töiden jako perheessä

[työt jakoon]

Hei

Meillä on nyt 10 vuorokauden ikäinen nyytti kotona ja hommaa tuntuu riittävän ainakin kahdelle ihan kiitettävästi. Miten te olette jakaneet kotityöt ja vauvan hoitoon liittyvät asiat puolisonne kanssa?

Esim. kuinka paljon mies vaihtaa vaippoja jne? Meillä yritetään pääosin imettää, mutta korviketta joudumme antamaan vaihtelevasti 1-3 kertaa vuorokaudessa. Lisäksi käytän rintakumeja, joten niidenkin kanssa läträtessä tuntuu menevän minuttii jos toinenkin.

Olisi tosiaan mukava kuulla, miten arki muilla kulkee. Isyyslomalla mies on vielä pari päivää, sittenhän arki taas hiukan muuttuu.

t. mamma

 

[bgh]

Meillä on taapero 1v10kk ja 1kk vauva. Mä hoidan päivisin lapset, kotona kun olen. Teen kotitöitä minkä viitsin, pyykinpesu on mun hommia ja imurointi yleensä. Mies tekee sitten aina illalla ruuan seuraavaksi päiväksi ja siivoa keittiön ja leikkii esikoisen kanssa, kun se jää päivällä vähemmälle huomiolle luonnollisesti kun ennen vauvaa. Vaippoja mies vaihtaa illalla, minä myös, kumpi nyt paikalle ensin osuu. Mies myös nukuttaa esikoisen. Musta tässä ei ole mitään ongelmaa, koska mun ei päivisin todellakaan ole mikään pakko hosua kotitöiden kanssa vaan saan keskittyä lapsiin mikä sekin on aika stressaavaa välillä.

 

[sohfvffis]

Perhe on yhteinen yritys,töitä tarvi jakaa.Molemmat tekevät parhaansa ja sillä selvä.Saa nauttia yhteisestä ajasta,on lapsi tai ei.Kotihoitoasiat kivaa yhteistä yhdessäoloa.

 

[Liila]

Meilläkin mies tekee pääasiassa ruoat ja pesee omat pyykkinsä. Kaupassa käydään vuorotellen. Minä huolehdin vessojen siisteydestä ja lattioiden pesusta. Mies pesee ikkunat. Molemmat imuroidaan. Mies vaihtaa silloin tällöin vaipan nuoremmalle. Jos minä nukutan vauvan, niin mies hoitaa esikoisen iltatoimet tai päinvastoin.

Selkeästi minä olen päävastuussa lasten hoidossa, mutta onhan näistäkin iso helpotus, kun ei tarvitse kaikkea yksin tehdä.

 

[sohfvffis]

Kiva tehdä asioita yhdessä.Kauppareissu,saunan lämmitys jne.Ihminen yleensä tykkää touhuta.Mikä parempaa kuin yhdessä oman yrityksen ylläpito ilman mitäään roolivelvotteita.Naiset pystyvät raskaisiin töihin siinä missä miehetkin vaikka ovatkin hiukan vähemmillä fyysisillä voimilla varustettuja.Lapset oppivat siinä ohessa nauttimaan yhdessätekemisestä.

 

[2+3]

Meillä kodinhoito jakaantuu näin: Minä hoidan sisähommat eli ruuat, siivoukset, pyykit. Lisäksi kevyet ulkohommat esim. haravoinnit, lumityöt, pihapiirin muut sipistelyt (+kesäisin oman intohimoni eli puutarhahommat ja kukkaistutukset). Mies käy töissä, tuo rahan taloon ja vapaa-aikanaan osallistuu lastenhoitoon ja rakentaa (asutaan erittäin keskeneräisissä puitteissa). Lapsia siis kolme, 4v, 1v7kk ja 7kk. Kieltämättä välillä tuntuu että minä teen enemmän hommia kotona, mutta toisaalta jonkun on tienattava ja miehen palkka ohjautuu yhteiselle tilillemme, jonka saldoa mies ei edes tiedä, joten mulle tämä järjestely sopii. Minä hoidan perheen kaikki laskut, ruokaostokset ja polttoaineet.

 

[Meillä näin]

Meillä on kotityöt heti yhteenmuuton yhteydessä jaettu niin, että molemmat sai päältä valita omat kivoimmat hommat ja inhokit jaettiin tasan , eikä hommat ole vuosiin muuttuneet, kun systeemi on hyvä. Kerran viikossa sit siivotaan yhdessä kunnolla ja pestään pyykit (taloyhtiön isoissa koneissa pesee viikon pyykit parissa tunnissa) ja loppuviikolle ei sitten noita kotihommia juuri jääkään. Kaupassa käydään suurin piirtein vuorotellen, mies ehkä useammin, ja ruuan teen minä päivän aikana. Meillä on koira, joka ulkoilutetaan puoliksi, ja lasta hoitaa se joka ehtii, pääosin kuitenkin minä, koska mies käy töissä. Kummallakin on viikossa kolme iltaa "vapaata" joille voi sopia menoja, jos haluaa, siis kysymättä toiselta, lisämenoista sit neuvotellaan, ettei toinen joudu koko aikaa kökkimään kotona. Mut usein ei haluta mihinkään mennäkään, vaan olla vaan yhdessä oman perheen kanssa.

 

[Ärsyttää miesten vetoaminen työssäkäyntiin!]

Täytyy olla tosi raskas työ, että vetää vertoja usealapsisen perheen arkirumban pyörittämiseen... Itse olen kolmivuorotöissä sairaanhoitajana leikkaussalissa, mikä ei ole siitä kevyimmästä päästä, niin silti töissäolo tuntui lomalta kotonaolon jälkeen!

 

[2+3]

Edellinen vastaus oli varmaankin tarkoitettu tännepäin... Ei miehen työ ole sen kummemin raskasta (siis ihan normi duunari), mutta sen minkä mies tekee 8 tuntia töitä, minä hoidan kotia 8 tuntia. Miehen tultua kotiin ruokaillaan yhdessä, sitten mies siirtyy rakennushommiin (tällä hetkellä työn alla sauna) ja minä jatkan siitä mihin jäin, tai menen raksalle avuksi, sikäli kun se lasten puolesta yleensäkään onnistuu... Myönnän kyllä että olen opettanu miehen vähä hyvälle, mutta mitä minä sitten tekisin sen ajan kun mies on töissä ellen ruokaa, pyykinpesua, siivousta, lasten hoitoa? En ainakaan ala sohvalla makaamaan... Eikä mulla ole varaa valittaa, kun mies tekee töitä ihan paskapalkalla, jotta olis edes pienet mahdollisuudet maksaa jollain tapaa laskut, ruuat ja lainat, kun minä saan minimiäitiyspäivärahan ja keskimmäisesta satasen kh-tukea. Olen lisäksi kouluttamaton (lukion jälkeen äidiksi) joten työllistyminen mulla ei onnistu ilman koulutusta. Jotenkin tästä elämästä vaan pitää selvitä hengissä, joskus joku joutuu tekemään enemmän ku toinen, sillä sitä jaksaa eteenpäin.

 

[Edelliselle korjaus]

Anteeksi, ei ollut sinulle henk.koht. vaan yleisesti. Kun tiedän naisia, jotka tekevät kaikki työt kotona, ja mies käy vain töissä. Siis vielä nykyaikana.. ihan kamalaa...

 

[yjfnh]

Anteeksi, ei ollut sinulle henk.koht. vaan yleisesti. Kun tiedän naisia, jotka tekevät kaikki työt kotona, ja mies käy vain töissä. Siis vielä nykyaikana.. ihan kamalaa...

Meillä ainakin näin. Naiset on naisia ja miehet miehiä. Mun ja miehen mielestä näin sen olla pitää. Mun mielestä vielä enemmän. En halua, että kukaan sotkee "mun" huushollia tai pikemminkin sen järjestystä. Tietenkin koti on yhtälailla miehen, mutta kun mä haluan, että jutut tehdään mun tavalla, niin sitten mä myös teen ne. Mies on kyllä valmis auttamaan koska vaan, mutta en anna. Minä olen onnellinen ja niin on hänkin.

 

[yhdessä alusta asti]

Alussa kaikki tehtiin yhdessä, siinä missä minäkin, niin mieskin vaihtoi vaipat, syötti (imetys ei onnistunut joten oli ihan vastasyntyneestä asti pulloruokinnalla) päivällä jos tarvin apua ja pyytämättäkin sekä öisin herättiin vuorotellen. Kotitöitä mies teki alussa enemmän kun mulla oli kaiken lisäksi vielä pumppaus kun kerkesin.. mutta tein sen minkä kerkesin. Nyt kun lapsi 2v3kk niin tehdään samalla tavalla edelleen, kaikki jaetaan. Missään vaiheessa lapsi ei ole ollut oikeastaan vain toisen perään.