Todennäköisesti masentunut....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Olen 25v äiti reilun vuoden ikäiselle lapselle ja lapsen syntymästä asti olen ollut kaiken aikaa vain äkäsempi ja äkäsempi, eikä mikään kiinnosta.

En pysty pitämään lastani sylissä kuin korkeintaan 5min ja purskahdan itkuun kun lapsi rupeaa huutamaan eikä hiljene millään, joo kaipaa varmasti huomiota, mutta kun sylissä pitäminen ei tunnu luontevalta. Rakastan silti häntä älyttömästi. Minua ei huvita yhtään mikään ja olen kateellinen miehelleni, joka on kaiken aikaa menossa joka paikassa kavereidensa kanssa ja itse istun lapsen kanssa kotona.. en koskaan pääse minnekään ilman lasta.. Mies ei edes pahemmin osallistu lapsen hoitoon.. minä teen kaiken aamusta iltaan. Pää meinaa hajota kun olen yksin ja itken päivittäin, kun en meinaa jaksaa.. Kenellekään en ole uskaltautunut avautumaan olostani.. Joo tiedän, että pitäisi mennä puhumaan jollekin, mutta oli nyt pakko purkaa edes jonnekin.
 
jollain keskustelupalstalla oli tyypillä mottona, että jos arvelet olevasi masentunut, tarkista ensin onko ympärilläsi kusipäitä.

miksi ihmeessä olet joutunut tuommoiseen asetelmaan? niin no, aika monellehan noin taitaa käydä. mies ei vain löydä itsestään isää, ja juoksee kadotetun nuoruutensa perässä kylillä todistaakseen, ettei se ole vielä mennyt.

mutta jos sylissäpito ei tunnu luontevalta, niin jonnekin taitaa silti olla asiaa. oletko aina ollut estynyt tuolla tapaa, vai mistä mahtaa olla kysymys - pääsisit varmaan terapiaan neuvolan kautta selvittelemään asiaa. kyllähän moni masentuu sinänsä aivan hyvästä syystä, ja sitten tarttee apua siihen masennukseenkin. mutta olo helpottaisi varmasti paljon jo sillä, jos mies ns. tekisi parannuksen...
 
Voi luoja.. siis tarkoitan, että tekee niin pahaa teidän pikkuisen puolesta. Ei hän pyytänyt syntyä teidän lapseksenne ja siinä hän nyt on.. janoamassa huomioita ainoilta läheisiltään.

Sä sen sijaan olet aikuinen ihminen joka tiedostaa tekevänsä väärin. Lopeta se ja ole äiti lapsellesi jonka hän ansaitsee. Hoida asiat selväksi miehesi kanssa ja käy lääkärissä. Muista: Tuota aikaa sun lapsesi elämässä ei saa koskaan takaisin ja se miten kohtelet häntä nyt, määrittelee millainen itsetunto ja luonne hänelle muodostuu. Hoida asia!
 
Lähde sieltä neljän seinän sisältä ULOS! Tee jotain kivaa, mistä tulee hyvä mieli, ota lapsenlikka, että pääset itsekin tuulettumaan, kysy sukulaisilta, mummoilta jne, että ottaavat hoitoon. Mua niin ottaa lanttuun tämmöset vätykset, jotka alkaa vinkumaan masennusta, kun elämä käy tylsäksi vauvan tultua taloon.. Jos et ole itse valmis saamaan asioihin jotain muutosta,niin älä valita! Kukaan ei nosta kissan häntää, kuin kissa itse!
 

Yhteistyössä