Toisten repiminen :(

Meidän 1v1kk neiti on usein hyvän tuulinen ihana taapero, jolla tuota tempperamenttiä tuntuu löytyvän. Mutta nyt jo muutaman kuukauden harmitusta on herättänyt typyn repiminen/kynsiminen. Kohteena usein olen minä/isä tai sitten 5v isosisko...

Tilanteet ovat usein sellaisia, jolloin tyttö ei saa tahtoansa läpi esim. isosisko ei anna lelua tai minä rajoitan jotain tekemistä (esim.en päästä vaaralliseen paikkaan)tai vaikkapa pidän isosiskoa sylissä, jolloin typy tulee mustasukkaiseksi. Nämä edellä mainitut ymmärrän kyllä, että neitiä "ottaa päähän" kun ei saa tahtoansa läpi eikä keksi muutakaan keinoa,kun repiä...

Toisinaan repiminen esiintyy paikoissa jolloin kaikki pitäisi olla mielestäni hyvin Esim. tyttö on rinnalla,eli on rauhallinen ja tyytyväinen, saattaa yhtäkkiä siinäkin repiä ja raapia minua...

Repimiseen meillä on suhtauduttu kieltämällä (soo,soo) neitiin ei vaan tunnu kiellot toimivan. Saattaa ensin raapaistuaan itse todeta hymyissä suin soo,soo. Myös on yritetty selittää ( vaikka pienihän tyttö on,mutta ymmärtää kuitenkin jo jotain ) että toiselle tulee pahamieli tai yritetään ohjata tekemään jotain positiivsta " Silitetään mielummin"

Jotain rajojen etsimistä tämä kai on...

Onko muilla kokemuksia? Ja miten tällaiseen olisi hyvä puuttua? 1v kun kuitenkin on aika pieni... :/

 

tuon ikäinen ei oikein ymmärrä vielä arestia, mutta yksi konsti on, että aina kun lapsi raapii, niin otetaan se syliin selkä vanhempaan päin. mieluiten istutaan lattialla. pidetään siinä 30s "jäähyllä". ja pitää sanoa terävästi että ei saa raapia. joillekin se toimii.

 

Ihan normaalia tuon ikäisillä ja menee (yleensä) ohi sen kummemmin siihen puuttumatta.

Meillä on sanottu "ei saa raapia/lyödä/potkia jne" ja viety tilanteesta pois.

 

Meillä sama juttu, poika nyt 1v2kk. Oon katsonut poikaa silmiin ja sanonut: "Ai, raapiminen sattuu..mä en tykkää että teet mulle noin"