Toggle sidebar

Tk menettelee oudosti (sh-opiskelijat)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaulin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

Kaulin

Vieras
Luulisi, että lähi- ja sairaanhoitajista olisi nykyään ylitarjontaa, mutta eipä kai sitten. Eräs tuttuni on opiskellut puoli vuotta sairaanhoitajaksi, ja on ollut koko ajan tk:ssa töissä opintojen ohella.
Erikoisinta lienee se, että häntä pidetään täytenä työntekijänä öisinkin, vaikka ekan vuoden opiskelijaa ei saisi kuulemma koskaan laskea täydeksi, vaan aina pitää olla joku "oikeakin" työntekijä ohella töissä.
Toinen erikoisuus on lääkekaapin avain. Koska tämä ensimmäisen vuoden opiskelija on laskettu täydeksi työntekijäksi, on hänelle annettu myös lääkekaapin avain, vaikkei kaikkia lääkehoidon ja -laskun kursseja ole vielä suoritettu.

Kuka ottaa vastuun, jos jotakin tapahtuu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaulin:
Luulisi, että lähi- ja sairaanhoitajista olisi nykyään ylitarjontaa, mutta eipä kai sitten. Eräs tuttuni on opiskellut puoli vuotta sairaanhoitajaksi, ja on ollut koko ajan tk:ssa töissä opintojen ohella.
Erikoisinta lienee se, että häntä pidetään täytenä työntekijänä öisinkin, vaikka ekan vuoden opiskelijaa ei saisi kuulemma koskaan laskea täydeksi, vaan aina pitää olla joku "oikeakin" työntekijä ohella töissä.
Toinen erikoisuus on lääkekaapin avain. Koska tämä ensimmäisen vuoden opiskelija on laskettu täydeksi työntekijäksi, on hänelle annettu myös lääkekaapin avain, vaikkei kaikkia lääkehoidon ja -laskun kursseja ole vielä suoritettu.

Kuka ottaa vastuun, jos jotakin tapahtuu?
Click to expand...

Kyllä siellä on vastuussa opiskelijasta lähtien koko esimiesporras. Törkeää potialasvaarantamista tuollainen, itse teksin kyselyn asiasta.
 
Sitä mäkin kyllä ihmettelen, että mistä ihmeestä ja millä perusteilla kukaan on voinut saada käsityksen, että terveydenhuollossa olisi ylitarjontaa hoitohenkilökunnasta? Kyllä mulla on jo useamman vuoden ollut se käsitys, että hoitajista on valtava pula joka paikassa.
 
itse tehnyt aikoinaan sh-opisk. "epäpätevää"sh sijaisuuksia. Aina oli pätevä vuorossa ja esim.lääkkeet jakoi hän. Lisäksi palkka oli vahan huonompi. Jos tuttusi tekee lh tai ph?
 
Ja sit käy pian niin kuin sille yhdelle vammaiselle työntekijälle joka vaan vahingossa antoi vanhukselle väärät lääkkeet, johon sitten kuoli. Hups vaan. Kyllä terveyskeskuksissa tapahtuu paljon vastuutonta lainvastaista toimintaa. Ap, ota ihmeessä yhteys johonkin vaikka iltalehtiin ennenkuin tapahtuu se "vahinko".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pesky Pixie:
Sitä mäkin kyllä ihmettelen, että mistä ihmeestä ja millä perusteilla kukaan on voinut saada käsityksen, että terveydenhuollossa olisi ylitarjontaa hoitohenkilökunnasta? Kyllä mulla on jo useamman vuoden ollut se käsitys, että hoitajista on valtava pula joka paikassa.
Click to expand...

Mielikuva tulee siitä, että pitkään monet hoitajat joutuivat työskentelemään pätkätyösuhteissa eikä vakinaisia paikkoja ollut.

Tosin voi olla että nykypäivänä nuo keikkahommat ovat rahakkaampai kuin vakivirat.
 
[QUOTE="vieras";24426177]Ihmisillä ei ole selvästikään huumorintajua.[/QUOTE]

Se että Björnin "huumori" ei naurata ei suinkaan tarkoita sitä että olisi humorintajuton =)
 
[QUOTE="vieras";24426181]Mielikuva tulee siitä, että pitkään monet hoitajat joutuivat työskentelemään pätkätyösuhteissa eikä vakinaisia paikkoja ollut.

Tosin voi olla että nykypäivänä nuo keikkahommat ovat rahakkaampai kuin vakivirat.[/QUOTE]

No varmasti on. Mutta noita keikkahommia riittää siis vaikka kuinka paljon, ja sairaaloissa ja tk:ssa ainakin sen mukaan mitä itse olen kuullut, ollaan kokoajan ihan hätää kärsimässä sne suhteen, että mistä työntekijöitä saadaan. Vuokratyövoimaa käytetään todella paljon. Siksi ihmettelen, mistä aloittaja on saanut sen ajatuksen, että ylitarjontaa on paljon. Tai sitten näin voi tietenkin olla jossain muualla päin Suomea.
 
16 vuotta sitten valmistunut sh:ksi. Opiskeluaikana, joka kesä ihan työntekijänä, mutta kyllä perushoitajana. Itse ottaa kuitenkin lopulta vastuun teostaan, muiden ohella.
 
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden matemaattisia taitoja ennen ja jälkeen lääkelaskennan opetuksen. Tutkimuksessa selvitettiin, johtuvatko sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskennan kokeessa tapahtuvat virheet opiskelijoiden puutteellisista matemaattisista taidoista vai matematiikasta lääkelaskennan
yhteydessä, ilmenikö ammattikoulu- ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden välillä eroa tehtävissä suoriutumisen ja kokeesta läpipääsyn suhteen.

Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ennen lääkelaskennan opetusta opiskelijat täyttivät laskutaitojen kartoitus – lähtö-tasotestin ja lääkelaskennan opetuksen päätteeksi arvioitiin opiskelijoiden koevastauspapereita. Tutkimuksessa oli mukana sekä ammattikoulun että lukion suorittaneita sairaanhoitajaopiskelijoita. Analysoidessa käytettiin keskiarvoja, hajontaa, frekvenssejä ja graafisia kuvioita kuvaamaan aineistoa.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijoilla on puutteelliset peruslaskutaidot. Lähtötasotestin vastauksista keskimäärin kaksi kolmasosaa oli oikein, muihin opiskelijat olivat jättäneet vastaamatta tai olivat laskeneet väärin. Eniten vastaamatta jätettiin desimaali- ja murtolukujen jakolaskuihin sekä prosentin, desimaaliluvun ja murtoluvun yhteyttä käsittelevään tehtävään. Ratkaistuista tehtävistä viidennes oli väärin. Vain yksi opiskelija laski kaikki
lähtötasotestin tehtävät oikein. Paras neljännes sai vähintään 78 prosenttia vastauksistaan oikein.

Ongelmia tuottivat desimaali- ja murtolukulaskut sekä yksikönmuunnoksista mikrogramman muuttaminen grammoiksi.

Peruslaskutoimituksista yhteenlaskut sujuivat opiskelijoilta parhaiten, jakolaskut tuottivat opiskelijoille eniten vaikeuksia.
Sanallisiin tehtävissä neljännes teki virheen. Virheistä yli puolet johtui siitä, ettei yhtälöä oltu osattu muodostaa lainkaan tai se oli muodostettu väärin. Kaksi viidesosaa käytti sanallisten tehtävien ratkaisutapanaan verrantoa ja kaksi viidesosaa annoskaava- tai prosenttikerroinajattelua. Päättelemällä tehtävät ratkaisi vajaa viidennes opiskelijoista.

Lääkelaskennan kokeet läpäisi neljännes opiskelijoista. Kolmannes virheistä johtui siitä, ettei tehtävää oltu aloitettu oikein. Neljännes niistä, ettei opiskelijat osanneet antaa vastausta halutussa muodossa, tai jokin tehtävän oleellinen tieto oli jäänyt huomioimatta ja siten vastaus jäänyt vaillinaiseksi. Viidennes virheistä johtui kerto- tai jakolaskuvirheestä.
Kaksi kolmasosaa virheistä oli käsitteellisiä, neljännes laskuvirheitä ja joka kymmenes liittyi yksikönmuunnoksiin.

Lääkelaskennan kokeissa puolet käytti ratkaisutapanaan verrantoa. Koulutustaustalla ei ilmennyt vaikutusta tehtävissä suoriutumiseen ja kokeiden läpipääsyyn.

Opettajia suositellaan käyttämään lääkelaskennan opetuksessa matematiikan apuvälineitä tehtävien havainnollistamiseksi.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa