toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

Neiti, Ihana kuulla, että tiedän Sissi vielä jaksaa taistella
Taustalla tätä keskustelua seurailen, kun omakin tarinakin tuolta historiasta löytyy.
Voimia odotukseen, ja toivotaan kaikkea parasta :hug:

kopsasin tänne tosta parvorokosta lastenlääkäripalstalta. eilen sattumalta tuli jossain ohjelmassa parvorokosta raskauden aikana puhetta, ja sen takia sitä itekin googlettelin.

Raskaus

Parvorokko voi aiheuttaa keskenmenoja. Infektio voi vähentää sikiön punasolutuotantoa, mikä johtaa anemiaan ja turvotuksiin lapsella. Tilanne voidaan usein hoitaa menestyksekkäästi. Jos raskaana olevalla äidillä epäillään parvorokkoa, varmistaudutaan infektiosta verikokeen avulla ja lapsen tilaa seurataan mm. ultraäänitutkimuksilla.

Ralf Nyman
lastentautien erikoislääkäri

 

neiti -21 sulle ja pikku sissille voimia. Kävi miten kävi niin luulen et oot tehnyt oikeen päätöksen kun odotat tuloksia ja annat pienen sinnitellä -josko se luontoäiti häntä auttais. Jos luontoäiti taas vie hänet mukaan silloinkin luulen et sulla helpompi olo kun et itse ole joutunut päättämään mitä pienelle tehdään. Toivotaan et kaikki viel kääntyis parhainpäin. :hug:

Aurora Mulla riskiluku oli 1:90 ja terve pulska 5kg tyttö siel sit syntyi nyt jo 6kk. Turvotusta oli 2,3 ja veriseula sit hälytti -ikää oli 30v. Et yhteenlaskettu riski toi sit oli.
Jaksamista sinne - muista et toivoo on aina. Millä viikolla muuten meet ja minkä ikänen olet?

 

czarina: onnea vielä nyytistä :heart: kiva että kaikki meni hienosti kuitenkin ja pieni mies on turvallisesti maailmassa :hug: yksi onnellinen jännitysnäytelmä takana taas :hug:
nauti ja opettele rauhassa vauva-arkea =) ihana et kaikki päättyi onnellisesti.

jaksuja kaikille isojen asioiden kanssa painiville :hug: :hug: :hug:

aurora: täällä oli riski 1:5 niskaturvotuksella 3,6-4.01 ja terve poika makoilee tuolla lattialla

nemika+jäbä reilu 7kk =)

 

Hei!

Ajattelin kirjoittaa viime aikojen kuulumiseni, koska tämä ketju on todella arvokas näiden sikiöseulatutkimusten kanssa tekemisiin joutuville. Varsinkin jos ilmenee jotain tutkittavaa tms. Itsekin sain täältä todella arvokasta tietoa ja varsinkin tukea keväällä 2008, koin myös hyvin tuskaisia hetkiä täällä. Nämä seulat, tulokset ja päätökset tulosten jälkeen ovat niin henkilökohtaisia ja osittain kipeitä asioita, että helposti tahtomattaankin loukkaa toisella tavoin ajattelevaa ihmistä. Kaiken jälkeen voin varmaankin todeta, että näiden asioiden kanssa ei ole sitä yhtä ja oikeaa totuutta/päätöstä. Jokainen toimii omien lähtökohtiensa mukaan ja se olisi hyvä muistaa aina.

Lyhyesti keväästä 2008. Onnellisesti odotin kuudetta lastamme. Niskaturvotusultrassa kaikki kunnossa, mutta veriseula yhdistettynä nt-tuloksiin saimme riskiluvun 1:200. Seulassa "kiinni jäämisestä" huolimatta, jaksoin aika pitkälle uskoa että vain ikäni (38v) tässä hälyyttelee. Istukkabiopsian tulos oli shokki. Pienellä pojallamme todettiin 21-trisomia. Mieheni kanssa mietimme asiaa ja päätöstä niin monelta kantilta kuin vain osasimme ja päädyimme raskauden keskeytykseen. Se on ollut yksi elämäni vaikeimmista ja kipeimmistä asioista. Viime kesä meni kuin sumussa, päivä kerrallaan pientä poikaa ikävöiden.

Se millä jaksoin eteenpäin oli haave vielä vauvasta. Pelkäsin uudelleen yrittämistä, mutta otin riskin ja yllätys oli suuri kun syksyllä teinkin positiivisen raskaustestin! En uskaltanut iloita ollenkaan. Koko alkuraskaus meni myös kuin sumussa. Olo ei ollut päivääkään sellainen, että olisin uskaltanut ajatella olevani raskaana. Ensimmäinen ultra äitipolilla rv 11+4 oli todella tuskainen reissu henkisesti, vaikka lääkärin mukaan kaikki oli kunnossa. Niskaturvotusta ei löytynyt kuin 1.0mm ja rakenteet olivat kunnossa. Veriseulaa ei nyt otettu, koska olin päättänyt mennä suoraan istukkabiopsiaan. Pikku hiljaa yritin ajatella valoisammin, yritin antaa itselleni luvan kiintyä pieneen vauvaan sisälläni.

Viikko niskaturvotusultran jälkeen oli istukkabiopsia Oys'issa. Muuten kaikki oli kunnossa, mutta niskaturvotusta oli tullut viikossa jo paljon enemmän. Silloin rv 12+4 nt olikin jo 2.5mm. Näytteen otto sujui hienosti, mutta olin todella ahdistunut niskaturvotuksen muutoksesta ja aloin valmistelemaan itseäni kuulemaan huonot uutiset toiseen kertaan peräkkäin. Tosin lääkäri ei kommentoinut millään tavoin niskaturvotusta. Itse minä pelkoni kotona kehittelin...

Tänään siis viikko istukkabiopsian jälkeen tuli soitto Oys'in perinnöllisyyspolilta. Mä aloin itkemään jo kun näin kännykässä vilkkuvan perinnöllisyyspolin numeron. Tällä kertaa kuitenkin uutiset olivatkin loistavat!!! Meille siis odotetaan nyt pientä poikaa, jolla on puhtaat kromosomit :heart: Sain siis tänään kyllä mitä parhaimman joululahjan!

Tällä pienellä pojalla on oma erityinen ja rakas suojelusenkeli. Näin minä ajattelen. Pieni enkelini ei unohdu koskaan.

Ja taas itkettää, mutta tällä kertaa minä itken onnesta.

Helmiina ja "pojan vesseli" rv 13+3 :heart:

 

Czarina Suuren suuret onnittelut pienestä pojasta!!!

Helmiina

 

Helmiina38 onnen toivotuksia oikein roppakaupalla, parempaa joulahjaa ei todella voi saada!

Neiti-81 en voi muuta kun hattua nostaa suuresti sinun ja sissin kamppailulle, olette ajatuksissa ja toivon todella että kaikki, vastoinkäymisitä huolimatta vielä kääntyy parhain päin.

Minäkin googlettelin parvorokosta ja muista rokoista paripäivää sitten kun olen ollut törkeässä kurkkukivussa, ilman kuumetta ja nuhaa ja samalla sain kutiavaa ihottumaa... ja silloinhan täytyy tietysti ajatella pahinta :-( löysin muutamia englannin ja ruotsin kielisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Tässä lyhyesti "käännettynä":

Sikiö on haavoittuvainen parvovirus infektiolle, mutta raporotoituja epämuodostumia ei ole tämän vuoksi sikiöillä havaittu. (!) Parvovirus tosin aiheuttaa joskus anemiaa sikiölle ja tätä voidaan joutua hoitamaan jo kohdussa (verensiirrolla) ja myöhemmin lapsen syntyessä joudutaan hänet laittamaan seurantaan (18kk saakka) koska anemian mahdollisuus on suurempi. Usein kuitenkin todetaan sikiölla ympärikehon turvotusta (!) josta epäily parvoviruksesta sitten syntyy. Sikiöistä joilla on ollut paljonkin turvotusta jossain vaiheessa raskautta ovat kuitenkin syntynessään olleet aivan terveinä (mikä lause, mutta ei nyt pää jaksa käätää paremmin..) Keskenmenon riski on hieman suurempi parvovirusinfektiosta kärsivillä kuin "tavallisilla" raskauksilla, ja tämä yleensä raskauden n. 1-5kk aikana.

Noin 20-40 % äideistä voi saada parvovirus infektion raskuden aikana. Joskus sen voi sairastaa siitä tietämttään joskus saatta olla ihottumaa, kuumetta tms.

Joo, että näin, pistä viestiä jos haluat linkit noille sivuille

:hug:

 

ELLIS ja ORCHID, kiitos tietopaketeista!
Mietin vain että miksi sitä ei ennen sitten testattu(parvoa)? Kuitenkin minulla on 2 lasta ennestään (vanhempi liki 5v) ja ovat kuitenkin aika alttiita varmasti tuon saamaan mikäli sitä liikkeellä on.
Sikiöstä ei ole löydetty MITÄÄN muuta rakenteellista poikkeamaa, kuin tuo turvotus (joka on ympärikehoa ollut alusta asti).
Neuvolassa ainoastaan ultraaja sanoi että voihan se anemiaakin olla (!)
Mut heti ajattelin et eihän sellanen kai mahdollista ole...

Äitini mukaan en ole Parvoa sairastanut, vesirokon olen sairastanut nuorena, mutta selvisin alle 10 näpyllä siitäkin, joten olisi voinut jäädä huomaamatta kyllä parvo.
Toisaalta, vuosi sitten sain Thaimaasta ylläri salmonellan joka ei myöskään oireillut MILLÄÄN TAVALLA..testi tehtiin työn vuoksi.. ja shokki oli suuri kun se oli positiivinen se testi, kun aina on luullut et se on vatsatautien kuningas...
joten jollain tapaa uskon että voin sairastaa mitä tahansa ilman oireita (ekan raskauden r-myrkytyskään ei oireillut huonovointisuutena millään tavalla, vaikka maksa-arvotkin huusi jo hoosiannaa ja paineet lääkkeillä oli 170/110)
Äitini aina sanoo että kaikki mitä mä olen sairastanut on menny tosi helposti ohi.. MUTTA.. uskoisin että punktiolääkärillä on epäilynsä johonkin infektioon koska sanoi että kromosomien uskoo olevan normaalit.. saapi nähdä?

Tuntuu olevan varsinaista arvontaa nyt tämä koko odotus.
Viikkojen mukaan on silti vauva kasvanut kokoajan? vaikka muutamia päiviä annettiin elinaikaa vkoilla 13.

Tuloksia kuulemma voi odotella perjantaina nyt, tai ens vkon alussa. Porista lupasivat n. 10 pvässä tulokset punktiosta (!)
Viime raskaudessa meni tasan 10 pvää tulosten odotteluun

T:Neiti, rv 16+4

 

:heart: :heart: :heart: :heart:

 

:heart: Kiitokset Ellis ja Neiti-81 onnitteluista. Nyt illalla olo on ollut ihan outo... Sitä ajattelee kaiken ahdistuksen olleen kuin vain pahaa unta =)

Ellis Sinäkin olet nähtävästi saanut vasta hyviä uutisia, onnittelut siis sinullekin!

Neiti-81 Täällä kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että sinullekin pian ilmoitettaisiin hyviä uutisia. Sisukas "sissi" sinulla :heart:

 

Neiti sehän on hyvä et pikkunen kasvaa. Voimia sinne. :hug:

Helmiina mä itken täällä -neiti 6kk on ihan kyynelis. Voi miten ihanaa. Ihana kun uskalsitte viel yritää. :hug: sinne ja oikein hyvää odotusta. Mä ripustan tänä jouluna yhdessä pikku E:n kanssa kuuseen enkelin -ostin sen viime jouluna jotta muistaisin pienen aina jos hänet menettäisin. Mulle kävi onnellisesti -mut kyllä se tuskallista oli. Ihanaa että teilläkin kaikki se suru on vaihtunut onneksi ja se pikkunen jota et saanut syliin kulkee sydämessä ja uusi pieni elämä kasvaa masussasi. :heart:

 

Merika No nyt mäkin täällä kyynelehdin :hug: Kiitos kauniista sanoistasi :heart:

 

helmiina: voi kun oli ihana lukea kirjoitustasi. nyt voit nauttia masuasukistasi ilman huolia. ja enkelivauva pysyy varmasti aina mukana ja ajatuksissasi. ja niin kuin laitoit. masuasukillasi on nyt ihan ikioma enkeli matkassa. :hug: :heart:
kovia olet kokenut ja onneksi uskalsit uudelleen raskautua. onnea tuhannesti. olet onnesi kyllä ansainnut :hug: :heart:

 

Viikkoja on takana 21 + 3 ja nyt tilanne näyttää hyvältä lapsivesien menosta 15 viikolla huolimatta. Eli vettä oli riittävästi vaikka sitä koko ajan edelleen vähän valuukin. Lapsiveden menohan johtui lapsivesipunktiosta jonne menin saatuani veriseulassa riskiluvuksi 1:60. Sittemmin sain tietää että sikiö on kromosomeiltaan normaali.


Pikku hiljaa tuntuu että tästä raskaudesta voisi vaikka vähän iloitakin. Alku on tuntunut tosi pitkältä ja tuskaiselta, nyt sitten odotellaan että saadaan viikkoja täyteen.

 

Toivoton ihanaa et näyttää edelleen valoisalta ja varmasti hyvin sujuukin kun viikkoja tulee kokoajan lisää. kohta saavutat sen maagisen 24 viikon rajan. yritä nauttia raskaudestasi. Itse muistan et sen 24 viikon jälkeen kaikki helpotti. :hug:

 

TOIVOTON: hyvä että tilanne näyttää valoisammalta! Toivotaan että raskaus jatkuu loppuun asti valoisissa merkeissä ilman murheita! :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:


(.)
Ei tullut soittoa sitten vielä tänään tuloksista, eli maanantaina jännätään :$
Sissi/Sisu vielä tiukasti yksiössään, eläväisenä, ja potkinut tänään jotenkin poikkeuksellisen ahkerasti :heart:

T:Neiti, rv 16+6

 

Täällä eletään teidän kaikkien iloissa ja suruissa mukana! :heart: Tsemppiä hurjasti tuloksia odotteleville.

Oma raskaus etenee ihan kivasti. Ensi viikolla mennään kurkkaamaan maha-asukkia ylimääräiseen 4D ultraan. Rakenneultrassa kun kaikki oli hyvin, niin nyt uskalletaan vaan rennosti ihmetellä, mitä asukille kuuluu ja miten on kasvanut, rv 23 menossa! Vaikka jännittää kyllä vieläkin.

 

KADAK: Toi 4d on hieno kokemus! Nautihan loppuraskaudesta :heart:


Mulla on tuomiopäivä huomenna, eli tulosten pitäisi tulla, KÄÄK!
Sitten nähdään olenko vielä mahallinen ensi viikonloppunakin, vai onko jotain vakavaa..

T:Neiti, rv 17+1

 

Tervehdys taas. Olimme viime tiistaina Naistenklinikan STY:issä rakenne ultrassa. Olimme ed. viikolla yksityisellä ja tulos oli tosi hyvä. Jännitin silti jos jotain löytyisikin.

Lääkärimme oli jälleen uusi (n.60 rouva) joka teki heti selväksi ettei turhia kannattanut kysellä. Avasin suuni kysyäkseni näistä 7mm kystista kaulalla ja vastaus oli tosi tiukka - Me tarkastelemme tapauksta konanaisuutena ja näillä ei ole mitään merkitustä kokonaisuuden kannalta. No meille sillä olisi olisi ollut merkitystä tietää asiasta enemmän.
Päästyäni tutkimus pöydälle (tarkkoja ohjeita seuraten mistä sain kävellä pöydän luo...)
Hän rupesi tutkimaan hiljaisuudessa poikaamme. Noin 15min. kuluttua hän tokaisi - Se yksi hyvä asia täällä on; turvotus ja kystat ovat laskeneet. Odotin kauhulla jatkoa mutta sitä ei tullut hän vain jatkoi tutkimustaan. Kumpikaan meistä ei uskaltanut kysyä mitään, sen verran oli tuimana tämä mamma.
Lisää tutkittuaan hän totesi jotenkin pettyneen kuuloisella äänellä - En minä löydä täältä mitään epätavallista kaikki näyttää normaalilta, usein kuitenkin jotain löytyy... Ja siinä se oli, kaikki oli HYVIN !! Yritin lopuksi kysyä pääsyä perinnöllisyys lääkärin juttusille koska olimme puhuneet että tapaisimme, oli tulos mikä tahansa. Hän vaintokaisi -Ei hänellä ole muuuta sanottavaa kun se mitä juuri teille kerroin. No, lähdimme onnellisina, parhaan mahdollisen joululahjamme kanssa pois. Hieman outo fiilis jäi tuosta käynnistä.
Soitin muutaman päivän päästä perinnöllisyys lääkärille ja annoin palautetta tuosta heidän "kohtalaisen" tylystä meiningistä. Tuskin siitä on apua noin yleensä. Sain ainakin sanottua miltä heidän "palvelu" minusta tuntui.

Onnittelut vielä KADAKILLE Meillekkin näytettiin yksityiserakenne ultran uhteydessä 3 ja 4D kuvaa pojastamme. Viikkoja oli vasta muutama päivä alle 18 joten kuva ei ollut aina paras mutta hienolta se näytti.

Onnea myös Helmiina38. Valitettavasti meidänkin pojalla on pieni enkeli olalla, kotinaan hänellä on äitinsä sydän.

Voimia Neiti-81:lle ja kaikille muille tuskallisten tietojen kanssa odotteleville.

 

Huomenta!

Vihdoin sain kaivettua lupaamani epikriisin esiin, joten runoillaanpas tähän, mitä lekurit totesivat ja jos joku tietää mitä nuo lihavoimani sanat tarkoittavat suomeksi, niin pistäkää tänne suomennusta... itselläni ei ole HAJUAKAAN!

"Potilaan jo kotiuduttua saatu istukan PAD-vastaus, siinä todettu istukka viikkoihin nähden pienehköksi, joka korreloitunut kasvuretardaatioon. Lisäksi todettu kohtalaisen runsas subkoriaalinen fibriini ja korkeintaan 10%verran intervillööttistä fibriiniä, mutta patologin mukaan nämä muutoksekset eivät selitä kasvuretardaatiota"."

Tsekkasin vielä synnytyskertomuksen ja sen mukaan jälkeiset olivat olleet 490 g eikä istukan ulkonäössä ole päällisin puolin ollut mitään poikkeavaa. Mikä piru noi istukan verihyytymät on aiheuttanut, sitä ei kukaan tiedä, mutta viis siitä - pääasia on että poika saatiin elävänä ulos ja että hänen kasvunsa kehittyy normaalisti nyt kohdun ulkopuolella; meillä oli perjantaina painoa jo 2835 g ja siitäkös tämä mamma on ihan

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille toivottelee


Czarina & mini-mies Lilliputti 3 vkoa

 

Pidän peukkuja ja toivotan voimia kaikille teille, jotka odottelette vastauksia :hug:

Toivon sydämeni pohjasta, että kaikki teistä saa vapauttavan tiedon mahdollisen aikaisessa vaiheessa; voin kokemuksesta kertoa että tiedän jonkin verran siitä henkisestä helvetistä mitä läpikäytte...

Itse jännitin viikolle 28 saakka, jolloin sain kuulla kaiken olevan "kunnossa" - 6 viikkoa myöhemmin rutiinikontrollollissa pudotettiin uusi pommi niskaan, jonka kanssa elin lapsen 10 ensimmäisen elinpäivän ajan kun lääkärit selvittivät istukan toimintahäiriöin mahdollisesti aiheuttamia vaurioita vauvassa ja pelkäsimme kaikki pahinta.

Oppiiko raskaudesta sitten koskaan nauttimaan? Ehkä oppii, ehkä ei - se lienee yksilöllistä. Itsekin kyselin sitä täällä aikoinani kanssasisarilta ja oman raskauden kohdalla uskalsin nauttia vain rv:t 28-34, jonka jälkeen todellisuus valitettavasti iski taas päin näköä, mutta vauvan synnyttyä on pelko väistynyt taka-alalle ja nyt nautin vauvasta täysin sydämin ja olen oikein mielelläni ylihuolehtiva kanaemo :heart:

Jaksuja vielä kerran kaikille ja muistakaa purkaa epävarmuuttanne ja pahaa oloanne, ettette jää asioiden kanssa yksin. Asioilla on onneksi tapana järjestyä, tavalla tai toisella :hug:


Czarina

 

Ei tullut soittoa sitten vielä tänään.
Tämä kai ennakoi huonoa, en tiedä.
Ei jaksaisi yhtään tätä epätietoisuutta enää :'(
Jospa huomenna soitto tulisi??

T:Neiti, rv 17+2

 

Raskasta on varmasti odottaa, mutta kokemuksesta tiedän, ettei tulosten venyminen tarkoita aina huonoa. :hug: Itse olen kahdessa raskaudessa odottanut istukkabiobsian tuloksia neljä viikkoa, jossa ekassa raskaudessa todettiin downin syndrooma ja toisessa normaalit tytön kromosomit, vaikka niskaturvotus oli vielä pahempi, kuin down raskaudessa. Voimia odotteluun, toivottavasti huomenna olet viisaampi ja soitto tulee, pienin askelin eteenpäin, vaikka raskasta se varmaankin on. :ashamed:

 

Hei!

Täällä yks lääkärinalku suomentelee nuo sanat parhaan taitonsa ja Lääketieteen termien mukaan

"Potilaan jo kotiuduttua saatu istukan PAD-vastaus, siinä todettu istukka viikkoihin nähden pienehköksi, joka korreloitunut kasvuretardaatioon. Lisäksi todettu kohtalaisen runsas subkoriaalinen fibriini ja korkeintaan 10%verran intervillööttistä fibriiniä, mutta patologin mukaan nämä muutoksekset eivät selitä kasvuretardaatiota"."

Subkoriaalinen= suonikalvon eli ulomman sikiökalvon alainen
Intervillööttinen= istukan sikiönpuoleisten nukkalisäkkeiden välissä oleva
Fibriini= verihyytymän osa

Toivottavasti oli apua!

Ineli 40+1

 

Kiitos Ineli avusta! :flower: "Kuukkeli" tunnisti tasan tuon fibriinin...


Czarina

 

Uuteen punktioon. Näyte ei kasvanut.
:'( :'( :'( :'( :'(

T:Neiti rv 17+3