Todellisuus iski taas

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yhmamma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yhmamma

Vieras
Eilen illalla oli esikoisen joulujuhla päiväkodilla. Kyllä taas alkoi ahdistaa, kun kaikilla muilla lapsilla oli molemmat vanhemmat mukana, isä videokameran kansssa jne. ja mä istuin siellä yksin. Esikoinenkin kyseli kotimatkalla, että miksi hänen isi ei tullut. Ei ole meidän isillä aikaa eikä halua viettää aikaa lastensa kanssa. Ilmoitin kyllä hänelle joulujuhlasta, mutta ei kuulemma päässyt.

Tää joulun tulo pistää taas mielen niin matalaksi, perhejuhla, ja meidän perhe on tässä, minä ja lapset. Kuitenkin olisin jotain muuta niin toivonut. Kai tää helpottuu vuosin kuluessa, tää kun on meidän ensimmäinen joulu eron jälkeen.
 
Olen asiaa miettinyt, että jos joskus tästä miehen kanssa eri teille lähdettäisiin. Olenkin tästä myös miehelle puhunut, että jos tilanne vastaan tulisi mitä minusta olisi tärkeää.
 
Mäkin olen aina yksin. Tai yksi vuosi exä taisi olla juhlissa, mutta ei se mun seurassa istunut ja toivottavasti kukaan ei muhun yhdistänyt. Ja kouluiässä on lapsi jo. Eikä meillä kysellä isän perään eli helpottaa se teilläkin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Niin. Ei kai teitä kukaan eroon pakottanut, vaan ihan oli oma päätöksenne? Tekojensa seuraukset on kannettava.

No joo, mutta vaikka vanhemmat eroavat, niin ei kai sen pidä tarkoittaa että isä eroaa samalla lapsistaan?!

Jos mieheni olisi ex, eikä tulisi lasten juhliin yms. pahoittaisin mieleni minäkin. Kyllä isällä on "isän velvollisuudet" erosta huolimatta.



 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Niin. Ei kai teitä kukaan eroon pakottanut, vaan ihan oli oma päätöksenne? Tekojensa seuraukset on kannettava.

Voi herramunjee. Siis onko äidin vika ettei isä tullut joulujuhlaan?

Ap, jaksamista. Tuntuu varmasti kurjalta, mutta lapsen kannalta et voi tehdä muuta kuin oman osasi. Hyvä, että olit paikalla. Kyllä yksikin hyvä vanhempi on lapselle ihan tarpeeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Niin. Ei kai teitä kukaan eroon pakottanut, vaan ihan oli oma päätöksenne? Tekojensa seuraukset on kannettava.

Olipas taas mukavasti sanottu, varmasti kohensit ap:n mielialaa.

Vaikken itse yh olekaan, osaan ehkä kuvitella miltä tuntuu tuollaisissa tilanteissa olla yksinäisenä perheiden keskellä :( Onko teillä sukua tai ystäviä joiden seurassa voisitte joulun viettää.. varsinkin nyt kun ensimmäinen joulu eron jälkeen tulossa? Saisit itsekin ehkä ajatuksia muualle muiden aikuisten seurassa :hug:

Toi on kurjaa, että kun ero tulee ni mies ottaa sit eron myös lapsista.
 
Mä vaan olin niin kauheasti odottanut tätä aikaa että on lapset ja perhe. Oma pettymys on jotenkin niin valtava, kun ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Aattona ollaan menossa mun vanhempien luo, siellä ei tarvitse olla yksinäinen onneksi. Kuopus on vasta 1v eli ei vielä tajua ollenkaan edes kaivata isiä, mutta tuo esikoinen. Just tänä aamuna sano mulle että on vihanen isille kun se ei asu enää meidän kanssa. Pikku reppana.
 
Tiedoksi, että on myös toisenlaisia ÄITEJÄ:
Meillä miehen ex ei viitsinyt ilmoittaa lasten isälle (miehelleni) ,koska joulujuhlat ovat. Mies kun laittoi viestiä kysyen tätä niin lasten äiti vain vastasi, että tarhasta nuo selviävät. Luulisi lastenkin äitiä kiinnostavan lasten hyvinvointi. Valitettavasti juhlat olisivat olleet seuraavana iltana ja eri paikkakunnilla asumisesta johtuen mies ei saanut työasioitaan hoidettua niin nopeasti, että olisi päässyt joulujuhliin.
Selvennys tähän, että eri paikkakunnista johtuen miehen vanhemmat hakevat monesti lapset ja me sitten haemme ne heiltä, koska töiden jälkeen ei ehdi viideksi toiselle paikkakunnalle, joten tämänkin takia vaikeampaa tuo tarhasta katsominen. + vaikka yhteishuoltajuus niin tarha ei anna tuplalappuja vaikka moneen kertaan sanottu jne.. joten vanhempainillat jäävät aina väliin, koska lasten äitiä ei vaan kiinnosta kertoa miehelleni näitä asioita.

MUOK. ja sitten, kun mies ei ehdi näihin tapaamisiin, mistä joskus harvoin hän vaivautuu ilmoittamaan noin paria tuntia ennen niin miestäni syyllistetään: "sua ei kiinnosta lasten asiat jne.."
 
Alkuperäinen kirjoittaja yhmamma:
Mä vaan olin niin kauheasti odottanut tätä aikaa että on lapset ja perhe. Oma pettymys on jotenkin niin valtava, kun ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Aattona ollaan menossa mun vanhempien luo, siellä ei tarvitse olla yksinäinen onneksi. Kuopus on vasta 1v eli ei vielä tajua ollenkaan edes kaivata isiä, mutta tuo esikoinen. Just tänä aamuna sano mulle että on vihanen isille kun se ei asu enää meidän kanssa. Pikku reppana.

Mitä vastasit?
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Niin. Ei kai teitä kukaan eroon pakottanut, vaan ihan oli oma päätöksenne? Tekojensa seuraukset on kannettava.

No joopa taas.

Siis sehän ei takaa isän kiinnostusta millään tavalla, että vanhemmat on yhdessä. Eikä se, että vanhemmat on eronneet, tarkoita, etteikö isä voisi halutessaan osallistua aktiivisesti lapsensa elämään.

 

Yhteistyössä