksyllä kierukan poiston aikoihin.

 

Me ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja niistä 9 kihloissa ja reilu 6 vuotta naimisissa. Meille oli alusta saakka selvää, että eka mennään naimisiin ja sitten aletaan heti yrittään vauvaa. Molemmat haluttiin siis häät ennen lapsia. Itse opiskelin vielä silloin, kun esikoinen syntyi ja mies valmistui just sitä ennen. Molemmilla on työ alalla, joilla riittää töitä aina hyvin, joten sen takia ei huolettanut. Ja meille se oli just oikea aika alkaa yrittää vauvaa
Täällä kp2, ei juuri menkkakipuja oo onneks ollut. Tilasin eilen lisää ovistestejä, digitaalisiakin, vajaan parin viikon päästä alan testailemaan ja toivon, että nyt olis jo vähän lyhyempi kierto kuin 42 päivää

 

Kyllä se mukava juttu olisi ja varsinkin naimisiinmeno kiinnostaa, voin mennä vaikka suoraankin, mutta odotellaan odotellaan

Mua lähinnä naimisiinmeno ahdistaa, koska mies vanhoillisena haluaa kirkossa naimisiin ja mulle se on yks kauheimmista ajatuksista Paniikkihäiriöisenä ja nopeasti ahdistuvana väkijoukossa ajatuskin alttarille kävelystä muiden läpi tuntuu ihan hirveältä.. Hyvä etten saa kohtausta jo ajatuksestakin Maistraatti/kesämökki häät ois mulle se passeli

 

Mua lähinnä naimisiinmeno ahdistaa, koska mies vanhoillisena haluaa kirkossa naimisiin ja mulle se on yks kauheimmista ajatuksista Paniikkihäiriöisenä ja nopeasti ahdistuvana väkijoukossa ajatuskin alttarille kävelystä muiden läpi tuntuu ihan hirveältä.. Hyvä etten saa kohtausta jo ajatuksestakin Maistraatti/kesämökki häät ois mulle se passeli

Mitä ihmettä, meillä mies haluaa myös isot häät, ei taitaisi edes 100 vierasta riittää - minä haluan maistraatti/kesämökkihäät Tykkään olla vieraana juhlissa, mutta en itse tykkää olla keskipisteenä, se jotenkin ahdistaa. Parasta on, kun saan olla auttamassa, mennä välillä takahuoneeseen valmistelemaan juttuja jne. Saa hetken hengähtää.

 

Noniin ja siis unohtuu raportoida tärkein. Olen nyt monta kiertoa ollut mittamatta aamulämpöjä, kun se lisää stressiä. Tänään mittasin, 37.1. Eipä ole flon mukaan ollut näin korkealla koskaan. Siis heti innostuin! Miehelle sanoin, että on lämpöä. Se heti kysyi, onko korona. Hetken oli hiljaa ja kysyi, onko se merkki vauvasta. En kestä jos ei ala jo pikkuhiljaa onnistumaan!

 

Heippa!
Täytyy tulla nyt tänne höpisemään vähän omaa napaa.
Kaapissa lojunut raskaustesti tuli vastuttamattomaksi ja oli pakko käyttää se. Ja neghan sieltä tulla tupsahti. En ole kyllä oireillutkaan mitään ja nyt on menossa myös ehkä dpo 8-10 (en tikuttele vielä). Oireita ei ole varsinaisesti ollut, mutta huomaan kyllä tarkkailevani haluamattakin kaikkea tuntemuksia. (Vatsan nippailut, kylmä..nää kaikki..)
Päivät matelee ja vauvakuume on niin kova. <3
Maaliskuun lopussa jäi tosiaan ehkäisy pois, joten aivan alussa ollaan tällä matkalla. Mutta silti tunteet myrskyää jo. Haaveet, toiveet, pelot; Voinkohan edes tulla raskaaksi?
Odottaminen tuntuisi ehkä helpommalta jos edes tietäisi, että raskautuminen on mahdollista.

Tämmöistä tänään! Plussatuulia kaikille ja onnea hirmuisesti plussanneille! <3

 

Me ollaan oltu kymmenen vuotta yhdessä, joista kuus kihloissa ja neljä naimisissa. Vuoden päästä häistä annettiin lapselle lupa tulla, mutta tässähän sitä vielä ollaan yrittämässä. Juuri tuli se kolme vuotta yritystä täyteen Talo valmistui viime kesänä.

Itse olisin ollut valmis aikaisemminkin jo lapsen tuloon, kun taas mies ei. Välillä sitä miettii, et olis pitänyt aloittaa aikaisemmin, kerta tämä näin hankalaa on. Lisäksi ketutuksissani miettinyt kuinka paljon mennyt rahaa hukkaan hormonaaliseen ehkäisyyn (n. 10v käytössä), kerta ei tässä raskaaksi tule sitten millään :'D

 

@Kasikuus Sun tarttee vaa vihjailla useimmin
Mä aloin vihjailla jo aika nopee ku alettiin olen yhessä
Me mentiin sit vajaa 2v.tapaamisesta kihloihin ja siitä vuoden päästä kosinta ja siitä taas vuoden päästä oli häät, yhteiseloa 5v
Ja kohta juhlistetaan ekaa hääpäivää
Mieshän olisi eka halunut lapsen ja sitten häät mutta itse toivoin toisinpäin, näin jälkeenpäin aatelleena olisi pitänyt aloittaa yritys jo silloin vaan aiemmin mut turha sitä toisaalta on enää pohtia

On. En meinaa millään päästä näistä itsesyytöksistä eroon, liittyen tohon tyhjään rautavarastoon
Mietin vaan et voisin kohta olla synnyttämässä jos olisin tajunnut tarkistaa noi rauta arvot aiemmin vaikka mistä sitä tietää oliko sikiöllä joku poikkeavuus mistä sitten meni kesken mutta ei auta ku tankkaa rautaa nyt joka muodossa ja soitella lääkärin arvioi loppuviikosta.
Ja toisaalta hyvä et selkis tääkin nyt eikä vaikka vuosien päästä...
Menkat kesti sitten yhden päivän tälläkin kertaa mut pohdinpa sitäkin et jos rautavarastot on tyhjät mikä taas vaikuttaa limakalvoihin niin eipä siellä kait mitään voi uudistua

 

Mielenkiintoista lueskella tuosta oikea aika keskustelusta. Me ollaan oltu jo lähemmäs kymmenen vuotta yhdessä joista 6 naimisissa ja tuntuu, että sitä oikeaa aikaa ei ikinä tule jos ei sitä vaan päätä että nyt. Aina on joku tilanne menossa minkä varjolla voi miettiä että nyt ei ole täydellinen hetki. Mutta uskoisin, että eiköhän se lapsikin sitten pärjää menossa mukana

ON: tänään hymynaama ovistestissä joten huomiseksi voi merkata dpo 0 ja laittaa piinailijoihin

 

Ja mun piti vielä mainita että tosi moni läheinen on nyt sanonut ettette kait nyt yritä, ei kannata tehdä lapsia tälläisellä hetkellä.
Oikeastaan tää ryhmä on ainut paikka missä ei tuomita ja läheisin ystävä on yks kans Ihanku tässä nyt olisi "varaa" siirtää yritystä kun ikääkin on ja aina voi tulla joku uusi korona.
Joillekin olenkin suoraan sanonut jos niitä noin vaan tehtäis, meillä tän vuoden yrittämisen jälkeen olisi jo!
Vitsit miten ajattelemattomia ihmiset voi olla ja sit kun ne sattuu olemaan viel sukua..

 

Noniin ja siis unohtuu raportoida tärkein. Olen nyt monta kiertoa ollut mittamatta aamulämpöjä, kun se lisää stressiä. Tänään mittasin, 37.1. Eipä ole flon mukaan ollut näin korkealla koskaan. Siis heti innostuin! Miehelle sanoin, että on lämpöä. Se heti kysyi, onko korona. Hetken oli hiljaa ja kysyi, onko se merkki vauvasta. En kestä jos ei ala jo pikkuhiljaa onnistumaan!

Voi vitsit, olispa tää nyt sitä

 

@pioni89 ihanaa, onnea! Toivottavasti viiva alkaa vahvistumaan siitä Peukut pystyssä!

@Kasikuus Me ollaan oltu nyt kesällä yhdessä 12 vuotta, alettiin seurustella just 18 v. täyttäneinä Naimisiinmenosta oon haaveillut jo pikkutytöstä asti ja kihloja odotin tyyliin vuoden seurustelun jälkeen. Kauan sain odottaa Mies kosi 10-vuotispäivänä ja viime kesänä päästiin vihdoin naimisiin ja vietettiin ihanat häät Oon aina halunnut naimisiin ennen lapsia, joten senkin kannalta sitä odotti. Jossain kohtaa oli jo kova vauvakuume, mutta muutamina viime vuosina oon ihan miettinyt, että haluanko ollenkaan lapsia. Muuuutta kyllä se biologinen kello näköjään toimii.. Nyt todella vahvana toive ja halu siitä, että saadaan pieni meidän elämään ja tekemään meistä perheen

Edit. Ja vielä noihin uteluihin! Meiltä ei oo suoraan (onneks) kukaan kysellyt, että millon on lapsia tulossa, mutta ystävät on kertonut kuinka jotkut niiden tutut (meille puolitutut) on häiden jälkeen alkanut kyselee...

 

Me odotetaan aika samaan aikaan menkkojen poisjääntiä! Mulla pitäis ens la olla kp1. Tietty toivon ettei ei olis, mutta tärppi on melko epätodennäköinen ja mulla ei oo yhtään mitään tuntemuksia. Silti tilaisin plussa-aallon tulevaan viikonloppuun ja itselle paikan siihen aaltoon

No todellakin, hitsi miten jännittää!

@Äiti2019, @wbä ja @Puolu, mä liityn teidän piinailukerhoon - mulla menkkojen pitäis alkaa ens lauantaina.

Eilisiltaisten outojen fiilisten tarkkailu jatku tänään ja aamulla kävin vessassa ja paperiin tuli tuhrua (normaalisti mulla ei oo mitään välivuotoja, menkat alkaa aina tasan sillä kellon lyömällä kuin pitääkin) ja päivällä vatsaa vihloi pariin otteeseen ihan yllättäen. Joko tässä uskaltaa innostua

Meitä on täällä tosiaan hyvä lauma. Mulla oireet on loistanut poissaolollaan, mutta viime yönä paleli ja hikoilutti vuoron perään kovasti ja nyt palelee. Saas nähdä miten käy! Kyllä meistä nyt joku plussaa viikonloppuna

 

Yhdyn minäkin keskusteluun valmiudesta. Itse olin valmis vauvaan varmaan vuoden seurustelun jälkeen, mutta mies ei. Hän niin paljon nuorempi kuin minä ja olikin täyttämässä vasta 20v kun aloimme seurustelemaan, joten ei ihmekään, kun hän ei ollut valmis vuoden jälkeen Hän myös sen verran vanhoillinen, että juurikin perusasiat oltava kunnossa, talous, työpaikka, koti ja tasapainoinen elämä muutenkin. Noh, minä lopetin vauvahaaveet, kun olin siinä uskossa, että en saa lapsia tehdä enää sektioiden takia ja mieskin sen tiesi, että lapsia ei voida saada. Joten kai hän sit ajatteli, että turha siitä haaveilla. Vuodet kuitenkin vieri eteenpäin ja pikkusen vaja 4v seurustelun jälkeen rupesimme kuitenkin puhumaan, että mitäs jos kuitenkin.. Jospa saisimme luvan raskauteen. Silti miehellä oli se periaate, että ensin kuitenkin vakityöpaikat saatava. Ja molemmat saimmekin siitä piakkoin vakipaikat syksyllä 2018. 2019 alkuvuonna lähdimme lupaa raskauteen kyselemään ja lupa saatiin 05/19 ja tässä ollaan, edelleen yrittämässä.
No mut suurin osa perusasioista kunnossa, työpaikka, koti (oma talo alkaa nousee kuukauden päästä) , talous ja tasapainoinen elämä. Minähän tässä vielä sitä kihlausta odotan, jota ei meinaa kuulua

Kuinka nopeasti teillä on muuten kihlaus ja häät tapahtunut? Minä olen ihan alusta asti toivonut nopeaa kihlautumista, mutta ei sitä näin kohta 6v jälkeen ole vieläkään tullut Mies aina sanonut, että hän menee tasan kerran kihloihin ja naimisiin, ni ei varmaan siksi hätäile. Mutta hän myös sanoi, että jos hän jonkun kanssa lapsen tekee, niin siinä hän myös pysyy, joten mis ihmeessä mun sormus on? Hätäilenkö turhaan?

me ruvettiin tosiaan seurustelemaan kun mies oli 14 vuotta ja minä 15 vuotta. Mentiin kihloihin n. 18 vuotiaina ja naimisiin mentiin 22 vuotiaina ja nyt ollaan siis 25 vuotiaita. Itse olisin ollut valmis jo aiemmin kihloihin, mutta tuo oli kyllä oikein oiva aika meille. Mieheni kosi ennen armeijan alkua.

 

Noniin ja siis unohtuu raportoida tärkein. Olen nyt monta kiertoa ollut mittamatta aamulämpöjä, kun se lisää stressiä. Tänään mittasin, 37.1. Eipä ole flon mukaan ollut näin korkealla koskaan. Siis heti innostuin! Miehelle sanoin, että on lämpöä. Se heti kysyi, onko korona. Hetken oli hiljaa ja kysyi, onko se merkki vauvasta. En kestä jos ei ala jo pikkuhiljaa onnistumaan!

Sinulla on kyllä nyt niin lupaavat oireet! Kädet varpaita myöten ristissä, että nyt teillä onnistaa!

 

@minttuni Nyt kuulostaa todella hyvältä Kuinka maltat olla testaamatta?

@Alinna86 Joo mä oon vihjaillut ekat 3v vaikka ja kuinka, mut ei auttanut Kyl mä tossa alkuvuonna taas puhuin hälle ja se sano, että kyllä se on täs viimeisen vuoden aikana käynyt monta kertaa mielessä, mutta aina tullut jotain esteitä, että se on sit jäänyt. Odottelen nyt vaan rauhassa, eihän se sormus tosiaan tilannetta juurikaan muuta. Lähinnä oon sitä niin toivonut, kun tiedän, että mies menee kerran kihloihin ja naimisiin, niin se tois sitä varmuutta tähän suhteeseen, mut eiköhän tuo tuossa pysy, kun vauvaakin minun kanssa yrittää, ni ei täs enää niin kiire
Mulla oli menkat kans aika niukat, mikä on todella outoa. Kerran vain tuli hyytymiä ja olen selvinnyt kahdella siteellä ja kahdella tampoonilla Aiemmin mennyt paketillinen molempia

 

Onnea kaikille plussanneille!

Tuosta valmiudesta vauvaan. Meillä mies ei ollut valmis lapseen vasta kuin viime vuonna. Ja silloinkin mietti, että onkohan se fiksua, kun elämä on muutenkin jo hyvää. Totesin napakasti, että jos lapsen haluat, niin se on vaan kokeiltava, että tuleeko niitä kun ei tässä nuorruta. Jälkikäteen on todennut, että olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten yritys. Toki meillä on molemmilla vakityöt aloilla, joilta ei työt lopu ja varsinkaan minulla ei sitä olisi, jos olisin paljon aiemmin raskautunut. Eli siinä mielessä hyvä, että odotettiin. Meillä on reippaasti yli kymmenen vuotta yhteiseloa jo takana. Naimisissa ei olla, kun ei ole sitä tarvinnut. Tosin lasten kannalta se olisi fiksua. Ei tarvitsisi miettiä isyyden tunnustuksia ym. asioita. Ja luulenkin, että mennään salassa naimisiin, jos vaan uusi raskaus meille suodaan.

Ovulaation tuntemisesta. Mulla ei ole kuin yksi munasarja, joten tunnen aina samalta puolelta. Ehkä kerran-pari vuodessa on ovuloimattomia kiertoja ja joskus tuntemukset on lievempiä kuin yleensä.

 

Joo o, kemiallinen ilmeisesti taas, toinen putkella no ehkä ens kierrossa tärppää sit. Tänää nimittäin niin haaleasta haaleampiki haamu testattu dpo 13, haaleampi ku dpo 10, joten ei toivoa.

 

Me löydettiin toisemme opiskelijabileistä, mies seurusteli tuolloin vielä exänsä kanssa, mutta erosi seuraavana päivä ja siitä asti me on oltu yhdessä Kuulostaa kamalalta, mutta miehen silloinen suhde oli jo eron partaalla ja kaikki ihmetteli miksi olivat yhä yhdessä. Vuoden seurustelun jälkeen muutettiin yhteen ( vaikka käytännössä asuttiin jo ensitreffeistä asti saman katon alla), siitä vuosi kihloihin, ja naimisiin kun yhteistä tietä oli takana 3,5 vuotta. Eka positiivinen raskaustesti puoli vuotta häistä, se oli kemiallinen. Seuraavat kaksi raskautta tuosta 9kk päästä, kaksi keskenmenoa. Lopulta esikoinen syntyi 2019 kun yhdessä oltiin oltu vuotta.

Mä ite halusin eka naimisiin ja sitten lapset. Musta naimisiinmeno on niin paljon pienempi sitoutuminen kuin lapsi, ja halusin edetä ”loogisessa” järjestyksessä.Tietenkään ei olisi ollut mikään katastrofi jos olisikin käynyt toiste päin. musta tuntuu et miehet ei yleensä ole samanlailla valmiita isäksi kuin naiset äideiksi, heillä se tulee valmius varmaan paremmin vasta sitten siellä synnytyssalissa. Ainakin esikoisen kohdalla. Tottakai tietyllä tapaa on valmis kun ehkäisy jätetään pois, mutta se valmisvalmis tulee vasta ”pakolla”, jos tiedätte mitä tarkoitan.

 

IMG_20200518_100918

IMG_20200518_100918

aijaa.com

Päivän toka pissa. Vahvempi ku aamun ekasta, mutta ei tarpeeksi ollakseen dpo 13.
Ja on punertava haamu luonnonvalossa, vaikka kuvassa näyttää jotenkin harmahtavan siniseltä. Ja katkeaa jotenkin tuosta keskeltä, varmaan älykamera vääntää jotenkin.

 

@Titi-Love pahoittelut jos tosiaan jää kemialliseksi

Äh tänään sit heräsin aamulla täysin varmana että ei tästä kierrosta tuu yhtään mitään. Eilen vielä olin niin toiveikas olo illasta. No täytyi sit viel tuntemuksen tueksi uittaa yks one step ja tietty blankkohan se oli.... Ärsyttävää ku tää olo tulee jo täs kohtaa kun kuitenkin menkat alkaa sit vasta vklp aikoihin jotenkin toivossa eläminen on kivempaa

 

Näin unta, että olin ultrassa ja odotin viitosia

 

@Titi-Love toivotaan että vielä lähtisi vahvistumaan!

@Töppönen_ siinä olisikin jo hoitaminen!