Toimitus kysyy: Mitä hassua teit tai sanoit synnytyssalissa? Kerro parhaat sekoilusi!

Kärsin kovasta piikkikammosta ja synnytykseni meni hyvin siihen asti kunnes päätettiin laittaa epiduraali. Ensin olin onnesta sekaisin kun tajusin, että nyt saan lääkettä! Se oli loppui lyhyeen kun kätilö reippaasti totesi että hän käy tuolla ja tulee laittamaan tipan käteeni.

Hauskinta ehkä tilanteessa oli se, että supistukset olivat jo tuskaisen kivuliaita mutta tämä piikkikammoinen äiti itki tulevaa piikkiä. Kätilö antoi sitten luvan hengitellä ilokaasua ja lopulta naureskelikin, ettei sitä tarvitse ottaa kun vasta supistaa.

 

Joo minullakin meni pää ihan sekaisin ilokaasusta... Sanoin miehelleni että hakee koiran tänne synnytys saliin minun seurakseni ( meillä ei ole koiraa?? ) Ja sitten kun lääkäri oli sanonut että tänne ei saa eläimiä tuoda niin olin tokaissut sille että syö ämmä popkornia... ?

 

Kakkosen synnytyksessä oltiin miehen kanssa kahdestaan salissa, kun lapsivesi meni. Jostain syystä älysin katsoa kelloa ja kätilön tullessa paikalle osasin ilmoittaa minuutilleen ajan milloin lapsivesi meni.

Kolmatta synnyttäessä alkoi ponnistuttaa jo ambulanssissa hyvän matkaa ennen sairaalaa. Sairaalan ovella olivat hoitajat vastassa ja kysyivät oliko lapsivesi jo mennyt. Vastasin etten tiedä Minut kärrättiin suoraan synnytyssaliin, jossa en pystynyt keskittymään muuhun kuin supistuksiin. Ambulanssikuski (mies) yritti aikansa saada minulta nimeä laskuun, kuulin kyllä mitä hän sanoi mutta en älynnyt vastata mitään. Siinä vaiheessa kun minulta alettiin riisua vaatteita, hän tuumasi vähän hämillään että jos hän nyt kuitenkin vain jättää tämän laskun tähän sinun laukkuun. 15 minuuttia synnytyssaliin pääsyn jälkeen syntyi melkein nelikiloinen poika

Neljännen synnytys alkoi aikaisin aamulla. Taas menin ambulanssilla sairaalaan. Salissa istuskelin ja luin lehtiä, soitin miehelle että tässä nyt näkyy menevän vielä pitkään, supistukset ovat kovin epäsäännöllisiä. Kätilö tuli laittamaan petidiinipistoksen, että voisin nukkua jonkun aikaa ja ns. turhat supistukset jäisivät pois. Pistos laitettiin, huone hämärrettiin ja vetäisin peiton korviin. Sitten alkoikin rytistä. Kätilö ei ehtinyt olla kauaa poissa kun painoin jo hädissäni nappia, että nyt muuten supistaa! Puolen tunnin päästä soitin miehelle, että terveisiä, tyttö tuli.

 

Ekaa synnyttäessä alkoi sydänäänet heiketä ja saliin pamahti valtavasti väkeä. Mua sörkittiin ja käännettiin ja pistettiin ja taas käännettiin yhtä aikaa. sitten tuli labra ottaan sektion varalta näytteitä ja juuri kun neula oli käsitaipeessa, alkoi lääkäri ja hoitaja kääntää mua kontilleen. Silloin karjaisin kovalla äänellä "MUTTA KUN MULLA ON TOI NEULA JUST KÄDESSÄ". Silloin tuntui, että koko sali pysähtyi, kaikki veti henkeä kerran ja sen jälkeen joka ainoa ihminen salissa toimi puolet rauhallisemmin.

Toista synnyttäessä käynnistettiin ja lääkäri oli päättänyt, että lapsi tulee ulos tänään ja oksitosiinia nostettiin puolen tunnin välein. Vielä silloinkin kun supistuksissa ei enää ollut taukoa... Hoitaja ei uskonut mua kun sanoin ettei kipu hellitä enää lainkaan. Huusin kurkku suorana, huusin, huusi ja huusin. Jossain vaiheessa tajusin, että mä huudan, sitten mietin että mun täytyis lopettaa se, mutta mä en vaan saanut suutani hiljenemään. Mies sanoi jälkikäteen, että mulla oli ollut silmät pullistuneena melkein ulos päästä ja kauhun sekaisen näköinen ilme naamalla koko ajan. Mä huusin ihan hirveesti ja tauotta. Näin jälkikäteen hävettää ihan tajuttoman paljon. Mutta olen mä vihainen sille kätilöllekin joka sanoi koko ajan, että sano sitten jos supistus ei hellitä ja sitten kun mä sanoin niin niin se ei usko vaan nostaa vielä oksitosiinia. Epiduraalin ehdin saada siten, että kun anestesialääkäri käveli ulos salista, huusin että nyt se tulee ja sitten yhdellä ponnistuksella tyttö syntyi.

Onneks meille ei tule enmpää lapsia!

 

Kesken supistusten hokasin seinässä napin missä luki "PERUUTA", karjuin miestä painamaan sitä mutta eipä tuo kuulemma enää auttanut, synnytettävä oli