A
ahkera?
Vieras
Mieleni on aivan maassa töiden takia. Rv 14+3 menossa ja kahden viikon ylityövapaat päättyy maanantaina. Jännittää aivan mielettömästi mennä töihin. Olen ollut määräaikaisena nyt vuoden ja heinäkuuhun asti on soppari. Alusta asti on ollut ihme meninki työkuvioissa, mutta olen yrittänyt sinnillä kestää. En olisi jatkanut kuluneen vuoden jälkeen, mutta kaikella järjellä ajattelen, ettei työpaikan vaihdos ole nyt kannattavaa. Minulle nakataan töitä, jotka eivät kuulu minun työalueeseen kysymättä mitään. Näin tapahtui toistamiseen nyt. Kun kyseenalaistin/ laitoin vastaan, minulle naurettiin päin naamaa, käskettiin lopettaa rutinat ja uhkailtiiin irtisanomisella. Kun työpaikkamme miehet narisevat joka asiasta, jopa heille kuuluvista töistä, johtaja kehuu, kuinka hyviä jätkiä he ovat... Tuntuu niiiin pahalta. Kun yritän sanoa, että katsoisimme työtunneista, kuka tekee pisimpiä päiviä, vastauksena on tylysti etten osaa organisoida töitäni ja hommat pitää hoitaa tehdyksi. Henkilö kenen sijaisuutta teen tällä hetkellä teki puolet vähemmän töitä, eikä kukaan yrittänyt hänelle hommia nakella. Tosin hänellä vakipaikka ja minä sijainen. En tiedä millä jaksan lomaan ja äitiyslomaan saakka. Henkinen puoli on ihan lopussa. Syksyn jo painoin sinnillä yli kahden viikon ylityötunnit. Raskaudestani aion kertoa heti maanantaina. Sekin jänskättää, miten reagoivat. Minulla on tunne, että tukea en tule saamaan... Auttakaa!!!