todennäköinen ad/hd, ei diagnoosia & vaikea äitiys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kurpitsa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kurpitsa"

Vieras
kun lapset olivat vauvoja, olin Itse Kärsivällisyys. kannoin itkevää nyyttiä yöt, lauloin & silittelin. luulin olevani hyvä äiti, en aavistanut helvetin pääsevän irti kunhan lapset kasvaisivat.. koska minulla on olemattoman lyhyt pinna, huudan kuin sumusireeni jatkuvasti. kärsivällisyyteni ei vain kestä eskarilaisen venkoilua hampaiden pesun kanssa, uhmaikäisen temppuilua vaatteiden kanssa..koska minulla ei ole orgasinointikykyä, enkä ole koskaan ollut mikään himosiivoja joka paikka pursuaa tavaraa ja kaikki on aina hukassa. kun yritän siivota ja joku lapsi tulee häsläämään siihen jotain, ärsyynnyn & keskittymiskyky katoaa. monesti saatan pestä lattiaa taikka tiskata kun lapset nukkuvat, tosin usein en viitsi sitäkään! leikkipuistossa istuminen on kamalan tylsää & puuduttavaa, sen sijaan tykkään kyllä lukea lapsille ja esim. rakentaa & kaataa legotorneja. ruokaa lapset saavat, samoin rakkautta ja puhtaat vaatteet. mutta en silti ole hyvä äiti, en lähelläkään :(
olen huutava hirviö, karjuva raivotar, paskamutsi joka ei leivo pullaa eikä vie puistoon keinumaan . valopilkku oli, kun saimme kodinhoitajan mutten työttömänä selvinnyt maksuista.. samasta syystä 2 nuorinta ovat kotona kanssani, ei ole varaa päiväkoti-maksuihin. pennia saa venyttää siinä missä pinnaakin :headwall:
 
niin ja olen siis eronnut, lapset ovat nyt 6v 4v & 9kk. erosimme ex-miehen kanssa, kun odotin nuorimmaista. miehellä on keskivaikeaa masennusta sekä voimakas sosiaalisten tilanteiden pelko, sosiaalitoimessa päätettiin että lapset jäävät minulle vaikka 2 vanhinta ovatkin välillä yötä isänsä luona. mies on hyvä isä, mutta painii omien demoniensa kanssa kuten minäkin..

kävin vuoden keskustelemassa terveyskeskuksessa mielenterveyshoitajalla, viimein sain tavata lääkärin joka oli sitä mieltä että "ei sinulla mitään ad/hd:ta ole vaan olet masentunut" :O
sain masennuslääkkeet, joista ei ollut apua. väsyttivät vain ja turvottivat kamalasti, ruokahalukin kasvoi niin että olin se " meidän äiti joka syö teidänkin äitien ruuat"..
 
Voisitko pyytää päästä jollekin toiselle lääkärille? On ilmeisesti aika yleistä, että adhd:ta hoidetaan masennuksena. En nyt ehdi enempää kirjoittamaan (lasten iltatoimet) mutta tsemppiä kovasti! Mun puoliso on nyt tutkimuksissa, adhd-diagnoosia ei ole vielä varmistettu (tutkimukset kestää ja kestää...), mutta on jo sanottu, että vaikuttaisi olevan selvä tapaus... VOin palata myöhemmin kirjoittamaan lisää, jos tarviit juttukaveria tai haluat kysyä jotain :)
 
:hug:
En tiedä sanoa mutta omalla kohdallani auttoi kun raivasin kassikaupalla ylimääräistä tavaraa pois huushollista ja pidin vain tarvittavan (no tietty tauluja ja koriste-esineitä on). Helpottaa siivoamista.

Voisiko esim. vuoden päästä harkita töiden katsomista? Vanhin lapsi olisi koulussa. Kotona oleminen on semmoista että puuduttaa ja pinna meinaa palaa, joku kevyt työ kodin ulkopuolella voisi auttaa.
 
Mulla lääkitys on auttanut hermoihin. Olen siis adhd, jolla pinna on ollut aika lyhyt. Lääkitys pidentää kivasti pinnaa, jaksan olla johdonmukainen ja lisäksi jaksan ihan eri lailla touhuta lasten kanssa.

Koti on aika tasainen kaaos, en oo mikään siivooja, mutta en ole siitä puolesta jaksanut liikaa stressata.

Mua hoidettiin ennen adhd diagnoosia useita vuosia masentuneena, välillä bipona. Toki olin silloin masentunutkin, mutta masennus oli perujaan adhd n aiheuttamista vaikeuksista. Oikean lääkityksen jälkeen en masennuksesta ole ollut tietoakaan.

Toivottavasti ap saat oiken dgn ja siihen lääkityksen. Voimia!!!
 
Mulla lääkitys on auttanut hermoihin. Olen siis adhd, jolla pinna on ollut aika lyhyt. Lääkitys pidentää kivasti pinnaa, jaksan olla johdonmukainen ja lisäksi jaksan ihan eri lailla touhuta lasten kanssa.

Koti on aika tasainen kaaos, en oo mikään siivooja, mutta en ole siitä puolesta jaksanut liikaa stressata.

Mua hoidettiin ennen adhd diagnoosia useita vuosia masentuneena, välillä bipona. Toki olin silloin masentunutkin, mutta masennus oli perujaan adhd n aiheuttamista vaikeuksista. Oikean lääkityksen jälkeen en masennuksesta ole ollut tietoakaan.

Toivottavasti ap saat oiken dgn ja siihen lääkityksen. Voimia!!!

Hei mikä lääke sulla käytössä?
 
huomenta. täällä taas pieni muotoinen katastrofi oli käynnissä, kun päätin leipoa pullaa JA UNOHDIN SEN HELVETIN TAIKINAN. kyttäsin sen kohoamista aikansa & sitten päätin että lähdetään muksujen kanssa kaupungille, saavat jotkin kivat lelut (joo ei olisi varaa, mutta kun tykkään ostelemisesta,,). vasta lelukaupassa poika sitten avasi suunsa että " leivotaanko me äiti kotona sitä pullaa?" :headwall: :headwall:
 
[QUOTE="vieras";29106289]masennukselta ja laiskuudelta tuo kuulostaa, kun ei kerran viitsi.[/QUOTE]

Joo tätähän se adhd on aina ulkopuolisen silmille, masennusta ja laiskuutta.
Olen huomannut jopa hahmotushäiriön kanssa että ihmisten on tosi vaikeaa tajuta etten ihan oikeasti _hahmota_ jotain, asia ei vain käänny päässäni tahdonvoimalla eikä kyse ole siitä etten kuuntele/viitsi yrittää tarpeeksi.
Kun lapsesta aikuisuuteen jokainen päivä on taistelua,itkua,vääntämistä ja väkisin yrittämistä,ainaista epäonnistumista niin onko se ihmekään että masennus vaivaa?
Kummasti vain adhd-tapauksilla se masennus väistyy tai helpottuu kun saa arjen hallintaan ja tukea/lääkitystä oireisiinsa.
 
[QUOTE="vieras";29108613]Joo tätähän se adhd on aina ulkopuolisen silmille, masennusta ja laiskuutta.
Olen huomannut jopa hahmotushäiriön kanssa että ihmisten on tosi vaikeaa tajuta etten ihan oikeasti _hahmota_ jotain, asia ei vain käänny päässäni tahdonvoimalla eikä kyse ole siitä etten kuuntele/viitsi yrittää tarpeeksi.
Kun lapsesta aikuisuuteen jokainen päivä on taistelua,itkua,vääntämistä ja väkisin yrittämistä,ainaista epäonnistumista niin onko se ihmekään että masennus vaivaa?
Kummasti vain adhd-tapauksilla se masennus väistyy tai helpottuu kun saa arjen hallintaan ja tukea/lääkitystä oireisiinsa.[/QUOTE]

NÄIN JUURI!!!! :flower" :heart:
 

Yhteistyössä