Toinen lapsi?

Oletko ollut elämässäsi siinä tilanteessa, että suostuit siihen, että perheeseenne syntyi vain yksi lapsi? Tarkoitan tilannetta, jossa ei ollut kyseessä lapsettomuus, vaan se, että toinen vanhemmista ei halunnut toista lasta. Harmittaako asia edelleen vai oletko tyytyväinen tai ainakin sopeutunut?

 

En ole, mutta sanotaan näin että kun miehen kanssa alettiin lapsia väsäämään sanoin että mulla toiveissa 2 lasta tai sitten ei ollenkaan. Mies oli sitä mieltä että vaikka enemmänkin. Eli meillä kaksi lasta. Ja varmaankin harmittaisi jos meillä olisi vain yksi.

 

Kiitos vastauksesta!

 

Olen ollut tilanteessa. Esikoisen synnyttyä mies ei halunnut lisää lapsia. Näin meni 5 vuotta ja olin sopeutunut/alistunut ajatukseen että lapsia tulee olemaan vain tuo yksi. Pieni toivo kyti kuitenkin koko ajan mielessä, vaikka olinkin alkanut psyykata itseäni yhden lapsen eduilla yms. Mies kuitenkin alkoi lämpenemään ajatukselle (ilman mitään painostusta) toisesta lapsesta ja aloitimmekin sitten yrityksen. Raskautta ei kuitenkaan kuulunut yli kahteen vuoteen joten taas oli hanskat tiskissa asenne, että lapsia saadaan vain tuo yksi. Nyt kuitenkin "tulee jos on tullakseen" mentaliteetilla ollaan raskaana eli miehen mieli voi muuttua kun elämäntilanteet muuttuu ja lapsi kasvaa.

 

Meillä mies ei ensin halunnut edes ensimmäistä. Oli raskas paikka miettiä että haluanko todella lasta niin paljon, että vaihdan miestä.

Mutta kuusi vuotta meni, ja mies halusikin lapsen, ehdottomasti yhden vain. Se olisi jopa riittänyt mulle, vaikka kahdesta haaveilinkin.

Meni taas 6 vuotta, ja mies tahtoi toisenkin Nyt heitä siis on kaksi, ja kumpikin on isänsä silmäteriä >

 

Meillä tilanne juuri tuo. Itse en ole halunnut vielä toista lasta. Mutta toiveessa olisi jossain vaiheessa. Kyllähän se on mielessä joka päivä. Mutta uskallusta ei ole vielä riittänyt.

 

Ihanaa, tänne on tullut sittenkin vastauksia. Ajattelin, että oli väärä aihe tänne Kiitos siis teillekin Yksi vaan ja Anna toivoa antavista viesteistä. Nyt tämä asia on aika raskas juttu mulle.

 

Kiitos kans sulle Uskallus, hyvä lukea myös sellaisten ajatuksia, jotka eivät itse ole halukkaita tai vielä valmiita.