Toggle sidebar

Toinen lapsi tulossa ensi talvena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sohvi_C
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Aah, sunnuntait on ihania!! Ei oo kiire minnekään ja saa mennä aamupalan jälkeen vielä takaisin sänkyyn pötköttelemään. Aikaisemmin ei tyttö oikein osannut pysyä paikoillaan, mutta nyt tulee tosi mielellään äitin ja isin viereen siliteltäväksi ja halittavaksi:) Koira on ainoa, joka tätä ei ymmärrä kun pitäisi päästä heti vaan lenkille..

Toivottavasti mamun tytön synttärit meni kivasti, hommaahan noissa aina tahtoo olla..

Ens viikolla olis neuvola. Hyvä juttu (paitsi se vaa´alle kapuaminen) kun viimeksi terkkarin sijainen ei saanut sydänääniä kuuluviin, syke kuulemma kyllä näkyi dobblerista? Noh, tietysti mä olen ollut tästä huolissani, vähän helpotti kun alkoi tuntea liikkeet, mutta kyllä mä nyt jo odotan, että pääsisi sydänäänet kuulemaan! Ja samalla pääsee tsekkaamaan ton hb:n, kun tuntuu että oon koko ajan vaan tosi väsynyt..

Hauskaa sunnuntaita kaikille :)

Tessa
 
Meillä ainakin pääsee kuuntelemaan sydän ääniä jos alkaa huolestuttamaan ja varsinkin jos ei kunnolla (alussa) kuulu niin heti kysyvät haluaako tulla ensiviikolla kuuntelemaan uudelleen ja sanovat että jos huolestuttaa niin soittaa vaan niin katsotaan aika.
Olisit vaan soittanut aikasemmin niin olisit päässyt huolesta eroon!!
 
Kuinka nopeasti synnytyksestä/raskaudesta "parantuu"? Minä itse muistelisin että olisiko ollut 4kk synnytyksestä (söin antibiottia 1kk synnytyksen jälkeen tulehdukseen) olisin tuntenut itseni virkeämmäksi. Onko muilla tullut tälläisiä tuntemuksia?? No siinä samassahan sitten pamahti tieto pika pikkukakkosesta niin taas voimia verotettiin!!
Elikkäs... milloin voisi kuvitella taas olevansa "elämänsä kunnossa"??
 
Mä olin heti synnytyksen jälkeen ihan pirteä, päästiin sairaalasta kotiin uuden vuoden aattona ja samana iltana paras kaverini perheineen tuli syömään, ja hyvin jaksoin.

Malttamattomana odotin jälkitarkastusta ja sen jälkeen aloin taas käydä salilla ja reippailla kävelylenkeillä. Meillä tietysti koirat piti myös kiinni ulkoilussa, eli lenkille oli lähdettävä :) Mä huomaan muutenkin sen, että jos ei pääse urheilemaan, niin en jaksa samalla tavalla.

Toki sitä joutui heräilemään öisin, mutta nukuin sitten päiväunia yhdessä vauvan kanssa.. Ja ihmeellisesti niillä hormooneilla jaksaa ton kaiken. Vaikein aika mulla oli sillon kun lopetin imetyksen 7kk jälkeen ja selkeesti hormonimäärät romahti, yöherätykset rasitti paljon enemmän. Ja nyt tää elämä onkin vasta yhtä haastetta kun pitää yrittää yhdistää perhe, työ ja parisuhdekin jotenkin ;-) Mä oonkin alkanut innolla odottamaan sitä, että saa kohta jäädä taas kotiin, enää reilut 3kk, jee..
 
Joo no kyllä täällä kotona jo olleena voisi välillä käydä vaikka töissäkin!!! Mutta kukapa tässätilassa olevaa haluaa palkata... Täytyy vaan miettiä viettävänsä laatuaikaa esikoisen kanssa kun karu totuushan on että kohta niitä on kaksi.
Tänään on ollut todella paha olo ja maha ollut aika kipeä. Onko tulokkaalla jokin hätänä vai onko joku kasvupyrähdys että kohtu venyisi nyt enemmän?? Kiva kun yleensä pahoinvoinnit loppuu niin minulla ne alkaa... Ja tää närästys, ei paketti rannietäkään auta!
Sori, tuli vali vali...
 
No onpas täällä hiljaista, mutta harjoitetaan me Ainun kanssa kaksinpuhelua :)

Muakin on alkanut nyt närästää ja tämähän ei sitten lopu ennen kuin vauva on mahasta pihalla.. vielä olen selvinnyt piimällä ja viilillä, mutta kohta se on taas alettava popsimaan noita rennieitä. Viimeks tuli kyllä sellanen yliannostus niitä, että saa nähdä saako niitä enää menemään alas..

Kyllä kait Ainu noi mahan kipuiliut hetkittäin on ihan normaalia ja tyyppi siellä vaan raivaa lisää tilaa itselleen..

Kohta alkaa leffa, jos vaikka yrittäisi hetken pysyä hereillä tuolla miehen kainalossa :)
 
Minä valvon edelleen, vaikka olin tänään töistä tullessa ihan väsymyksestä turta. Olen juuttunut kestovaippojen ihanaan nettimaailmaan ja haaveilen vaan illat (ja yöt) pitkät, mitä ihanuuksia tilaisin.Onneksi huomenna saan nukkua vähän ennen iltavuoroon menoa.

Tänään kohtua "repi" oikealta muutaman kerran napakasti, muuten olen voinut tosi hyvin. Kyllä sitä oksentelua ja voimattomuutta kestikin jo ihan tarpeeksi (rv 19 asti), joten nyt nautin tästä seesteisestä ajasta ennen selkäsärkyjä. Niitäkin on ollut jo jonkunverran, mutta onneksi melko pientä.

Ostettiin jo käytetyt vaunut "kakkosvaunuiksi" kuistille. Muutama kestovaippaihanuuskin on tullut tilattua ja myös pari vaatekappaletta. Vaatteita en ajatellut kovin paljon hommata, kun esikoiselta jää kamala määrä hyväkuntoisia vaatteita pikkuiselle. Hug-a-bub kantoliina on vielä ostoslistalla ja ainakin Ruskovillan silkkimyssy ja talja. Mites muiden hankinnat kakkosen varalle?
 
Minä täällä olen kovasti suunnitellut kaksosten rattaita mutta kun pitäisi ensin saada nuo ykköset myytyä. Vaatteita meinasin että jos muutamat 56 kokoo ostais, ihan vaan siks kun ovat niin nättejä. Toista häkkisänkyä olen miettinyt että kuinkakohan kauvan tuo esikoinen nukkuu tuossa sängyssä ennen kun voi siirtää oikeeseen sänkyyn?? Onko teillä mitään tietoa??

Minulla ekassa raskaudessa alko alavatsakivut jo viikolla 8 ja jatku liitoskipuina ihan syntymään asti että noin puolenvälin tienoilla pystyin käymään "kävelyllä" 200m ja sitten olikin huilattava jo loppu päivä kun tuli niin kipeeks. Oli tosi kivaa. Nyt sitten pelolla odotan että kivut palaa taas. No onhan se häpyluu olemassa mutta vielä on 30min kävelyllä käyty ja lattialle uskaltaa mennä! (tietää pääsevänsä ylös)

Onko tiellä tietoa kumpi on tulossa??
Meillä on sairaalassa rak.ultra niin siellä eivät varmaan kerro kumpi on. =(

Nyt poju vetää kaikki kirjat hyllystä alas niin täytyy varmaan lähteä puuttumaan...

Ainu 17+5
 
Ainu : Meillä esikoinen siirtyi pinnasängystä tavalliseen sänkyyn pian 2v synttäreiden jälkeen, eli meillä oli aika pitkään pinnasänky käytössä. Nyt se odottaa seuraavaa käyttäjää varastossa.

Meillä ultrassa näkyi selvästi, että toinen poika on tulossa. Mulla oli ollut jotenkin tyttöolo, kun raskaus oli aika erilainen päänsärkyineen ja pidemmälle jatkuneine pahoinvointeineen, mutta ultraava kätilö oli melko varma tuosta havainnostaan.

Sokeriherne rv 23+1
 
Heips pitkästä aikaa!

Ainu, musta ne vatsakivut ikäänkuin kuuluu asiaan, itsellä niitä on kyllä päivittäin, eivät tietenkään ole kovin kivoja. Nyt on harjoitussuppareiden mukana ollut ilmeisesti myös normi suppareita, ainoa asia mistä ne oikeestaan erotan on se että normi supparin aikana maha pyörähtää ympäri niin että tavara meinaa tulla ulos joko ylä tai alakautta, ei kannattaa olla vessa lähellä sillon ;D

Meillä ei tästä kakkosen sukupuolesta ole vielä varmuutta, rakennultra on parin viikon päästä. Ollaan just mietitty että kysytäänkö, vai eletäänkö jännityksessä :)

Meillä esikoinen juuri harjoittelee tohon matalempaan sänkyyn siirtymistä, nyt on kyllä taas pari kolme viikkoa nukkunut pinniksessä miedän makkarissa. Pojun huone on niin valoisa aamuisin, että jätkä heräisi jo joskus viiden aikaan, eikä tämä mami silloin jaksa vielänousta ;D

Vielä ei olla mitään hankintoja kakkoselle tehty, ukkeli toppuuttelee, että mulla on vielä piiiiitkä aika aikaa ostella kamaa, ja mitä myöhemmin sen aloitan, sen vähemmän ehdin sitä kerätä. ;)
 
Heippa kaikille!
En ole kauheasti ehtinyt kirjoitella, kun tosiaan oli ne esikoisen synttärit (jotka, kiitos kysymästä sujuivat tosi kivasti, mutta veivät mehut meistä kaikista =))ja tulevana viikonloppuna on tuttavan häät, jossa olen kaasona ja mies bestmanina, joten hommaa tuntuu riittävän. Sitten ei luojalle kiitos, ole mitään pakotteita ennen joulukiireitä.
Muuten täällä menee ihan mukavasti. 18. viikko alkoi juuri ja aamulla oli neuvolakin. Sydän jumpsutti mukavasti, vaikken liikkeitä vielä tunnekaan ja kaikki arvot tosi hyvät yms. Ainut että selkä meinaa kenkkuilla jo tässä vaiheessa ja supistelee, mutta ei mitään vakavampaa.
Minä olen vaatetta hommannut jo kuinka ja paljon. En meinaa ottaa äitiyspakkausta, kun edellinenkin jäi melkein täysin käyttämättä. Esikoinen oli niin pieni, että vaatteet oli sopivia kun hän oli vuoden ja kaikki opukset yms jäivät kokonaan lukematta.
Tuossa juuri miehen kanssa mietittiin eilen, kun oltiin ihan kuoleman väsyneitä, että millä ihmeen lihaksilla sitä jatkossa jaksetaan kahden kanssa touhuta..?? Ehkä hieman on alkanut jännittää, että miten pari tulevaa vuotta pärjätään ja kuinka käy parisuhteen, mutta selvittävähän sitä vaan on ja selviäväthän sitä muutkin. Onneksi on hyvä tukiverkosto ja isovanhemmat nuoria ja suorastaan vaativat lapsosia yöhoitoon ja muutenkinn auttavat aina tarvittaessa ja sekin etu on vielä, että muilla meidän sisaruksilla ei vielä jälkikasvua ole, joten saamme kaiken avun. Päätettiin että jos selvitään vuoden 2010 alkuun kunnialla, niin sitten mennään sinä vuonna naimisiin..
Hirvitääkö ketään muuta tuleva talvi ja kevät vai osaatteko ottaa ihan lunkisti ja olla stressaamatta etukäteen??
Mulla on tosi iso maha viikkoihin nähden. Sf-mitta oli 16cm. Huomattavasti enemmän kuin esikoisesta samoilla viikoilla.. Toivon todella etten joudu synnyttämään norsua!!!

 
Meillä ei ole tietoa kumpi tulee, eikä haluta tietääkään. Haluan arvuutella ihan loppuun saakka. Ehkä ihan pikkasen toivotaan toista tyttöä, mutta todellisuudessahan sillä ei ole mitään väliä, pääasia että vauva tulee.
Meillä tyttö siirrettiin tavalliseen sänkyyn 1v 7kk ja on siitä asti nukkunut kokonaiset yöt. Ostettiin jo heti silloin täyspitkä kerrossänky, menee kahdella lapsella tosi pitkään, siihen saakka kun haluavat omat huoneet. Ja viereen mahtuu iskä tai äiti helposti lukemaan iltasadun ja välillä päikkäritkin nukutaan vierekkäin tytön sängyssä. Meillä tyttö nukkui uudessa sängyssä tosi hyvin jo ensimmäisenä yönä ja yhden kerran on yöllä tullut viereen. Välillä yöllä kaipaa äitiä ja huutelee peittelemään tai paijaamaan tai laittamaan musiikkia, mutta nukahtaa aika pian uudestaan, eikä tarvitse mennä/ottaa viereen. On tosin nukkunut omassa huoneessa 6kk ikäisestä, väliaikaisia eroahdistuskausia lukuun ottamatta, jolloin ollaan muutamia viikkoja yritetty kaikki nukkua yhes koos, vaihtelevalla menestyksellä =)
Mukavaa viikkoa kaikille!!
 
Joo, melkoista kiirettä täälläkin pitää, tulin eilen myyntikokouksesta Ruotsista enkä ole ehtinyt palstailemaan lainkaan.. Loppuviikon pitäisi olla sitten vähän helpompi, joten tulen lukemaan ja kertomaan kuulumisia paremmalla ajalla..

Mulla oli mamu sf-mitta kanssa vkolla 18 vaan 12cm, mutta nyt tuntuu, että viikossa maha on kasvanut ihan järettömästi ja on ollut myöskin tosi kipeä ja särkenyt kovasti, joten kyllä täällä sua kiritään kiinni :)


 
Heipä hei!!

Kävin eilen etsimässä tätä palsaa mutta en olevinaan löytänyt. Nyt näköjään paremmalla onnella!!

Eli näiden puheiden perusteella täytyisi hankkia myös toinen pinnasänky!!!

Minäpä sitten kiertelin kaikki lähi kaupungin kaupat enkä löytänyt uudelle tulokkaalle mitään ihanaa. Olenko liian vaativa??

Nyt viimesen viikon aikana kyllä on oikein tuntenut että maha on kasvanut. No on sitten kyllä viikossa tullut 1.5kg painoakin lisää et liekkö sitten kumpaa vaivaa!! Neuvola on vasta 10pvä niin sitten saa ehkä tietää minkäkokonen maha on. Itse kun on tälläinen ylipainoinen niin kun viimeksi ei etes kaikki huomanneet että olen raskaana vaikka yliajalla oltiin!!! Jee on ihanaa olla läski... No itse kuitenkin tietää että vauva mahaa kasvattaa.

Sektio arven kohdalla on välillä sellaista ikävän tuntuista kipua. Aika moinen ressi siitä haavastakin vielä voi olla. No onneks pääsen 12 pvä sairaalaan niin jospa ne siellä kertoisi koko totuuden tuosta haavastakin että onko kuinka yleistä ettei haava kestä, kun siitäkin aina puhutaan.

Mutta nyt esikoisen perään... viilettää ihan omiaan!!

Ainu 18+6
 
No niin, nyt on taas hetkeksi rauha maassa :)

Melkoista pinnanvenytystä ollut tää kuluva viikko, ihan kamala härdelli töissä, siihen päälle vielä työmatka Ruotsiin ja viime viikonloppuna päätettiin nyt sitten jättää tutti kokonaan pois, joten yöt on ollut vähän rikkonaisia ja päivisin varsinkin kyselee tuttuia useampaan otteeseen. Jotenkin tosi liikuttavaa, saattaa tyttö tarttua päättäväisesti mua tai isiä sormesta kiinni ja johdattaa suoraan sinne lipaston päälle, missä meillä yleensä on tutti ollut odottamassa iltaa varten.. No, nytpä ei vain enää olekaan ja itkuhan siitä sitten tulee..

Osittain tietty otti tuo mun reissu lapsellekin koville ja on nyt sit kiukutellut mulle oikeestaan siitä lähtien kun tulin kotiin.. isi kyllä kelpaa ja sille ollaan ihan neiti aurinkoista.. :)

Hyvä, että alkaa muillakin mahat kasvaa, ikäviä nää jomotukset, säryt ja vihlasut on kuitenkin.. Nyt alkaa väsymyskin vähän helpottamaan :)

Jee, kuulemma mulle on löytynyt äitiyslomasijainen!! Mutta julkistetaan kuitenkin vasta syyskuun lopussa kun allekirjoittavat työsopparin, en millään malttais odottaa, että millanen tyyppi mua tulee paikkaamaan. Edellisen äitiysloman sijainen oli nimittäin ihan fiasko, ja irtisanottiinkin sitten puolen vuoden jälkeen.. Noh, kuukausi täytyy malttaa vielä odotella..

Meillä seuraavana operaationa tuon tutista vierottamisen jälkeen on siirtyminen juniorisänkyyn, eli pois pinnasaängystä.. Hyvin tyttö kyllä nukkuu yöt, eli ei ihan hirveesti heräile öisin, monena yönä nukkuu ilta seiskasta tuonne puoli seitsemään aamulla :)

Ens tiistaina on sitten rakenneultra, vähän alkaa jännittelemään. Mä (tai siis me..) haluan tällä kertaa tietää sukupuolen, jos vaan suostuvat naistenklinikalla sen kertomaan, viimeksi eivät kertoneet.. Nyt vaan peukut pystyyn, että kaikki olisi kunnossa!!

Rentouttavaa viikonloppua kaikille

Tessa 19+2



 
Nostelenpas meitä hiukkasen.

Hienoa Tessa kuulla että teillä on selviydytty hyvin ilman tuttia, ainahan se hiukka saattaa itkettää mutta yllättävän nopeasti noi pikkuiset siihen tottuu. :) Meillä ois sama ruljanssi eessä tässä jossakin vaiheessa, paljoahan tuo poju ei sitä imekkään, eli saataapi mennä suht kivuttomasti.. kunhan lohduttelen itseäni ;D

Mä olen yrittäny jo pitkän aikaa jotain pientä ostaa tulokkaalle, mutta kun tuo ukkeli ei anna lupaa........ Tympii... :( Aina vain sanoo että kyllähän sitä vielä ehtii, ja niinhän se tietenkin on mutta kun tekisi vain niin kovin mieli ostaa. :) Nyt olen ihastellut talvilakkeja. Meillähän on sellainen nallekarhupuku, jonka anoppi osti esikoiselle, ja siihen olen nyt sitten katsellut jotain ihanaa vaaleaa lakkia, ja monia vaihtoehtoja olen jo löytänyt. :)

Torstaina olisi se ultra, saapi nähdä että saadaanko tietää sukupuoli. Yksityiselle mennään niin nehän kyllä sen sanoo, mutta saa nähdä onko tämä tuleva tyyppi samanlainen kuin poju oli, ja näyttää meille vain pyllyä kun haarojen väliin yritetään kurkkia ;D

Täälläkin on noita jomotteluja ja viiltelyjä ihan koko ajan. Tänään aamulla kun menin vessaan niin oli koko alapää ihan tulessa, kiva yrittää liikkua näiden liitoskipujen kourissa, vaikka sehän se juuri helpottas. Pitää käydä porukalla lenkillä nyt aamusta.

Liikkeitä tuntuu koko ajan enemmän, välillä kaveri on pitkään rauhallinen, jolloin tietenkin hermostun että onko kaikki kunnossa, mutta eilenkin aamulla riehui niin että mulla käsi oikein hyppi tossa masun päällä ;)

Täytyy jatkaa matkaa.

Mari ja Pikkainen2:n rv 20+5
 
Moi kaikille!
Häät vedetty kunnialla läpi ja voimat aivan finaalissa!! Onneksi tajusin ottaa tämän päivän vapaaksi. Sain esikoisen juuri parvekkeelle nukkumaan ja ajattelin itsekin vetäistä kauneusunet. Tulevat kirjaimellisesti tarpeeseen tässä kohtaa!! Onko muita jotka eivät hehku raskausaikana? Itse en todellakaan lukeudu niihin, jotka ovat kauneimmillaan raskaanaollessaan. Joku sanoi, että jos odottaa poikaa, niin äiti hehkuu ja jos odottaa tyttöä, niin tyttö imee äidin kauneuden, vai mitenkä se nyt meni..??!! Esikoisen kohdalla piti paikkansa, Olin vähintäänkin yhtä kamalan näköinen kuin nyt; iho muuttui harmaaksi, hiukset rasvoittuivat sekunnissa ja iho huokoset laajenivat, tuli kaikennäköistä näppyä joka paikkaan, suupielet aukesivät , huulet rohtui, nahka kuoriutui naamasta ja silmän aluset muuttuivat ihan mustiksi ja turposivat. Onneksi säästyin lisökiloilta, pukamilta ja raskausarvilta, muuten olisi huumori todellakin loppunut. Tässä raskaudessa lista on vielä pidempi, joten tyttökö tuolla taas on imemässä ne vähäisetkin kauneudet tästä naisesta.. Saa nähdä.
Vai toivonko vaan niin paljon jotenkin alitajuisesti tyttöä, että saan itselleni aikaiseksi "tyttöoireet".. Kaikkea sitä taas miettiikin.. Olisi vaan ihanaa olla sellainen luonnonkaunis ja hehkua vaan mennessään, mutta ei onnistu meikäläisen kohdalla. Tämä on kai tätä keskiraskauden masennusta, jota podin viimeksikin. Kun olemus alkaa muuttua, niin hetkeksi tulee tosi epävarma olo, mutta kyllä tämä tästä, kaikesta huolimatta on ihanaa olla taas raskaana. Kävin shoppaamassa perjantaina syysvaatetta, sekin kummasti piristää.. Tykkään syksystä ja ruskanvärisitä neuletakeista. Tänä vuonna on ihania neuleliivejä ja hattuja ja tosi kivat värit. Ajattelin vielä pistää uusiksi meikkipussin sisällön ja joku uusi hiusvärikin saattaisi piristää mieltä. Nyt menen niille kauneusunille.
mamu79(18+1)
 
Ai keskiraskauden masennus??? Mulla se taitaa olla ihan koko 9kk vitutus! Siis joo toisaalta olen ihan hyvällä päällä mutta kysykääpä ukkokullalta miks se ei halua et oon raskaana!! Niin jollekkinhan se paha olo pitää purkaa!! Olisi kiva jos mielikin olisi kaikille hyvä niin sittehän sitä voisi jaksaa olla jopa sellainen kirjan odottaja jolla kaikki on niiiiin ihanasti. Kyllä nämä liitoskivut (jotka kiitos alko vasta viikolla 18+2, viimeks oli alusta asti) vie ne viimeisetkin onnen häivät parisuhteesta kun on niin kipee. Ukko kyselee seksiä... sanon vaan et jos saan seistä sen "häpyluun" päällä ensin puolituntia niin sitten voidaan miettiä tekeekö mieli. Nyt oikeesti se kipu on että joku seisoisi siinä häpyluun reunalla, viimeks kivut ei ehkä ollut ihan tälläisiä. (onko toivoa että on ohimenevää??) ( =p turha luulo)

Minkäs ikäisiä nämä teidän tutista luopujat olivat?? Minä kysyin hammashoitajalta että mitä tehdä, odottaako toista ja vierottaa yhtä aikaa vai vierottaa nyt. Sano että on aika vähän aikaa että mielummin odottaisi. No olihan se vain yhden ihmisen mielipide mutta toisaalta taistelee sitten kerralla kummankin kanssa jos niikseen tulee. Itse mietin että jos se tutin kaipuu on niin kyllähän 1.2 vuotias ottaa tutin jo mistä vaan kun pienempikin tekee sen. (minä ainakin ottaisin, lohdun ja turvan!!)

No taisi tulla taas naristua. SORI!!!

Hui viikkoja on jo 19+2... melkein jo puoliväli...
 
Meillä luovuttiin tutista, kun tyttö oli 8kk. Ei kyllä syönyt sitä kun aina nukkumaan käydessä ja nukkuessa, ikään kuin huvikseen luputtamiseen ei koskaan tuttia tarjottu. Meillä meni homma sellaiseksi, että tytölle piti parhaassa tapauksessa juosta 20 kertaa yön aikana laittamaan tuttia suuhun, ja meillä paloi yksinkertaisesti siihen hermo, ja heitettiin tutit kertaheitolla roskiin. Kahtena yönä itkeskeli ja päiväunille nukuttaminen vaatii muutaman viikon ajan vähän pidempään kuin yleensä, mutta tosi vähällä päästiin. Taisi olla meidän kohdalla tosi otollinen aika..
Hirvittävä närästys taas päällä, tuntuu että voisin puhaltaa tulta ja pitäisi mennä päiväkodin vanhempainiltaan kärvistelemään. No se on mentävä apteekin kautta.. Huomiseen leidit!!
 
Moikka!!

Ensin vähän omaa napaa: Jee, tänään ultrattu ja kaikki näytti olevan kunnossa!! *iso helpotuksen huokaus* olin tainnnut tiedostamattani jännittää rakenneultraa melkoisesti, kun koko päivän on nyt ollut ihan helpottunut olo ja paljon parempi mieli!! Siellä tyyppi heilui ja vilkutteli minkä kerkesi.. Haluttiin siis tietää sukupuoli, jos vaan suostuu kätilö sen kertomaan, oli tosi mukava kätilö ja ultras vähän vielä extraa, jotta sukupuoli näkyisi ja poika sieltä näyttäisi vahvasti olevan tuloillaan :) Ihan mahtava juttu, sitten olis tyttö ja poika, vaikka tyttöä olin salaa vähän toivonut, kun jännittää, että osaako sitä poikaa hoitaa ollenkaan :) Tänään kävi naapuri hakemassa vauvanvaatteita lainaksi kun kohta synnytys on hänellä edessä ja oli kiva huomata, että melko paljon sitä on tullut ostettua muitakin kun vaaleenpunaisia vaatteita - onneksi!! Jatkossa tyttö saakin sitten kulkea vaan sinisissä.. ;-)

Voi mamu ja Ainu, mulla ihan samat fiilikset raskaanaolosta, ei todellakaan ole mitään hehkeää aikaa!! Ihan tästä syystä olen varannut huomiseksi kampaajan, jos vaikka olo jotenkin kohenisi, kun saa kuontaloa vähän kuntoon. Viimeksi aamulla kun piti lähteä ultraan kiukuttelin, kun mulla ei ole mitään kivoja vaatteita, voi valita niistä kaksista äitiyshousuista ja muutamasta paidasta.. On vaan niin läski olo ja ahdistaa noi selluliitit jotka on ilmesttynyt taas reisiin ja takapuoleen..ja ahdistaa taas se työ, mikä on saada itsensä takaisin normimittoihin..

Meidän tyttö on nyt 1v7kk, ja tutista oli pakko luopua nyt, kun tuntui selkeästi aikaisempaa enemmän addiktoivtuvan siihen, liekö sitten päiväkodin aloituksesta johtuvaa vai mitä..

Kylläpä kuullostaa Ainun liitoskivut ikäviltä, mä olen noin pahoilta välttynyt. Vaikka ei sitä seksiä siltkään ihan kamalan usein tule harrastettua, ei yksinkertaisesti ehdi eikä jaksa.. Tänään on pitkästä aikaa ollut itsellä seksi ajatuksissa, joten josko kun tuonne sänkyyn kohta kömmin niin.. ;-)

Paljonkos teillä on tullut tähän mennessä painoa lisää?? Ja miten on neuvolassa suhtauduttu painonnousuun? Mulle on tullut nyt 6kg, ja vähän huomauteltiin, kun viimeksi painonnousu oli 650g/vko, että voisi jättää "huonot välipalat" vähemmälle..

Nyt pyykit vielä kuivumaan!!

Tessa 19+6
 
Moi!

Tessalle suuren suuret onnittelut ihanista ultranäkymistä! Ja poikaa pääsette hoitamaan, kyllä sen oppii, muistatte vain varoa sitä suihkua vaipanvaihdonyhteydessä, ettette kovin kastu. Meikäläinen oppi ton kantapään kautta, hiuksiin ja naamalle yms sai niitä virtsasuihkuja ;) Musta taas tuntuu että kuinka sitä osaisi hoitaa tyttöä jos sellaisen saisi (vaikka toisaalta haluaisin, silloin olisi molemmat :)) Varsinkin kakkapyllyn pesu, häpyhuulten väliin joutunut kakka, yms kivaa pientä.. :/

Tosta painonnoususta. Kävin urkkimassa vauva.fi sivuilla olutta raskauslaskuria, ja siinä ollutta keskiverto painonnousua äideillä raskauden aikana, ja näiden viikkojen kohdilla keskivertoisesta paino olisi noussut n.5kg ja mulla sitä (kotipuntarin mukaan) on tullu 5-6kg, eli ihan ok, ei sitä kauheena passaa läsähtääkkään. Sokerirasitukseenhan sitä automaattisesti kuiteskin mennään, kuten viimeksikin. Eli neuvolan puntarin lukemat saan tietää vasta ensi viikolla.

Ainulle tsempit liitoskipujen kanssa pärjäämisenn, mullakin niitä on mutta ei onneksi vielä ihan noin pahana. Jos sulla vaikuttaa se lyhyt aika edellisestä raskaudesta..

En mäkään tunne itseäni erityisen hehkeäksi, väsymys tuntuu painavan koko ajan, vaikka kuinka yrittäisi nukkua. Sehän vaikuttaa jo kovasti koko mielialaan ja ulkonäköönkin.

Huomenna ois ultra illasta, sitten meilläkin tiedetään miten tuolla masussa voidaan.
 
Kääk, just tulin kampaajalta ja ihan kamala tukka!!!! Hyvä etten itkua tuhrustanut tossa autossa.. leikkaus on varmaankin ihan ok, mutta kampaaja ei yhtään laittanut tukkaa, se vaan roikkuu päässä.. :-/ Luotan siihen, että kun vedän itse vielä värin päähän ja laitan tukan kunnolla, niin on sit ihan siedettävä.. Onkohan ne oikeesti nää hormoonit, jotka tekee musta ainakin oudon, yleensä oon niin positiivinen ja nyt tuntuu että pienikin vastoinkäyminen paisuu kamalan kokoiseksi tuolla omassa päässä..

Jep, jep, pitäis olla vapaapäivä ja täällä mä teen töitä koneella kun tyttö nukkuu päikkäreitä. Just lähetin yhden ison liitetiedoston meilillä ja siks aikaa kun se kerkee lähteä, ajattelin tulla kurkkimaan tänne..

Hei jee, huomenna Marilla ultra!! Tule sitten heti kertomaan uutiset!!
 

Similar threads

D
Toinen lapsi tulossa huhtikussa
Viestiä
0
Luettu
324
Aihe vapaa
Danin äiti
D

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa