Toiselta keskustelupalstalta poimittu äsken..

[ajatuksia?]

7-vuotias poika istuskeli ja kiehnäs tässä mun sylissä koko ajan. Se nyt oli ihan ok.

Kuuntelen tässä musiikkia ja poika alkoi vaatimaan yhtä kappaletta soitettavaks uudestaan. suostuin. sitten vaati että kolmaskin kerta, ja sanoin että ei enää, nyt riitti se kappale jo. että haepa iltapala niin menet sitten nukkumaan. poika kieltäytyi ja alkoi ronkkimaan näppistä ja yritti saada kappaletta taas soimaan. Kielsin ja toistin käskyni mennä iltapalalle. Poika alkoi itkemään ja yritti vieläkin näppäimistöä sorkkia. Otin käsistä kiinni ja kielsin ja sanoin että suoraan nukkumaan jos on noin väsynyt että kiukuttelee/itkee.

Poika yritti taas näppistä ja kun kielsin mutta päästin käsistään irti, hän löi mua nyrkillä lujaa olkapäähän.

mulla kiehahti, otin poikaa käsivarsista kiinni, ravistin ja sanoin että helvetin kakara nyt muualle siitä ja aika kovakourasesti työnsin lapsen suoraan lattialle jonne se sitten puoliksi tipahti kyljelleen. Ja itku yltyi. Nyt se lähti itkemään muualle..

Joo, mä meen kohta perässä..

 

[Rukoilijasirkka]

Kuulostaa vaan siltä, että lapsi ei saa toivomaansa kontaktia vanhempaan.

 

[Heidu]

jos kommenttia kaipaat, niin tuli paha mieli tosta lukemasta...

 

[tane]

mä olisin laulanut lapselle sitä laulua samalla ku ohjannut sänkyyn. lempeästi ku kerta on ilta.

 

[marhe]

Aikuisen pitäisi pystyä hillitsemään itsensä mutta sattuu noita jos vaikka säikähti sitä pojan lyömistä jotenkin. Mut en mä kyllä ymmärrä miks lapsen kanssa aletaan neuvottelemaan...

 

[IamWeasel]

Kuulostaa vaan siltä, että lapsi ei saa toivomaansa kontaktia vanhempaan.

peesi.

 

[äiti]

joo,mulle on käyny kans noin ja tiedän ton tunteen kun tulee paha mieli siitä kun lapselle tulee paha mieli,sitten syyttelee itseensä.jälkeenpäin miettii että tilanteen olis voinu hoitaa toisellaki tapaa,mutta meistä äideistä ja isistä KAIKKI tekee virheitä joista saadaan kärsiä,ennemmin tai myöhemmin,ne jotka on täydellisiä ja virheettömiä kasvatusmaistereita,valehtelee. en puolustele tekemääsi,mutta en myöskään säti koska ymmärsit itsekin tehneesi väärin

 

[mulle kerra tapahtui näin..]

Lapsi istui sylissä ja väsyneenä kinas nukkumaanmenoa. Pidin pintani tiukasti, et nyt mennään nukkumaan ja hän alkoi rimpuilemaan ja potkimaan. Hän oli sylissä ja yht´äkkiä läimäytti naamalle. Käännähdin ja toinen käteni millä pidin lasta tuettuna selästä herpaantui, kun toisen käden nostin suojaksi, ja lapsi tipahti sylistä lattialle.

Se oli kyllä puhdas vahinko, mutta tuo ei tainnut ihan olla.

 

[...]

Oiskohan äidin pitänyt kenties lähteä lapsen kanssa iltapalalle, eikä roikkua netissä. Itsekin vietän täällä aikaa, mutta vasta sitten kun lapset on hoidettu ja laitettu nukkumaan. Lapset tarttee huomiota, hellyyttä, kasvatusta, aikaa jne. Niitä ei saa kun vanhemmat touhuavat omiaan.

 

[essi]

joo,mulle on käyny kans noin ja tiedän ton tunteen kun tulee paha mieli siitä kun lapselle tulee paha mieli,sitten syyttelee itseensä.jälkeenpäin miettii että tilanteen olis voinu hoitaa toisellaki tapaa,mutta meistä äideistä ja isistä KAIKKI tekee virheitä joista saadaan kärsiä,ennemmin tai myöhemmin,ne jotka on täydellisiä ja virheettömiä kasvatusmaistereita,valehtelee. en puolustele tekemääsi,mutta en myöskään säti koska ymmärsit itsekin tehneesi väärin

Missäs tuossa jutussa tuli ilmi, että ties tehneensä väärin, tai että edes katui?
Lapsi selkeesti halusi huomiota, ja jotain puuhaa äidin kanssa, joka oli keskittynyt koneeseen, ja ilm aikoi vielä siihen jäädäkin, jos komensi pojan hakemaan iltapalansa itse.