Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Toimitus kysyy: Miten toivuit synnytyksestä?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Hirvikärpänen, post: 22064588"]</p><p>1. Kuinka kauan olit sairaalassa synnytyksen/synnytysten jälkeen? Miksi juuri sen ajan? Oliko aika mielestäsi sopiva?</p><p></p><p>Esikoisesta olin sairaalassa viisi päivää. Ensisynnyttäjänä napsahti tietysti ne "pakolliset" kolme päivää ja niiden päälle tuli vielä kaksi extrapäivää alun imetyshankaluuksien myötä; vauvalla oli suppusuu, joten rinnasta oli hankala saada otetta ja saada imetystä kunnolla käyntiin. Hyvin tarpeelliset viisi päivää ne olivat ja hyvien evästyksien saattelemana kotiuduimme luottavaisin mielin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" />.</p><p></p><p>Keskimmäisestä sekä kuopuksestamme olin sairaalassa sen pakolliset kolme päivää, mitkä pitävät sokeriseurannassa. Ja jopas olikin tuskaisat päivät kotiutumista odotellessa, aika tuntui pysähtyvän osastolla kokonaan ja olin erittäin malttamaton pääsemään kotiin molemmilta kerroilta. Kärsimättömälle luonteelleni teki kuitenkin hyvää <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" />.</p><p></p><p>2. Miten toivuit ja paranit synnytyksestä fyysisesti?</p><p></p><p>Esikoinen oli iso kaveri, jota sain punnertaa maailmaan melkoisasti. Voimat kaikkosivat, verenhukkaakin tuli suonen auettua, joten en todellakaan kävellyt osastolle, kun sängyssäkin jo pyörrytti. Tosin nopeasti sain voimat takaisin, kun synnytyksen jälkeen sain kunnolla nukutuksi vauvani kanssa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" />. Muutama tikki tuli sekä aivan helkutillinen mustelma, mikä sitten vaikeutti istumista kiitettävästi. Hampaat irvessä kärvistelin pari päivää ennen kuin "alistuin ja myönnyin" käyttämään istuinrengasta. Vaan aika nopeasti alapää siitä toipui, tikit paranivat itsekseen huomaamattomasti eikä mitään yllätystä tullut toipumisen suhteen. Oisko tuossa mennyt kuukauden päivät hiukan hiljaisemmalla käynnillä, siitä sitten nopeasti normalisoitui.</p><p></p><p>Keskimmäinen tuli sitten rynnistämällä maailmaan, ponnistuksen kesto paperilla huikeat 1 min - käytännössä kyse vain muutamasta sekunista. Eikä tullut mitään. Olisin voinut saman tein lähteä kotiin tai vaikka hilpaista lenkille, fyysinen olo oli aivan mahtava! Kuopus osasi myös tulla siististi maailmaan eikä itse synnytys ollut edes kivuliaskaan - tiedä sitten oliko täysin luomulla synnytyksellä osuutensa asiassa - joten tunsin itseni erittäin hyvinvoivaksi.</p><p></p><p>3. Millainen mielialasi oli synnytyksen jälkeen?</p><p></p><p>Esikoisesta olin voimiltani heikossa kunnossa mutta aivan euforinen ja pöllämystynyt. Tässäkö tämä olikin? Tuossako tuhisee oikeasti lapsemme? Ihmetyksen tunne oli suuri, ja se rakkaus, mikä kuohui ylitse - sen voima oli käsittämätön.</p><p></p><p>Keskimmäisestä olin lähinnä tyrmistynyt. Synnytys oli niin nopea kaikkinensa ja vauvan pikainen loppurutistus sai minussa aikaan sen, että pää ei tavallaan edes ehtinyt mukaan koko touhuun - mulla oli semmoinen olo, etten olisi edes synnyttänytkään. Ja kun synnytys oli vielä suht kivutonkin ja fyysinen olo oli hyvä, niin - eihän tämän nyt näin pitänyt mennä??!! Sängynpohjassahan sitä pitäisi olla raatona... Hitusen olin myös huolissani, kun tulokas oli niin kovin paljon pienempi kaveri kuin esikoinen - miten kummassa edes noin pientä osaan "pyörittääkään", ressuhan hukkuukin vaatteisiinsa... Kaiken muun ohessa äidinrakkaus yllätti suuruudellaan ja monitahoisuudellaan; samalla kun hämmästelin ja ihastelin uutta ihmettämme ja tunsin ääretöntä helpotusta ja rakkautta, huomasin kaipaavani pientä esikoistamme suunnattomasti, joka oli asiasta vielä tietämättömänä astunut uuteen rooliinsa isona sisaruksena.</p><p></p><p>Kuopuksestamme olin yllättynyt, osin jopa hitusen pettynytkin sekä peloissani. Helpon synnytyksen jälkeen henkisesti siis aivan puissa. Ja suurimpana hämmentäjänä oli vauvan sukupuoli - minun piti ottaa oma hetkeni sisäistääkseni olevani nyt myös tytön äiti. Ja mua pelotti niin pirusti. Kuitenkin, kun katsoin rinnoillani makaavaa täydellistä tyttölasta, hämmennyin ja häkellyin onnesta, ja annoin pelon väistyä suuremman tunteen tieltä.</p><p></p><p>4. Tuliko synnytyksestä toipumisessa jotain yllätyksiä? Minkälaisia? Miten niistä selvittiin?</p><p></p><p>Esikoisen kohdalla oli jotenkin luontevaa olla tovi vaivalloisena, joten toipumisaika ei oikeastaan yllättänyt mitenkään, tai en osannut siitä yllättyä. Sen sijaan keskimmäisen "huoleton" syntyminen aiheutti sen, että mun piti itseni kanssa työstää tapahtunutta tovi pitempään, koska jollakin tavalla olo oli kuin en olisi ollenkaan synnyttänyt. Ja kuitenkin vauva oli tuossa. Mutta kun aika kului ja sain puhua omista tuntemuksistani vapaasti sekä miehelleni että muulle lähipiirille, pääkin ehti tapahtumaan mukaan niin sanoakseni <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" />.</p><p></p><p>5. Voiko synnytyksestä toipumista mielestäsi itse edistää? Miten? </p><p></p><p>Varmaan omalla suhtautumisella synnytykseen sekä synnytyksen jälkeiseen elämään voi suurestikin vaikuttaa toipumisen nopeuteen, näin ainakin itse uskon, sekä myös ylläpitämällä fyysistä kuntoaan ennen varsinaista synnytystapahtumaa. Henkisen ja fyysisen kunnon pitää olla tasapainossa. Varhainen liikkeelle lähtö synnytyksen jälkeen takaa myös nopeamman palautumisen. Sekä toimiva parisuhde.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Hirvikärpänen, post: 22064588"] 1. Kuinka kauan olit sairaalassa synnytyksen/synnytysten jälkeen? Miksi juuri sen ajan? Oliko aika mielestäsi sopiva? Esikoisesta olin sairaalassa viisi päivää. Ensisynnyttäjänä napsahti tietysti ne "pakolliset" kolme päivää ja niiden päälle tuli vielä kaksi extrapäivää alun imetyshankaluuksien myötä; vauvalla oli suppusuu, joten rinnasta oli hankala saada otetta ja saada imetystä kunnolla käyntiin. Hyvin tarpeelliset viisi päivää ne olivat ja hyvien evästyksien saattelemana kotiuduimme luottavaisin mielin :). Keskimmäisestä sekä kuopuksestamme olin sairaalassa sen pakolliset kolme päivää, mitkä pitävät sokeriseurannassa. Ja jopas olikin tuskaisat päivät kotiutumista odotellessa, aika tuntui pysähtyvän osastolla kokonaan ja olin erittäin malttamaton pääsemään kotiin molemmilta kerroilta. Kärsimättömälle luonteelleni teki kuitenkin hyvää ;). 2. Miten toivuit ja paranit synnytyksestä fyysisesti? Esikoinen oli iso kaveri, jota sain punnertaa maailmaan melkoisasti. Voimat kaikkosivat, verenhukkaakin tuli suonen auettua, joten en todellakaan kävellyt osastolle, kun sängyssäkin jo pyörrytti. Tosin nopeasti sain voimat takaisin, kun synnytyksen jälkeen sain kunnolla nukutuksi vauvani kanssa :). Muutama tikki tuli sekä aivan helkutillinen mustelma, mikä sitten vaikeutti istumista kiitettävästi. Hampaat irvessä kärvistelin pari päivää ennen kuin "alistuin ja myönnyin" käyttämään istuinrengasta. Vaan aika nopeasti alapää siitä toipui, tikit paranivat itsekseen huomaamattomasti eikä mitään yllätystä tullut toipumisen suhteen. Oisko tuossa mennyt kuukauden päivät hiukan hiljaisemmalla käynnillä, siitä sitten nopeasti normalisoitui. Keskimmäinen tuli sitten rynnistämällä maailmaan, ponnistuksen kesto paperilla huikeat 1 min - käytännössä kyse vain muutamasta sekunista. Eikä tullut mitään. Olisin voinut saman tein lähteä kotiin tai vaikka hilpaista lenkille, fyysinen olo oli aivan mahtava! Kuopus osasi myös tulla siististi maailmaan eikä itse synnytys ollut edes kivuliaskaan - tiedä sitten oliko täysin luomulla synnytyksellä osuutensa asiassa - joten tunsin itseni erittäin hyvinvoivaksi. 3. Millainen mielialasi oli synnytyksen jälkeen? Esikoisesta olin voimiltani heikossa kunnossa mutta aivan euforinen ja pöllämystynyt. Tässäkö tämä olikin? Tuossako tuhisee oikeasti lapsemme? Ihmetyksen tunne oli suuri, ja se rakkaus, mikä kuohui ylitse - sen voima oli käsittämätön. Keskimmäisestä olin lähinnä tyrmistynyt. Synnytys oli niin nopea kaikkinensa ja vauvan pikainen loppurutistus sai minussa aikaan sen, että pää ei tavallaan edes ehtinyt mukaan koko touhuun - mulla oli semmoinen olo, etten olisi edes synnyttänytkään. Ja kun synnytys oli vielä suht kivutonkin ja fyysinen olo oli hyvä, niin - eihän tämän nyt näin pitänyt mennä??!! Sängynpohjassahan sitä pitäisi olla raatona... Hitusen olin myös huolissani, kun tulokas oli niin kovin paljon pienempi kaveri kuin esikoinen - miten kummassa edes noin pientä osaan "pyörittääkään", ressuhan hukkuukin vaatteisiinsa... Kaiken muun ohessa äidinrakkaus yllätti suuruudellaan ja monitahoisuudellaan; samalla kun hämmästelin ja ihastelin uutta ihmettämme ja tunsin ääretöntä helpotusta ja rakkautta, huomasin kaipaavani pientä esikoistamme suunnattomasti, joka oli asiasta vielä tietämättömänä astunut uuteen rooliinsa isona sisaruksena. Kuopuksestamme olin yllättynyt, osin jopa hitusen pettynytkin sekä peloissani. Helpon synnytyksen jälkeen henkisesti siis aivan puissa. Ja suurimpana hämmentäjänä oli vauvan sukupuoli - minun piti ottaa oma hetkeni sisäistääkseni olevani nyt myös tytön äiti. Ja mua pelotti niin pirusti. Kuitenkin, kun katsoin rinnoillani makaavaa täydellistä tyttölasta, hämmennyin ja häkellyin onnesta, ja annoin pelon väistyä suuremman tunteen tieltä. 4. Tuliko synnytyksestä toipumisessa jotain yllätyksiä? Minkälaisia? Miten niistä selvittiin? Esikoisen kohdalla oli jotenkin luontevaa olla tovi vaivalloisena, joten toipumisaika ei oikeastaan yllättänyt mitenkään, tai en osannut siitä yllättyä. Sen sijaan keskimmäisen "huoleton" syntyminen aiheutti sen, että mun piti itseni kanssa työstää tapahtunutta tovi pitempään, koska jollakin tavalla olo oli kuin en olisi ollenkaan synnyttänyt. Ja kuitenkin vauva oli tuossa. Mutta kun aika kului ja sain puhua omista tuntemuksistani vapaasti sekä miehelleni että muulle lähipiirille, pääkin ehti tapahtumaan mukaan niin sanoakseni :). 5. Voiko synnytyksestä toipumista mielestäsi itse edistää? Miten? Varmaan omalla suhtautumisella synnytykseen sekä synnytyksen jälkeiseen elämään voi suurestikin vaikuttaa toipumisen nopeuteen, näin ainakin itse uskon, sekä myös ylläpitämällä fyysistä kuntoaan ennen varsinaista synnytystapahtumaa. Henkisen ja fyysisen kunnon pitää olla tasapainossa. Varhainen liikkeelle lähtö synnytyksen jälkeen takaa myös nopeamman palautumisen. Sekä toimiva parisuhde. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Vesihiisi sihisi hississä"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Peruspalvelut kaupan – näin kansainvälinen sijoitusjätti järjesteli osuuden suomalaisesta energiayhtiöstä Tanskaan
32 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Kysely: Suomalaisten enemmistön mielestä hallitus on epäonnistunut etenkin sote-asioissa
36 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Trumpistien nolo moka
Eilen 22:43
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"YLE valkopesi iranilaisterrorístin ”norjalaismieheksi” – muut lehdet kuittasivat Oslon terroriteon pikku-uutisella"
Eilen 21:29
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Venäjän perustuslakivaliokunta kokoontui Helsingissä
Eilen 21:13
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miksi perussuomalaisten riveistä nousee jatkuvasti esille natsiterrorismista haaveilevia ja terroristisia rikoksia toteuttavia äärioikeistolaisia?
Eilen 20:45
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Miksi köyhimpien jättileikkausten sijaan ei keskitytä eliitin veroetujen poistoon, jota myös IMF ja VM suosittavat
Eilen 20:37
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Kissojen laittomista lopetuksista saa harvoin rangaistusta
Eilen 20:22
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ketju JO-faneille
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 10K
Aihe vapaa
2.
Lestadiolainen pahuus kotona: Anna-Roosa oli noin 4-vuotias, kun oman isän rekemät raiskaukset alkoivat.
Started by vierailija
Tiistai klo 09:45
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Ellin Grilli paloi Iisalmessa
Started by vierailija
Keskiviikko klo 15:36
Luettu: 694
Aihe vapaa
4.
Mikä sateenkaariporukkaa oikein vaivaa kun pitää tuhota ihmisten omaisuutta?
Started by vierailija
Maanantai klo 00:18
Luettu: 688
Aihe vapaa
5.
2000- luvulla kukaan ei pyytänyt palkkaa pimeästi, nyt pyytää kaikki
Started by vierailija
Torstai klo 08:10
Luettu: 686
Aihe vapaa
6.
Pekka Toveri: "Suomi on sodassa" - Ei kai kokoomus vie meitä sotaan?
Started by vierailija
Maanantai klo 19:19
Luettu: 671
Aihe vapaa
7.
Tinder-mies alkoi nirsoilla treffipaikan valinnassa
Started by vierailija
Tiistai klo 10:48
Luettu: 588
Aihe vapaa
8.
Yllätystarkastuksen karu tulos: hoivakodissa ei ollut paikalla yhtään suomea puhuvaa hoitajaa
Started by vierailija
Tiistai klo 22:35
Luettu: 579
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
2.
Perjantain tiskoteekki!
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
3.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
4.
Peruspalvelut kaupan – näin kansainvälinen sijoitusjätti järjesteli osuuden suomalaisesta energiayhtiöstä Tanskaan
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kysely: Suomalaisten enemmistön mielestä hallitus on epäonnistunut etenkin sote-asioissa
Latest: vierailija
36 min sitten
Aihe vapaa
6.
K/B-komposti
Latest: vierailija
42 min sitten
Aihe vapaa
7.
miten menee se loru jossa lapsen kasvoilla liikutetaan sormea?
Latest: vierailija
48 min sitten
Aihe vapaa
8.
Miksi köyhimpien jättileikkausten sijaan ei keskitytä eliitin veroetujen poistoon, jota myös IMF ja VM suosittavat
Latest: kruuttis
Tänään 00:28
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Toimitus kysyy: Miten toivuit synnytyksestä?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu