töihin lähtö ja suhde lapseen

[huolestuja]

Olen piakkoin palaamassa töihin, lapsi on 11 kk. Omasta halusta lähden työhön; kotona olo ei vain ole minua varten. Rakastan lasta ja meillä on hyvä suhde. Lapsi on kovin kiinni minussa ja minäkin hänessä. Nyt pelottaa kovasti, miten suhde muuttuu, kun olen töissä. Aloitan kevennetyllä 30 tunnin viikolla. Lapsi jää kotihoitoon anoppini hoiteisiin. Kertokaa äidit, miten suhde lapseen muuttui, kun palasitte töihin vai muuttuiko mitenkään?

 

[kohta 2kk kokemusta]

Moi!

Kuulostaa kivalta, että teet lyhennettyä työviikkoa ja että hoitajana on tuttu anoppi. Hyvin se varmasti menee. Minulla on kokemusta vähän yli 1v reippaan pojan menemisestä päiväkotiin, vieraiden tätien hoteisiin...
Ihan hyvin suhde on toiminut lapsen kanssa tuon jälkeenkin. Illat tuntuivat aluksi kovin lyhyiltä, mutta toisaalta aika on intensiivistä. Jännitin etukäteen, että poika ei enää pitäisikään äitiä ja isää kaikkein tärkeinpänä ihimisenä elämässään, mutta se ei ainakaan ole muuttunut.

 

[slakjöaljsdakl]

Mun kuopus lähti hoitoon 9kk ja kyllä vaan edelleen äiti on se tärkein ei huolta! vaikka todella mielellään aamusin jää hoitoon ja hoitotäti on aivan ihana. sekä minun että lasten mielestä.

 

[tiipii..]

Illat tosiaan menevät nopeasti. Tuntuu, näin alkuun ainakin, että lapsi haluaa olla enemmän minun kanssani kuin ennen. Huusholli nyt on hieman sekaisempi, päätin jo aiemmin, että teen vain välttämättömimmät kotityöt viikolla, sillä haluan leikkiä pojan kanssa illat. Itse olen tosi väsynyt, kun ei saa enää tirsoja otettua mutta toivon tämän normaaliarjen tästä vielä tasoittuvan.

 

[Liila]

Meillä lapsi meni kokopäivähoitoon 11,5 kk ikäisenä. Suhteemme ei muuttunut mitenkään, vaan kaikki sujui oikein hienosti töiden aloittamisen jälkeenkin.

 

[ap.]

Kiva kuulla myönteisiä kokemuksia. Eikö mitään negatiivista,tai ylipäänsä muutosta? Ystäväni nimittäin totesi, että kyllä sen huomasi, kun lapsi roikkui illat housunlahkeessa kiinni töihinmenon jälkeen. Itsestä vain tuntui,että eikö se ole aika suuri merkki lapselta... Mutta lapsi ei siis välttämättä välitä koko asiasta?

 

[slakjöaljsdakl]

No kyllä sitä ekat pari viikkoo lahkeessa roikuttiin ja esikoisella (3v.) huomas käytöksessäkin eron. Osoitti mieltään, mutta sopeutumisajan jälkeen on kaikki tosiaan mennyt hienosti

 

[tiipii..]

Mulla kokennempi mammakaveri neuvoi, että kotiin tultua kannattaa keskittyä puolesta tunnista tuntiin vain ja ainoastaan lapseen. Halitella ja puuhailla yhdessä. Jos rupeaa heti kotitöihin tms. on lapsi lahkeessa koko illan. Tai heillä ainakin...

 

[VP.]

Meillä on hyvin samanlainen tilanne vain sillä pienellä erolla, että lapsi on minun äidilläni hoidossa. Vain ensimmäiset pari päivää kaipasi enemmän sylittelyä ja hyvin alkanut pottaharjoittelu otti vähän takapakkia. Nykyään jo ykisee mummun perään samalla tavalla kuin minun, jos häviämme vaikka ulos Mutta olen edelleen se tärkein ja isä tulee hyvänä kakkosena. Lapsi on ollut vajaat pari kuukautta hoidossa, vaihtelevan pituisia päiviä (2-8h).