Toimivin tapa saada pieni lapsi lopettamaan nipistely, päällä puskeminen, läpsiminen, pureminen ja tukasta repiminen

Tuntuu tekevän sitä suuttuessaan, hämmästyessään ja innostuneenakin. On luonteeltaan tempperamenttinen eikä minulla ole ollut esikoinen samanlainen niin ei toimi samat konstit. Netistä löytyy kyllä kiitettävästi neuvoja, mutta haluaisin kysyä kokemuksia mikä toiminut teillä parhaiten? Ymmärtää kyllä kiellot hyvin ja alkaa dramaattisesti itkeään jos sanon rauhallisestikin "aijjai", silti jatkaa tuota. Katsoo silmiin ja kokeilee reaktiota uudestaan ja uudestaan. Kyykyttää tällä 4v isoveljeäänkin tuon tuosta.

Kyse 1v 3kk ikäisestä.

 

Mun mukula pureskeli pienenä kans tosi paljon, mut mä olin kerran reilu mutsi ja purasin sitä takasin ja kysyin että onko kivaa, ja että ihan yhtä lailla äitiäkin sattuu kun sinä puret. Se lopetti kerrasta. Noita muita se ei oo harrastanut, niin en osa sanoa mitään.

 

Mun mukula pureskeli pienenä kans tosi paljon, mut mä olin kerran reilu mutsi ja purasin sitä takasin ja kysyin että onko kivaa, ja että ihan yhtä lailla äitiäkin sattuu kun sinä puret. Se lopetti kerrasta. Noita muita se ei oo harrastanut, niin en osa sanoa mitään.

Keino jota ei kannata ääneen kertoa.

 

Joo... samaa mietin. Mun 2-vuotiaalla on kielen kehityksen viivästymä. Ei puhu eikä kunnolla ymmärrä puhetta. Uhmaa pukkaa päälle ja sisaruksiltaan oppinut lyömistä ja potkimista ynnä muuta kivaa. En osaa muuta kuin torua ja viedä jäähylle jos noin toimii. Eipä juuri auta.

 

Keino jota ei kannata ääneen kertoa.

Siks tietenkin kirjotinkin sen tällain salaa ettei kukaan näe :saint:

 

Mun mukula pureskeli pienenä kans tosi paljon, mut mä olin kerran reilu mutsi ja purasin sitä takasin ja kysyin että onko kivaa, ja että ihan yhtä lailla äitiäkin sattuu kun sinä puret. Se lopetti kerrasta. Noita muita se ei oo harrastanut, niin en osa sanoa mitään.

Tuo vaatii jo taitoa. Mä pelkäisin että mulla olisi puruvoimaa liikaa. :O

 

Tuo vaatii jo taitoa. Mä pelkäisin että mulla olisi puruvoimaa liikaa. :O

Mä kerron aina kaikille että lapsi oli jo syntyessään yhdensänsorminen :saint:

 

oon tehny samat asiat lapselle takas, on oppinut kerrasta

 

Mie onnistuin kerran torppaamaan tytön puruyrityksen laittamalla hänen oman kätensä eteen - eli puraisikin itseään. Huusi, että pipi tuli - sanoin sitten rauhallisesti, että niin tulee pipi, ei saa purra.

Siihen loppui pureminen, ja asialle on naurettu yhdessä tytön isompana ollessa

Noita muita ei lapsi harrastanut, mutta pureminen oli pinnalla jossain vaiheessa kovasti...

 

Mä kerron aina kaikille että lapsi oli jo syntyessään yhdensänsorminen :saint:

Ja tuo pureminen on semmoinen metodi joka kannattaa ajoittaa vasta vuotuisen neuvolatarkastuksen jälkeen, ei just ennen sitä.

 

Itse laitoin 1v6kk jäähylle kun oli kova lyömään.
Omassa huoneessa jäähypaikka oli nojatuoli, olohuoneessa portaat jne.
Jos/kun jäähyllä pelleiltiin ja kääntyiltiin ja alettiin kiivetä portaita, niin palautin aina samaan paikkaan.
Joskus tätä veivausta kesti jopa 30min.
Pois pääsi vasta sitten kun tyytyi kohtaloonsa ja istui samassa paikassa nätisti hetken aikaa.
Aina tässä vaiheessa lapsella oli jo itku.
Sitten menin paikalle selittämään ettei saa lyödä, käskin pyytää anteeksi ja halata ja lopulta pääsi pois.
Joskus saman päivän aikana jäähyllä istuttiin kymmeniä kertoja.
Välillä ei ehditty mitään muuta tehdäkään..
En tiedä auttoiko tuo vai menikö vaihe vain ohi. Mutta lyöminen loppui eikä enää 6kk myöhemmin lyö ikinä.

Nuo on raskaita kausia mutta menee kuitenkin todennäköisesti ohi muutamassa viikossa.
Tai ainakin helpottaa vähän

 

[QUOTE="sipsi";30044445]Mie onnistuin kerran torppaamaan tytön puruyrityksen laittamalla hänen oman kätensä eteen - eli puraisikin itseään. Huusi, että pipi tuli - sanoin sitten rauhallisesti, että niin tulee pipi, ei saa purra.

Siihen loppui pureminen, ja asialle on naurettu yhdessä tytön isompana ollessa

Noita muita ei lapsi harrastanut, mutta pureminen oli pinnalla jossain vaiheessa kovasti...[/QUOTE]

No toikin vaatii jo nopeutta äidiltä. Mistä sen ehtii nähdä ja reagoida kun toinen avaa suunsa purrakseen. :O
Tän ketjun äidit on jostain armeijan erikoisjoukoista.

 

[QUOTE="Lotta";30044455]Itse laitoin 1v6kk jäähylle kun oli kova lyömään.
Omassa huoneessa jäähypaikka oli nojatuoli, olohuoneessa portaat jne.
Jos/kun jäähyllä pelleiltiin ja kääntyiltiin ja alettiin kiivetä portaita, niin palautin aina samaan paikkaan.
Joskus tätä veivausta kesti jopa 30min.
Pois pääsi vasta sitten kun tyytyi kohtaloonsa ja istui samassa paikassa nätisti hetken aikaa.
Aina tässä vaiheessa lapsella oli jo itku.
Sitten menin paikalle selittämään ettei saa lyödä, käskin pyytää anteeksi ja halata ja lopulta pääsi pois.
Joskus saman päivän aikana jäähyllä istuttiin kymmeniä kertoja.
Välillä ei ehditty mitään muuta tehdäkään..
En tiedä auttoiko tuo vai menikö vaihe vain ohi. Mutta lyöminen loppui eikä enää 6kk myöhemmin lyö ikinä.

Nuo on raskaita kausia mutta menee kuitenkin todennäköisesti ohi muutamassa viikossa.
Tai ainakin helpottaa vähän [/QUOTE]

Ok, en usko että vielä ihan jäähyn päälle ymmärtäisi kuitenkaan. Ei tämä nyt raskasta ole, mutta en halua jäävän päällekään tuollaisen ja onhan se isoveljelleen ikävää. On kyllä oppinut aika hyvin väistämään jo, mutta kai se itse pureskelija pitäisi saada lopettamaan eikä muita väistelemään.

 

Mun mukula pureskeli pienenä kans tosi paljon, mut mä olin kerran reilu mutsi ja purasin sitä takasin ja kysyin että onko kivaa, ja että ihan yhtä lailla äitiäkin sattuu kun sinä puret. Se lopetti kerrasta. Noita muita se ei oo harrastanut, niin en osa sanoa mitään.

Mä tiedän tyypin, joka teki hevoselleen samalla tavalla

 

No toikin vaatii jo nopeutta äidiltä. Mistä sen ehtii nähdä ja reagoida kun toinen avaa suunsa purrakseen. :O
Tän ketjun äidit on jostain armeijan erikoisjoukoista.

Kyllä mä pystyin esikoisen kanssa, oli ihan erilainen lapsi ja sen pystyikin aika hyvin ennakoimaan mitä teki. Puruvaihe meni todella nopeasti ohi. Tämä tyyppi on taas aika paljon arvaamattomampi ja luonteeltaan riiviömpi.

 

Mä tiedän tyypin, joka teki hevoselleen samalla tavalla

Sen on siis pakko toimia!

Pitääpä yrittää ehtiä. =)

 

Mä tiedän tyypin, joka teki hevoselleen samalla tavalla

Mä kokeilin joskus kissalle, mut se ei uskonu vaan raapas mua

 

Kyllä mä pystyin esikoisen kanssa, oli ihan erilainen lapsi ja sen pystyikin aika hyvin ennakoimaan mitä teki. Puruvaihe meni todella nopeasti ohi. Tämä tyyppi on taas aika paljon arvaamattomampi ja luonteeltaan riiviömpi.

Eli eka lähestyi hitaasti hampaat edellä, tokasta huomaa puremisen vasta kun roikkuu käsivarressa kiinni.

 

No toikin vaatii jo nopeutta äidiltä. Mistä sen ehtii nähdä ja reagoida kun toinen avaa suunsa purrakseen. :O
Tän ketjun äidit on jostain armeijan erikoisjoukoista.

Puri aina tirtyssä tilanteessa, joten osasin varautua

Kyllä mie tuolloin aika paljon vikkelämpi organisaattori olin kuin nykyään, pakko myöntää

 

Yritin suunnilleen kaikkea kieltämistä ja jäähyjä ja rankaisuja tuloksetta, mutta vasta se kolhitun palkitseminen lopetti herra 2-veden lyömisen, tönimisen ym. Aina kun tää lapsi teki epätoivottuja asioita, en kiinnittänyt häneen mitään huomiota, vaan se uhri sai runsaasti syliä ja myötätuntoa ja meillä suuresti himoittuja ksylitolikarkkeja. Aika nopsaan loppui lyömiset.

 

Kaveri kokeili kans tuota takaisin puremista. Toimi kerrasta.

Ite en henno. Mutta olen kyllä nii loppu tuohon omaankin riiviöön, kävin just purkautumassa tuonne iso ikäero lapsille ketjuun...

Sori.. en osannu vastata avuksi. Pyydän itsekin lisää vinkkejä

 

Minullakin äiti puri takaisin kun en uskonut millään muulla. Purin siis kaikkia, erityisesti siskoa mutta ihan ventovieraitakin jos riitaa tuli vaikka hiekkalaatikolla... Ei ole jäänyt mitään traumoja, mutta tehosi kyllä, jotkut asiat on ilmeisesti opittava kantapään kautta! ????

 

Tuota uhrin palkitsemista tarvii meidänkin kokeilla! sellaisia herkkuhiiriä että voisi tehota! meillä on 3v ja 2v lapset, ja molemmat puree toisiaan. : / tuo takaisin pureminen ei luonnollisesti auta, koska ne tosiaan puree toisiaan, eli tietää kyllä että sattuu! Molemmat puree myös itseään suuttuessa. olisiko kenelläkään neuvoa sitä kitkeä pois? Kauheat hampaan jäljet käsissä. Ei auta vaikka jäähyttää ja kieltää jne jne. Minua ei ole purreet kun kaksi kertaa, mutta minusta lähti sen verran ääntä, ettei toiste ole uskaltaneet eli siis kiljaisin kun sattui.

 

Mä tein niin tuolle riiviölle, että jos satutti mua, niin laitoin pois sylistä enkä antanut hetkeen tulla lähelle. Jos ei osaa olla lähellä nätisti, ni sit ei voi olla. Loppu nopeasti.

Takaisin tekemistä pidän kyseenalaisena. Jos pureminen on kiellettyä lapselta on se kiellettyä myös minulta.

 

Ei siihen auta kuin aika! Tuo on ERITTÄIN yleistä tuon ikäisillä. Ymmärrys ei vielä riitä ja verbaaliset taidot heikot niin tulee purettua tunteet erittäin fyysisesti. Lapsi ei oikein hallitse vielä tunteita ja reagoi niihin koko kehollaan. Ei siinä kai muuta voi tehdä kuin mennä väliin ja selittää, että toista sattuu, ohjata silittämään sen sijaan tai suunnata huomio muihin asioihin. Jotkut ohjaavat lasta myös ohjaamaan aggressionsa toiseen kohteeseen, esim. tyynyyn, jota voi mäiskiä.