Toiveissa vauva 2021

@Töppönen_ Samat fiilikset, mutta menee miten menee, kunhan ei kovin myöhään menisi kesken jos menee :( Varmaan se äidin vaistokin sanoo, että jos joku on vialla! Mulla viime kierrossa oli koko ajan olo ettei onnistu, vaikka ei oo ollu ennen keskenmenoja. Oliko sulla millainen olo kun olo tuo tuulimuna? :/ Luulisin että sulla menee nyt kaikki hyvin <3
 
Tuli tuosta naisenvaistosta ahaa-elämys itselle:
Mulla oli tässä keskenmenneessä raskaudessa alusta asti olo, että kaikki ei ole hyvin. Puhuin koko ajan konditionaalissa, "jos meille tulee vauva".
Yhdessäkään aiemmassa raskaudessa en ole osannut pelätä, edes elämäni ensimmäisen raskauden kohdalla, joka meni kesken.

Viikkoa ennen vuodon alkua mulla vihloi todella kipeästi selkää ja oli hartiakipuja. Olin jo puolivitsillä diagnosoinut itselleni kohdunulkoisen raskauden.
Sitten kun vuoto alkoi hennon vaaleanpunertavana, tiesin että se oli siinä. Tunteja myöhemmin vasta alkoi kunnon vuoto.

Ei tää nyt varmasti yhtään tsemppaa, mutta toivottavasti kaikilla teillä plussanneilla nyt menisi hyvin loppuun asti ❤
Meitä haaveilijoita ropisi turhan monta takaisin lokakuisistakin!
 
@Töppönen_ Samat fiilikset, mutta menee miten menee, kunhan ei kovin myöhään menisi kesken jos menee Varmaan se äidin vaistokin sanoo, että jos joku on vialla! Mulla viime kierrossa oli koko ajan olo ettei onnistu, vaikka ei oo ollu ennen keskenmenoja. Oliko sulla millainen olo kun olo tuo tuulimuna? :/ Luulisin että sulla menee nyt kaikki hyvin <3
Olin tosi äkäinen ja ahdistunut. Odotin vaan sitä samaa autuasta onnellista oloa kuin edellisessä raskaudessa. Mutta yritin silti ajatella, että nämä on nyt vaan näitä pelkoja ja kyllä kaikki hyvin menee. Sinä aamuna kun oli varhaisultra, heräsin jo joskus aamuyöllä ja mulle tuli ihan kamala ahdistus. Katsoin jotain sarjaa telkkarista ja ajattelin, että nämä voi olla viimeiset hetket kun oon onnellisesti raskaana. Ja niinhän ne oli! Eli tosiaankin kyllä ne vaistot kertoo! Vaikka nyt enää hankala ehkä erottaa vaistoja ja pelkoja :(
 
Kyllä se äidinvaisto on vaan ihmeellinen, jopa ensiodottajalla. Minä tiesin esikoisen kohdalla alusta asti, että kaikki ei ole hyvin. Hoin sitä neuvolassa monta kertaa, mutta ei mua kuunneltu (oli outoja kipuja) , kunnes tuli rv 19+2 ja alkoi kauheat kivut. Kontaten menin aukaisemaan siskolleni oven, joka vei minut lääkäriin. Lääkäristä isäni haki minut ja vei naistenpolille. Sieltä lähdin tiedon kanssa "lapsesi ei tule elämään kohdun ulkopuolella" ja odotin viikon, että sai luvan raskauden keskeytykseen :( Elämäni raskain ja hitain viikko. Olen vuosia miettinyt, että miksi mua ei kuunneltu! :cry:
 
Viimeksi muokattu:
Mäkin jollakin tapaa tiesin molemmissa km ettei tuu vauvaa, ekassa km kerkisin iloita ja odottaa pari päivää, mut sitten tuli aavistus ettei meille tuu vauvaa, meni kesken juuri kun rv6 vaihtui. Toisessa jo testiin tullessa 2 viivaa oli paha aavistus. Vaikka menikin kesken vasta rv 10, mutta olin todella ahdistunut koko ajan, odotin vaan sitä punasta paperissa aina ku kävin vessassa. Ja sit kun ekan kerran näin vpunasta paperissa, tiesin. Tavallaan se oli helpotus, koska se tunne oli niin vahva(tätä helpotuksen tunnetta oon jälkikäteen itseäni syyttänyt, et kuinka sellasta voi tuntea, ku halusin sen vauvan, mut ihmismieli on outo) . Tätähän jatkui monta viikkoa, että tiputteli välillä. Mut sitten rv9 tuli vähä hyytymiä ja kun vaihtui rv 10, tuli jäätävät vuodot joka kesti melkein 5 tuntia. Kamala kokemus kaikin puolin. Pelkäsin henkeni puolesta, ja koin että olin typerä vaarantaesssa omaa henkeä, ja ku esikoinen olisi jäänyt ilman äitiä jos olisin kuollut. Verenhukka kun oli aika suuri. Sillon ajattelin pitkään että parempi olla näin kolmistaan, että onhan näinkin hyvä. Mutt lopulta helmi-maaliskuussa halusin silti vielä yrittää. Koska näin sellasen unen, ja anoppi näki unen missä olin raskaana.
 
Nousipa tunteet pintaan noista keskenmenoavautumisista. Voin vain kuvitella sen pelon kun lähtee yrittämään uudestaan...

Mä aina masennun kun tullaan dpo 7 paikkeille eikä rinnoissa tunnu miltään, kun esikoisen raskaudessa nännit kipeyty joskus dpo 5!! Siitä tiesin _heti_ että oon raskaana, koska niin ei ollu ikinä ennen käyny. Nytki sitä sit vaan jotenki odottaa, muuten ei oo toivoa...

Tänään töissä mietin, että nythän me ollaan taas siinä tilanteessa, että häät enskesänä (siirrettiin tältä kesältä) ja ei haluta että meillä on siellä pieni vauva, joten pitäis kohta taas tauottaa yritystä, mikä viimevuonna tehtiin aivan turhaan koska ei tullutkaan nyt tänävuonna häitä. Aloin vaan miettimään että hitto haluanko mä tätä oikeasti sitten enää.

Tavoite oli, että lapsilla ois pieni ikäero, että sit ku ollaan yli nelikymppisiä nii sais lapset pois kotoota ja viettää kahestaan sitä elämää mitä monet elää 20-30 vuotiaina ennen lapsia (ollaan 21v). Jos ei nyt pariin kuukauteen edelleenkään tapahdu mitään raskausrintamalla, niin voi olla niin että meille jää sitten vain tää esikoinen. Ei sovi oikein muihinkaan elämänsuunnitelmiin se, että vauvan tulo venyis johki 2022 ja että lapset ois niin eri ikäsiä. Mitä te muut joilla on jo lapsia ennestään ootte miettineet? Aiotteko mennä lapsettomuushoitoihin asti jos tilanne niin vaatii ja haluatte yrittää niin pitkään kuin vaan jaksaa seuraavaa lasta?
 
Ikäeroasiaan sanon vain sen, että meillä täyttää vanhimmat tänä vuonna 9v ja 6v, eli ikäeroa kolme vuotta. Aina ovat leikkineet yhdessä, eikä ole ikäero häirinnyt.
Vanhin myös leikkii mielellään tuon 2-vuotiaan kuopuksen kanssa.
Me oltais haluttu pienellä ikäerolla nuo kaksi ensimmäistä, mutta ei vaan tärpännyt aiemmin.
Nyt en muuttaisi mitään.

Mä en miettisi edes koko asiaa, kun loppupeleissä isompi merkitys on tempperamenteillä ja luonteilla. Enkä myöskään tauottaisi yritystä, eikä sitä tehtykään. Olin viimeisellä kolmanneksella meidän häissä 6 vuotta sitten :D

En suunnittelisi liikaa, elämä ei kuitenkaan koskaan mene suunnitelmien mukaan. Oltiin 21v kuk esikoinen syntyi. Tehtiin nuorena, että sitten kolmekymppisenä voi taas tehdä kaikenlaista. No nyt karvaa vaille 30v kuumeilen kahta kauheammin :D

@Vindy enkä tarkoita arvostella, enemmänkin vain ehkä rohkaista tai ihan vaan mumista omia ajatuksia aiheesta ❤
 
Huh miten rankkoja juttuja olette joutuneet kokemaan ja jännittävää että joku vaisto sen vaan kertoo sitten ettei kaikki ole hyvin. Toivotaan että, ette joudu enää kokemaan vastaavaa <3.

Komppaan tossa lasten ikäerossa ANANAS90, liikaa ei kannata suunnitella, kun niin moni asia kumminkin voi muuttua. Oisko kamalaa siirtää häitä uudestaan jos vaikka tärppäiskin niin, että pikkuvauva osuisi ensi kesälle? Itsehän en ole edes ehtinyt naimisiin kun vauvakuume iski aikanaan ja jyräsi häähaaveet ;).

Mulla on nyt jotain dpo 4 ja 6:n välillä ja alavatsassa on eilen ja tänään tuntunut kummia repäiseviä kipuja ja paineentunnetta, jotka on antanu fiiliksiä, että oispa <3. Toisaalta tää lasten kotoilu yhdistettynä omaan kiireiseen työtilanteeseen etätöinä kotona on aiheuttanut melkoista stressiä, mikä ei oo se suotuisin tilanne raskautua. En ois uskonut että jo yk2 oon näin hirveen malttamaton ja mietin miten ihmeessä jaksan olla testaamatta ensi viikon lopulle asti?! Ketkä muut suunnitellu testaamista ensi viikon lopulla?
 
Ikäeroasiaan sanon vain sen, että meillä täyttää vanhimmat tänä vuonna 9v ja 6v, eli ikäeroa kolme vuotta. Aina ovat leikkineet yhdessä, eikä ole ikäero häirinnyt.
Vanhin myös leikkii mielellään tuon 2-vuotiaan kuopuksen kanssa.
Me oltais haluttu pienellä ikäerolla nuo kaksi ensimmäistä, mutta ei vaan tärpännyt aiemmin.
Nyt en muuttaisi mitään.

Mä en miettisi edes koko asiaa, kun loppupeleissä isompi merkitys on tempperamenteillä ja luonteilla. Enkä myöskään tauottaisi yritystä, eikä sitä tehtykään. Olin viimeisellä kolmanneksella meidän häissä 6 vuotta sitten

En suunnittelisi liikaa, elämä ei kuitenkaan koskaan mene suunnitelmien mukaan. Oltiin 21v kuk esikoinen syntyi. Tehtiin nuorena, että sitten kolmekymppisenä voi taas tehdä kaikenlaista. No nyt karvaa vaille 30v kuumeilen kahta kauheammin

@Vindy enkä tarkoita arvostella, enemmänkin vain ehkä rohkaista tai ihan vaan mumista omia ajatuksia aiheesta
Siksi kysyinkin, että pääsisi välillä omasta ahtaasta ajatusmaailmasta muualle:LOL: Mä jotenkin aina elämässä koitan pedata itselleni mukavaa ja mielekästä tulevaisuutta, toki aina pyrkien samalla siihen, että eläisi ja nauttisi kuitenkin nykyhetkestä. Että molemmat ois balanssissa. Meillä on kuitenkin vaan tää yks elämä, niin oon vähän neuroottinen sen suhteen, että käytän sen hyödyks mahdollisimman hyvin. Me ollaan nyt pikkulapsiaikana oltu väliin tosi ahdistuneita ja surullisia siitä, että ei päästä tekemään sellasia juttuja mitä haluttais. Kun meijän mielenkiinto on kaikessa sellasessa mitä ei voi pienten lasten kanssa tehdä ja ei sitä samaa nautintoa saa isompienkaan lasten kanssa kun entä kaksin kulkisi. Molemmat ollaan todettu, että on kuin oma elämä olisi vähän tauolla tällä hetkellä. Siksi haluttaisiin toinen lapsi samaan junaan, että tää kaikki joskus helpottaisi, eikä tulisi sitä tilannetta, että kun ollaan yhden kanssa saatu se suo rämmittyä läpi niin tulisi toinen samanmoinen ajanjakso. Toki kyllä lapset on kuitenkin omalla tavallaan elämän suola, mutta en voi elää omaa elämääni pelkästään lapsieni elämän mahdollistajana. Meneepäs diipiksi eikä kukaan tajunnut tästä varmaan mitään :D
 
Yhdyn @Ananas90 sanoihin!❤
Elämää ei pysty ennakoimaan eikä suunnittelemaan. Mulla on mun veljen kanssa lähes 20vuotta ikäeroa silti ollaan läheisiä :love:
Omat lapset toivoin tekeväni nuorena ja niin nämä 2 nykyään jo teinejä siunaantuikin❤
Ajattelin myös että halusin vielä ns nuorena matkustella siis sitten kun lapset olisi esim 18 en olisi mikään ikäloppu ja jaksaisin tehdä kaikenlaista. Loppupeleissä sillä ei ole väliä, mielipiteet muuttuvat vuosien varrella...monesti aattelin että 2 lasta on hyvä. Heillä ikäeroa 2v.
Mut niin vaan elämä meni muita teitä pitkin ja elämääni asteli nykyinen mies jonka kanssa heti alkumetreillä alkoi vauvan kaipuu ja kuumeilu. Ehkä siinä vaikutti myös se että näin millainen isä hän voisi olla kun on bonus iskä mun pojille ja juuri sellaisen aina kuvittelin mun lapsille ja mun rinnalla olevan. Tästä haaveesta on nyt 5v. Kulunut ja yli vuosi yritetty, 3 keskenmenoa ja kemiallisia.
Ikä alkaa painaa 35ensi vuonna, mies 42v. Mut vielä me yritetään koska tuntuu että se yksi puuttuva palanen täydentäisi meidän perheen❤

Eikä mullakaan tarkoitus oo arvostella vaan halusin kertoa oman tarinani❤
 
VINDY ymmärrän kyllä tonkin fiiliksen. Oot niin nuori vielä, että itse saman ikäisenä en olis ollut edes valmis äidiksi (esikoisen syntyessä olin jo melkein 27 ja viettänyt viimiset 4 vuotta railakasta opiskelijaelämää). Toivon kovasti että plussaat pian <3. Mutta jos pieni antaa hieman odottaa itseään niin joka tapauksessa olet vielä usean vuodean ajan nuori äiti <3. Pelko pois, hyvin siinä käy kummin vaan.
 
Siksi kysyinkin, että pääsisi välillä omasta ahtaasta ajatusmaailmasta muualle Mä jotenkin aina elämässä koitan pedata itselleni mukavaa ja mielekästä tulevaisuutta, toki aina pyrkien samalla siihen, että eläisi ja nauttisi kuitenkin nykyhetkestä. Että molemmat ois balanssissa. Meillä on kuitenkin vaan tää yks elämä, niin oon vähän neuroottinen sen suhteen, että käytän sen hyödyks mahdollisimman hyvin. Me ollaan nyt pikkulapsiaikana oltu väliin tosi ahdistuneita ja surullisia siitä, että ei päästä tekemään sellasia juttuja mitä haluttais. Kun meijän mielenkiinto on kaikessa sellasessa mitä ei voi pienten lasten kanssa tehdä ja ei sitä samaa nautintoa saa isompienkaan lasten kanssa kun entä kaksin kulkisi. Molemmat ollaan todettu, että on kuin oma elämä olisi vähän tauolla tällä hetkellä. Siksi haluttaisiin toinen lapsi samaan junaan, että tää kaikki joskus helpottaisi, eikä tulisi sitä tilannetta, että kun ollaan yhden kanssa saatu se suo rämmittyä läpi niin tulisi toinen samanmoinen ajanjakso. Toki kyllä lapset on kuitenkin omalla tavallaan elämän suola, mutta en voi elää omaa elämääni pelkästään lapsieni elämän mahdollistajana. Meneepäs diipiksi eikä kukaan tajunnut tästä varmaan mitään
Kyllä mä tajusin pointin :X3:
Piti vielä lisätä tohon omaan stooriin kun itse tein plussa testin tokasta, kun eka oli vasta vuoden, ei siis suunniteltu tää toka, tuli pillereiden läpi. Itkin miten jaksan sen vauva rumban alusta ja piti työt alottaa jne. kun tää ei ollu suunniteltu mut niin vaan alkujärkytyksestä kun toivuin niin asiat kaikki järjestyi ja meni niinkuin pitikin. Ja äärimmäisen kiitollinen olen noista kahdesta pojasta :love:
Uskon että teilläkin kaikki menee hyvin, ja nuoria kun olette ehditte yrittää myöhemminkin jos siltä tuntuu(y)
Toki toivon että tärppi kävisi pian ja häät onnistuu ensi vuonna suunnitelmien mukaan:love:
Muoks.
On. Unettomuus se vaivaa, pitäs varmaan mennä nukkuu mut tääl mä vaa annan taas googlen laulaa ja luen myöhäisestä ovulaatiosta ja plussapäivistä
Tänään siis dpo13 ja ollut ärsyttävän toiveikas olo kun ei kuitenkaan oo tärppi käynyt vai olisko sittenkin...argh!
 
@Töppönen_ Voi ei, täältä tulee iso virtuaalihali ja tsempit Noita tunteita tulee varmasti, vaikka asian olisikin käsitellyt. En usko, että niistä koskaan täysin yli pääsee. Itse pelkään koko ajan, että jos plussaan, niin se menee kesken, vaikka peloille ei saisi antaa valtaa Esikoisen menetys 18-vuotiaana oli hirveä kokemus ja se jätti ikuiset jäljet ja jokaisessa seuraavassa raskaudessa pelkäsin, että mitä tällä kertaa. Seuraavat raskaudet sujui kuitenkin hyvin
Ajattelin huomenna kiusata itseäni taas negatestillä, sit voi hyvin alkaa odottaa niitä menkkoja alkavaksi pe. Alaselkää kyllä polttelee taas siihen malliin, et tuntuu, kuin menkat vois alkaa vaikka nyt
Voi jospa se testi pääsis yllättään,koskaan ei voi tietää,oispa ihanaa❤❤
 
Uskomattomia tarinoita kaikilla ja kiitos kun jaatte niitä.❤
Tää ryhmä on kyl ihana ku täällä saa tsemppejä ja kokemuksia niin monenlaisesta ja etenkin minä kun aiempia lapsia ei vielä ole.
Tunnistan kyl niin samoja fiiliksiä mitä @Vindy kirjoitteli. Mää halusin aina lapsen nuorena ja tuntuu välillä nyt ku oon 29v ja mulla ei vieläkää sitä oo et oon jotenki ”epäonnistunu” jo mun elämässä. Toki taas näin jälkikäteen oon onnellinen, etten niitä lapsia sillosen miehen kanssa tehnyt sillä asiat olis varmasti hankalemmin kuin nyt mut silti.
Itsekkin sitä jotenkin vaan pakosta suunnittelee ja koittaa tehä asiat niin että lapsi tulis ”just oikeaan aikaan” ja ”oikeanlaiseen elämänvaiheeseen” vaikka ei sillä loppupeleissä olis niin väliä vaan kaikki asiat kyl aina selviää. Tää ajattelu myös luo enemmän paineita ja ahdistusta sit ku ei heti meinaa tärpätä. Pitäs oppia vähä ottaan rennommin mut joskus omaa päätä on niin vaikeä kääntää!


ON:
Mut saa ottaa pois piinailijoista sillä menkathan ne sieltä tuli eli huomiselle voi päivittää kp 1 /28-29
 
VAUVA 2021 ❤

Jos haluat listalle, ilmoitathan tietosi punaisella!

★★★★★★★★★★★★★★★★★

13.5.2020


Nimi yritys aloitettu monesko lapsi


Persikka123, ya 5/17, 1.lapsi
Hipposka, ya 8/18, 1. lapsi
Malia, ya 8/18, 1. lapsi
Mohan, ya 9/18, 1. lapsi
Hope91, ya 10/18, 1.lapsi
Keisarinna85, ya 10/18, 4.lapsi
Futurmama, ya 1/19, 1. lapsi
Jjenn, ya 1/19, 1.lapsi
Vindy, ya 1/19, 2. lapsi
Minttuni, ya 2/19, 1.lapsi
Pampula3, ya 4/19, 3.lapsi
Kasikuus, ya 05/19, 4.lapsi (miehen 1.lapsi)
Kirjoh89, ya 6/19, 1.lapsi
Alinna86, ya 6/19, 3.lapsi (miehen 1.lapsi)
Helmiii, ya 7/19, 1.lapsi
Eliana, ya 7/19, 1.lapsi.
Ilona Eloisa, ya 7/19, 1.lapsi
Eeva650, ya 7/19, 2. lapsi (miehen 1.lapsi)
Millimetrii, ya 8/19, 1. lapsi
Mirella92, ya 8/19, 1.lapsi
Töppönen_, ya 9/19, 4.lapsi
Masu90, ya 9/19, 3.lapsi
Shibali, ya 9/19, 1. lapsi
Mimmi92, ya 10/19, 4.lapsi
Mariija_, ya 10/19, 1.lapsi
Enerisa3, ya 10/19, 1. lapsi
Ananas90, ya 10/19, 4. lapsi
Napsunen, ya 10/19, 2.lapsi
Piipaa93, ya 11/19, 1.lapsi
Zennuli, ya 11/19, 2.lapsi
Matilda!, ya 12/19, 2. lapsi
+Masunen, ya 12/19, 1. lapsi
Jusperi, 12/19, 1.lapsi
Lilmi89, 12/19, 2.lapsi
Kurkumainen ya 1/20, 1.lapsi
Sinisilmät, ya 01/20, 1.lapsi
Bellaella22050909 ya 2/20, 2.lapsi
+ Vesinokkaeläin, ya 2/20, 2.lapsi
+ Loree, ya 2/20, 1.lapsi
+Riama, ya 2/20, 2.lapsi
Lilje ya 2/20, 2. lapsi
Brunet82, ya 2/20, 4.lapsi
Päärynä5, 3/20, 4.lapsi
Mysteerio, 3/20, 2.lapsi
Wanti, ya 3/20, 7.lapsi
+ Uudarimama, ya 3/20, 2. lapsi
Mans115, ya 3/20, 2.lapsi
+Elviira86, ya 3/20, 2.lapsi
Rimaleli ya 3/20, 2. lapsi
+Bebe2021, ya 4/20 , 3.lapsi
Puolu, ya 4/20, 3. lapsi
Lillanna, ya 4/20, 3.lapsi
+Santso, ya 4/20, 2. lapsi
Esba, ya 4/20, 2.lapsi
3milia, ya 4/20, 1.lapsi
Pioni89, ya 4/20, 1.lapsi
Tiukuliina89, ya 4/20, 6.lapsi
Toiveikas89, ya 5/20, 2.lapsi
Äitimamino, ya 5/20, 4.lapsi
Tiukuna, ya 6-7/20, 1.lapsi
kolava / ya 7/20 / 2. lapsi (miehen 4.lapsi)
innap, ya 7/20, 2.lapsi
Rubikinkuutio, ya 8/20, 3.lapsi
nobelius, ya 8/20, 3.lapsi (miehen 4.lapsi)

★★★★★★★★★★★★★★★★★★


Nimi Kiertopäivä


Matilda!.......................kp 56/?
Lilje........................kp 37/37-40
Mandariinilohko..... kp35/30-38
Mariija_.......................kp 34/32-43
Rimaleli.......................kp 32/30
Hope91.......................kp 32/28-33
Helmiii......................kp 31/29-53
Mans115.......................kp 30/27
Toiveikas89....................kp 30/29
Masu90.......................kp 30/27-42
Lilmi89.............................kp 30/30
Töppönen_.........................kp 28/26
Alinna86.........................kp 27/28
Kasikuus........................kp 26/27-28
Äitimamino................kp 26/28
Vindy...................kp 25/29-33
Titi-Love....................kp 24/28-30
Puolu.......................kp 23/30-32
Persikka123.....................kp 23/32-35
Napsunen.....................kp 23/35-45
Wanti......................kp 22/34-48
Tiukuliina89....................kp 22/32
Hipposka......................kp 21/29-32
minttuni...........................kp 20/26
Päärynä5.......................kp 20/28
Brunet82....................kp 20/26-28
Futurmama.....................kp 20/29-34
Jjenn...............................kp 20/29-33
Ananas90.....................kp 19/25-26
Ilona Eloisa....................kp 17/28
Shibali................................kp 15/24-30
Kirjoh89.....................kp 15/28
Zennuli.....................kp 15/?
Jusperi......................kp 15/30-33
Mirella92....................kp 14/28
Millimetrii...................kp 14/27-29
Piipaa93....................kp 12/26-28
3milia.....................kp 11/26-28
Keisarinna85..............kp 9/24-27
Minouche...................... kp 8/23
Mimmi92..................kp 8/26-30
Eliana...............................kp 7/31-38
Enerisa3.....................kp 7/28-32
Eeva650.........................kp 6/28-42
Mysteerio...................kp 5/30
Pampula3.......................kp 2/22-26
Haaveilija93....................kp 2/?
Sinisilmät.........................kp 1/28-29

★★★★★★★★★★★★★★★★★★

Piinailijat:


Mans115..............................dpo 17
Alinna86.........................dpo 14
Mandariinilohko.......dpo 14
Äitimamino......................dpo 12
Lilmi89..............................dpo 11
Töppönen_...............dpo 11
pioni89.........................dpo 10
Helmiii...........................dpo 10
Titi-Love......................dpo 8
Vindy.............................. dpo 8
Päärynä5...................dpo 7
minttuni.......................dpo 5
Zennuli........................dpo 4
Brunet82...................dpo 4
Ananas90...................dpo 3
Futurmama...................dpo 2
KirJoh89........................dpo 2
Jusperi.............................dpo 1
Jjenn...............................dpo 0

★★★★★★★★★★★★★★★★★★
 
Viimeksi muokattu:
Täällä aamulämpö laski 36.9, eli menkat tosiaan tuloillaan, mut kyl mä silti aion kiusata itteäni sillä testillä, kunhan jaksa nousta sängystä :D

@Vindy Kyl mä ainakin ymmärrän mitä ajat takaa :) Ite oon täs moneen kertaan miettinyt, et oonko ihan hullu, kun aloitan kaiken alusta, kun nyt voi tulla ja mennä miten huvittaa, kun löytyy 14v, kohta 12v ja parin kk päästä 10v :D Nyt saa joka toinen viikko 4 yötä vapaata, kun lapset isällään ja sit kun olisi vauva, niin miehen kanssa yhteisiä vapaita harvassa, mutta uskon, että ehdimme myös myöhemminkin olla kaksin ja matkustella ym. vaikka sit eläkepäivillä :p Mieheni on niin ihana "isä" lapsille, että kyllä haluan hänen kokevan oikean isyyden ❤
Kyselit hoitoisin menosta. Kyllä me jotain hoitoja aiomme kokeilla, asia erikseen mihin rahat riittää :( Jos mua joku vaivaa tässä asiassa, niin ikä. Täytän elokuussa 34 ja minun takaraja lapsille meni 30v, mut kummasti se mieli muuttuu, mut kyllähän tää ikä silti kaivelee takaraivossa.. Mieheni 26v, niin hänellä kyllä on aikaa, mut minulla ei :(
 
Meilläkin on ensimmäiset kaksi tehty silloin nuorena 19-21-vuotiaana. He ovat jo 11 ja 13. Pitkään olin sitä mieltä, että siinä on meidän lapset, eikä enää enempää tule. No niinhän se vauvakuume vaan yllätti sitten ja 3 vuotta sitten saapui maailmaan vielä viimeinen villahousu. Tai viimeinen hänen piti olla, mutta tässä sitä taas kuumeillaan! :D Ei kannata siis liiaksi suunnitella. Nuorena kun aloittaa, niin ehtii vielä hyvin tehdä toisenkin erän ;)
 
Ärrrrrsyttäääääääääääää. Dpo 14, menkat pitäis alkaa tänään. Digitestiin tuli raskaana 1-2vko, perus pregcheckiin selkeästi erottuva mutta kontrolliviivaan nähden haalea viiva.
saanko koskaan niitä leffaviivoja, saati vauvaa? Kemiallinen varmasti tämäkin.
Kyllä ne leffaviivat ehtii vielä tulemaan. Kuitenkin vasta dpo14 ❤ Joillakin noilla päivillä ei vielä edes näy mitään. Mitä oon myös kuullut, ni joillakin se pc ei vaan tummu kovin nopeaa.
 
On kyllä ihme, jos ei menkat ala tänään. Nyt sattuu jo vatsan puolelle, ni yleensä menkat alkaa just sinä päivänä, kun kipu mahassa alkaa. Mut sit mun luteaalivaihe vaan lyhenee :unsure:
Kyl tässä taas alkaa miettii, et mis ketus se vika on, ku talletukset osuu kohdilleen, mut vuodessa ei ole tapahtunut YHTÄÄN MITÄÄN! Ja testi oli nega ja sitä odotinkin. Kyl sitä vaan oman kropan tuntee niin hyvin, et ihan hyvin voi jättää testit tekemättä.
 

Yhteistyössä