töissä tilanne hiukka hankala...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

apua

Vieras
Mitä mieltä olette et kannattais tehdä seuraavanlaisessa tilanteessa?
Olen duunissa firmassa, jolla on seitsemän toimipistettä ympäri maata. Meidän toimipaikassa yleensä töissä 4/5 hlöä, nyt meillä ollut muutaman kuukauden sellainen poikkeustilanne että vaan kolme, minä, pomo ja yksi työkaveri. Tää työkaveri muuttaa Ranskaan n. kuukauden päästä ja hänen tilalleen on jo palkattu uus työntekijä. Lisäksi pomo, eli tää lähin esimieheni on jo ottanut vastaan hänelle tarjotun työpaikan saman firman toisesta toimipaikasta toisella puolen suomea, muuttaa lähemmäs naisystäväänsä - hän siis lähtee elokuussa. Ja minua on sitten kaavailtu hänen paikalleen. Kertoi firman toimitusjohtaja mulle tänään.
Muttamutta. Mä olen rv 12+4 eikä todellakaan ollut aikomustakaan kertoa töissä vielä kuukauteen, ei sellainen ystävistä koostuva työyhteisö... Äitiyslomakin kun alkaa vasta lokakuun alussa joskus.
Samalla hirvittää jotenkin firmankin puolesta tunnollisena työntekijänä, kun ymmärrettävästi laskevat nyt mun varaani. Olen sitten ainut toimipaikkamme työntekijä joka ei ole aivan uudessa paikassa töissä... On aika hankalaa jos siellä on neljä tai viis työntekijää keskenään, kaikki uusia... Eli pitäiskö kuitenkin kertoa pomolle jo?
Kun samalla arvelen, että jos kerron raskaudesta, siinä menee ylennys, toimitusjohtaja just sellanen vanhempi ukko jonka mielestä äitiyslomat keksitty rehellisen yrittäjän kiusaksi, 20-35 vuotiaat naiset vaan pois työmarkkinoilta.
Mitä ihmettä kannattais tehdä?
Jos joku ollut vastaavassa tilanteessa tai muuten osais auttaa, laittakaa neuvoa tulemaan!! Koko raskaudesta ei tiedä kun minä ja mies ja mun kaks kaveria... Pääsiäisenä kerrotaan isovanhemmille. Haluaisin keskittyä kasvattamaan vatsaa enkä pohtimaan firman hankaluuksia... Aina pitää jostain stressata vissiin!
 
Hei ""apua""
ei uran tarvitse siihen loppua, että jäät äitiyslomalle. Itse olen nyt rv.12+3 (1.lapsi jo teini-ikäinen) ja olen jo melko ajoissa ilmoittanut työnantajalle raskaudesta ja siitä, että mahdollisia sairaspoissaoloja ym. voi lähikuukausina tulla. Ehkä yritin sillä tavoin ennaltaehkäistä stressiä. Minun varaani on/oli myös kaavailtu paljon mutta uskon etten ole tästä työpaikasta riippuvainen. Lisäksi aion ainakin yrittää opiskella äitiysloman ja hoitovapaan aikana...
Ikävää, ettei työyhteisösi tai esimiehesi ymmärrä tälläisia elämän tosiasioita. Lapsi on kuitenkin tärkein. Ajattelen aina, etten muutaman vuoden päästä edes muista ko. työpaikkaa, mutta lapsi tulee olemaan rinnalla loppuelämän!
Joka tapauksessa saavat pian tietää... mutta ratkaisu on sinun!
 
Hei vaan! Ehkäpä sinun kannattaisi oman mielenrauhan takia kertoa pomollesi tilanteesta. Minulla kävi esikoisen (nyt odotan kakkosta) kanssa niin, että olin juuri viikkoa ennen plus-merkkistä raskaustestiä kirjoittanut työsopimuksen alle uudessa työpaikassa. Aloitin työt vasta puolitoista kuuukautta sen jälkeen, jolloin olin jo aika pitkällä. Ehdin siis olla töissä vain viisi kuukautta :-) Hirvitti alkuun ihan kauheasti, että miten tuon asian nyt oikein kertoisi, varsinkin kun uudessa duunissa minun harteilleni lankesi vieläkin suurempi vastuu kuin olin edes kuvitellut ja tilanne sielläkään ei ollut kauhean ruusuinen, eli tuntui että MITENKÄÄN en voi nyt jäädä äitiyslomalle. Noh, kaksi viikkoa kärvistelin ennen kuin rohkenin kertoa esimiehelleni. Lopputulos oli AIVAN USKOMATON! Hän otti asian todella hienosti!!! Oli jo pelännyt pahempaa minun vaikean ilmeeni perusteella, että lähtisin talosta siltä seisomalta!!! Noniin, erittäin hyvä sijainen löytyi ja hän on töissä edelleenkin. Vapun jälkeen ajattelin käydä kertomassa, että jatkan hoitovapaata vielä vähän, kun kakkonen syntyy marraskuussa. Ei ole mitään järkeä mennä elokuussa töihin niin kuin olin ajatellut...! Eli 5 kuukautta töitä, kolme vuotta äitiys- ja hoitovapaata... katsotaan millainen työpaikka siellä sitten odottaa. Siis, tsemppiä sulle! Voihan siinä käydä niinkin että osaavat siellä teilläkin yllättäen ottaa asian niin kuin pitää! Ja jos eivät, se on heidän tyhmyyttään. Entä miten tärkeä se esimiehen paikka on sulle... jos et kelpaa siihen tulevana äitinä???
 
Hankalaa on - oletkin saanut hyviä neuvoja mutta ikävä totuus on, että äidiksi tuleminen usein katkaisee uran. Kyllähän sitä voi lohduttautua, että lapsi on tärkein, ja onhan se, mutta itseäni kiukuttaa aivan mittaamattomasti, että sain äidiksi tultuani heittää hyvästit kivalle ja kiinnostavalle uralle.

Näin täällä 'tasa-arvon mallimaassa'
 
Itse kyllä jättäisin kertomatta ,koska sillä voi olla vaikutusta työjuttuihin ja lakikin vaatii että vasta oliko 2kk ennen äippä lomaa pitää kertoa. Itse tyhmänä kerroin heti alussa,koska poissaoloja oli neuvolan ja parin ultra käynnin takia,ei siis yhtään pahanolon takia poissaoloja ja niinhän siinä kävi että työsopimusta ei minulle kirjoitettu siellä tällä hetkellä olen ilman työspimusta ja he voivat siis lopettaa työt koska vain ja myös ite voin lopettaa työt kun siltä tuntuu et sillai. Näin sai ""kärsiä"" liiasta rehellisyydestä,jos olisivat kirjoittaneet työspimuksen ei tarvis kelata onko töitä vai ei olisin pystynyt piilotella masua lähes tähän asti ja työsopimus olisi ollut voimassa rehellisin menoin toukokuun loppuun asti jolloin sopivasti ois mammaloma alkanut,mut näillä eväillä eteenpäin:)
 
Lähdössä just töistä pääsiäisen viettoon, ihanaa kun ei tarvii ajatellakaan koko paikkaa moneen päivään... Niin, en mä taida kyllä kertoa ennen kun toivottavasti alkaa maha kasvaa. Hoitakoot asiat sitten miten parhaaksi näkevät, enhän minä niistä kuitenkaan vastuussa ole ja ehdin kai ihan hyvin kouluttaa seuraajia ennen äitiyslomaa...kai... Ainakin jonkun viikon ajattelin vielä olla ihan hissukseen. Ei se ylennys mulle mitenkään erityisen tärkeä ole, lähinnä tilanteen sekavuus stressaa...
Tietääkös joku muuten miten se sitte menee kun ymmärtääkseni mulla lasketaan äitiysraha tän vuoden tuloista (vuonna 2004 opiskelin vielä, olin opintotuella joten tulot nousseet) joten jos saan palkankorotuksen lisääkö se myös äitiysrahaa? Ja onko se jo melkoisen härskiä firman hyväksikäyttöä, että ottais ylennyksen ja lisää rahaa ja häipyis samantien...???
 
Raha lasketaan joko verotietojen perusteella edelliseltä vuodelta TAI kuuden viimeisen työkuukauden tulojen mukaan, jos ne ovat jonkun prosenttimäärän verran (olikohan 20 %) paremmat. Jollei siis systeemi ole muuttunut viime vuodesta. Minulla raha laskettiin niin, että otettiin huomioon 5 kk uudesta työpaikasta ja viimeinen kuukausi vanhasta työpaikasta. Hävisin siinä tavallaan vähän, koska en ollut täyttä kuukautta töissä vanhassa paikassa.

Muuten, tulipa vain mieleen, että jos se ylennyshomma selviää sulla aivan lähiaikoina, niin voithan kertoa raskaudestasi sitten kun ottavat ylennyksen puheeksi itse. Silloin he eivät kenties rohkene vetää puheitaan takaisin - ja sinulla taas säilyy mielenrauha kun et ole huijannut ketään :-)
 
Ja vielä, mun mielestä ei ole mitenkään härskiä ottaa vastaan palkkaa, jonka työn vaativuuden perusteella ansaitsee. Firmahan ei siinä lopulta menetä kovin paljon... vain 3 kk. Loputhan maksaa Kela.
 
Hei!

Et ole ainoa tunnollinen äiti, joka miettii tuollaisia asioita. Itselläni oli melko lailla samanlainen tilanne, mutta kyseessä ei ollut pientä firmaa vaan ihana kunnan naisvaltainen ala. No, surin tilannettani neuvolassa ja siellä neuvolan täti neuvoi aikanani minua olemaan ihan hiljaa asiasta. On kuulemma tyypillistä, että naiset kilttinä miettivät asioita noin. (Enkä ollut eka joku suri hänen vastaanotollaan samanlaista asiaa). Jos sinulle on töitä kaavailtu, otat uuden työn vastaan. Äitiysloma on ""pikku breikki"" ihmisen elämässä. Eli älä anna sen takia työurasi pysähtyä. Sinulla on OIKEUS ottaa työ vastaan ja sinulla on samoin OIKEUS olla raskaana ja tehdä vaikka kolme pikku pampulaa putkeen, mikäli niin haluat! Ja sinulla on oikeus olla kertomatta asiasta. Laissakin sanotaan, ettei raskauden vuoksi saa syrjiä töissä!

Suosittelisin, että älä kerro ja yritä olla miettimättä / murehtimatta koko asiaa. Pidä työasiat ja oma henkilökohtainen tilanteesi erillisinä asioina. Raskaus ei ole mikään syy olla ottamatta ylennystä vastaan. Ja muista vain, että ole tällä hetkellä ainoa nainen, joka tekee samoin. Meidät on kai sitten kasvatettu niin tunnollisiksi ja kilteiksi, että koemme, ettemme olisi ansainneet vakipaikkoja/ ylennyksiä ym. kun olemme raskaana.

Luulisi, että he siellä osaavat jonkin verran miettiäkin,että saatat joku päivä hankkia lapsia. Nämä ovat luonnollisia asioita ja sinun tulee nauttia mahdollisuuksistasi. Olet ansainnut niin ylennyksesi kuin vauvasi!

Onnea odotuksellesi! ...Ja ylennyksellesi!

t: Saman kokenut ja kaikki meni vallan loistavasti!
 
Itsekin tunnollisena ja kunnollisena ihmisenä mietin ja veivasin asiaa mielessäni onko minulla oikeus ottaa vastaan tarjottu työpaikka vaikka olin jo rv 17. Rekrytointi prossessi oli todella pitkä ja en ollut edes raskaana vielä hakemusta kirjoitellessani. Hirvittävä ahdistus ja tuska! Päätin olla kertomatta siihen saakka kunnes sopimus oli kirjoitettu ja vähän aikaa kulunut. Onneksi kukaan ei huomannut mitään. Sitten kun kerroin se otettiin tosi hyvin vastaan ja mietittiin jo paluutani ja jatkoa. Mutta olen miettinyt että jos olisin kertonut aiemmin en varmasti olisi saanut paikkaa. Töissä ehdin olemaan 4 kk ennen äippäloman alkua. Kyseessä on iso firma jossa paljon naisia. Pitää ottaa vaan se mitä saa. Tää työ oli sellainen josta olen haaveillut jo pitkään ja jossa eteneminen on lähes taattua. Kotiin en aio jäädä pitemmäksi aikaa kuin on tarvis, eikä mun ura katkea tähän tai seuraavaan lapseen. Täytyy vaan pelata ei pelätä. Ei tää perheen hankkiminen oo mikään vankila tai vitsaus. Jokainen työnantaja joka palkkaa sopivassa lisääntymisiässä olevan anisen ottaa siinä tietoisen riskin. Lapsen saaminen on naisen oikeus. Ei niitä lakeja ihan huvikseen säädetä että raskaudesta ei tartte kertoo ennen kun 2 kk ennen lomalle jääntiä. Kun sen velvolllisuuden hoitaa omalta osaltaan, niin on selvillä vesillä. Eli kertomatta jättäminen ei ole epärehellisyyttä, vaan laillinen oikeus jonka laki tarjoaa! Ota paikka vastaan ja kerro sitten joskus kun haluat. Onpahan hyvä paikka mihin palata!
 
Mielestäni sinun pitäisi kertoa töissä, tai itse ainakin tekisin niin. On ikävää, jos sinua varten suunnitellaan asioita ja että tiedät itse jääväsi pois, mutta et vain kerro siitä. Ajattele asiaa työkavereittesi ja työpaikkasi kannalta. Olet jo ylittänyt ns. kriittisen ajan, joten hyvin voisit jo kertoa. Ja voihan raskausaikana joutua jäämään yllättävästi jo hyvinkin paljon ennen aikojaan pois töistä. Itse siis tilanteessasi kertoisin heti!
 
Hei! Miksi koette huonoa omaatuntoa?
Työnantajat kyllä kynii teistä kaiken mahdollisen irti kun olette töissä. Kyllä sitä ihminen saa perheen perustaa ja jäädä äitiyslomalle, tuntematta syyllisyyttä. Itse en syyllisyyttä kokenut pätkääkään - kyllä töitä olin vääntänyt niska limassa ja työnantaja ottanut kyllä kaiken irti miekäläisestä. Nyt nautiskellaan sitten tästä vauvantuoksuisesta jaksosta elämässä ja toinen on jo tulossa. Vielä en ole töihin ilmoittanut että paluu pitkittyy. Vaikka esikoisesta ilmoitinkin, että tuskin palaan ennen kun neiti n 2 v.
 
Mulla tuli mieleen josko kyselisit alasi liitosta, että miten asia kannattaa hoitaa. Koska kyllä mun mielestä se ylennys kuuluu sinulle olit raskaana tai et. Tuskin mikään firma kaatunut äitiysloman takia.
 
Mulle kävi niin, että olin ennen ekaa lasta ns. tiiminvetäjä, en varsinaisesti nimitetty mutta hoidin ko. henkilön tehtävät. Jäin äitiyslomalle, ja meille tullut harjoittelija sitten palkattiin mun äitiysloman sijaiseksi, tekemään niitä muita tehtäviä, tiiminvetäjän työt teki toinen (mun esimies).

Kun äitiysloma loppui, huomasin että työni oli sitten kaikkinensa siirretty sille sijaiselle, joka oli vakinaistettu, ja siitä akasta sitten tehtiin päällikkö. Mulle annettiin ihan muita töitä kuin mitä olin ikinä tehnyt, ja en älynnyt valittaa siitä vaikka niin oisin voinut tehä.

Nyt sain sitten jälkeenpäin kuulla että se mun sijainen oli haukkunut ja kyseenalaistanut joka päivä kaikkien kuullen suureen ääneen huutamalla kaikki mun ja muitten poissaolijoitten työtavat, ja päässyt siilä ""etenemään urallaan"".
En ois uskonut pomoani näin lapselliseksi, mutta tuohon lankaan se meni.

Nyt meille on tulossa toinen ja olen jo sairaslomalla, vaikka raskaus on vasta alkuvaiheessa. Ei oo muuten kiire töihin, miksi olisi, koska tiedän että se mollaaminen jatkuu ja jatkuu koska kukaan ei voi sille akalle mitään.

Toivottavasti ap:n työpaikalla ei eletä kuin lastentarhassa.
 
Riippuu paljon työpaikastasi: minusta ei ole mitään mieltä rikkoja hyviä välejä sillä, ettei ole avoin ja rehellinen tilanteestaan. Vaikka kuinka laki sallii 'odottelun' on useimmiten fiksua kertoa aikaisemmin. Toki jos kokee ettei työssään viihdy ja työnantaja hiostaa jo muutenkin, niin tilanne on ehkä eri.
 
En suosittele kertomaan.

Mitään syytä huonolle omalletunnolle jne ei ole. Yksikään mies ei ajattelisi noin, että ""voivoi työpaikan muita työntekijöitä"".

Koko raskausaika on ""riskialtista"", voit joutua sairaslomalle tai mitä tahansa voi tapahtua. Ota ylennys vastaan, etuineen kaikkineen. Kuten tunnollisen työntekijän kuuluukin.

Lapsi tulee olemaan elämäsi tärkein asia, eikä sinun tarvitse ajatella työpaikkasi hankaluuksia tai ainakaan sitä, että ne johtuvat sinun raskaudestasi tai että olisit niistä jotenkin vastuussa. Ajattele vain parasta itsellesi ja lapsellesi.

Jos kaikki naiset kertoisivat raskaudestaan työnantajalleen vasta 2kk ennen äitiyslomaa, olisi se kaikille parempi. Nykyään ihmetellään mikseivät naiset pärjää työelämässä johtavilla paikoilla jne, siksi koska ovat liian kilttejä ja kertovat kaikki asiansa heti koko työpaikalle. Ja toisaalta kirjoitat, että työpaikalla laskevat sinun varaasi...Mitä jolleivat laskekaan?

Itse en kertonut ja ajatus oli olla olla töissä normaalisti äloman alkuun, mutta toisin kävi, jouduin pitkälle sairaslomalle ja kun työnajalle kerroin sairasloman jatkuvan älomalla, vaati työnantaja minua irtisanoutumaan. Jota en toki tehnyt. Alallani noudatetaan työehtosopimusta, jonka mukaan palkkaa maksetaan 3kk ajan älomalaiselle. Toki ymmärrän työnanatajani kiukun, mutta ei lapsia tehdä kalenteri kädessä. Se mitä työpaikalleni on tapahtunut kun palaan älomalta, jää nähtäväksi...yleensä ne on siirretty ""organisaatio""muutosten mukana muille. Eipä asia kyllä juuri nyt kiinnostakaan yhtään.


Eli kuten työnanatajasi ottaa täyden hyödyn irti sinusta, on sinullakin nyt oikeus toimia lain ja työehtosopimksen puitteissa omaksi eduksesi.
 

Yhteistyössä